1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lastensuojelulaitokset

Jopa 13-vuotiaita jonossa vieroitushoitoon – A-klinikka kertoo, mikä on muuttunut: "Ennen se oli nuoruuden hauskanpitoa, nykyään ongelma"

Tarve päihde- ja mielenterveyspalveluille on lisääntynyt viime vuosina lastensuojelulaitoksissa.

lastensuojelulaitokset
Mies nojaa rakennuksen seinään.
Nuorten elämä on muutenkin muutosaikaa, joten mielenterveys- ja päihdeongelmia on usein vaikea erottaa toisistaan. Kuvituskuva. Eleni Paspatis / Yle

Perhesuhteet solmussa, koulunkäynti takkuaa, rikoksia, päihteitä. Tällaisia ongelmia on nuorilla, jotka tulevat hoitoon lastensuojelulaitokseen Haminaan.

A-klinikan Stopparissa Haminassa hoidetaan kiireellisesti sijoitettujen tai huostaanotettujen nuorten päihde- ja mielenterveysongelmia. Tarve päihde- ja mielenterveyspalveluille on lisääntynyt viime vuosien aikana lastensuojelulaitoksissa ympäri Suomen.

– Meidän palvelumme ovat viime vuosina laajentuneet, mutta se ei ole jonotustilannetta parantanut millään tavalla. Nuoria on koko ajan jonossa, A-klinikan lastensuojeluasioiden aluepäällikkö Mika Hallberg kertoo.

Haminassa on 19 nuorta hoidossa kerrallaan. Hallbergin mukaan Haminan Stoppariin olisi jatkuvasti tulossa kolmesta kymmeneen nuorta. Jonotustilanne vaihtelee ja riippuu myös siitä, miten nopeasti paikkoja vapautuu.

Päihteet eivät enää ole hauskanpitoa

Hoitoajat vaihtelevat sisällön mukaan. Lyhytaikainen hoito, jossa päihteidenkäyttö pysäytetään ja tehdään hoitosuositusarvio, kestää noin 1–3 kuukautta. Pidempiaikainen laitoskuntoutus voi kestää kuukausia tai jopa vuoden.

Suurin osa nuorista tulee hoitoon Haminan Stoppariin jostain toisesta lastensuojelulaitoksesta. Päätöksen sijoituksesta tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

Stoppari-palveluista vastaava aluepäällikkö Mika Hallberg
Mika Hallberg on auttanut nuoria päihdeongelmien hoidossa vuodesta 2005 lähtien ensin A-klinikan Stoppareissa ohjaajana ja nykyisin aluepäällikkönä.Pyry Sarkiola / Yle

Lähes 20 vuotta nuorten parissa työskennellyt Mika Hallberg sanoo, että yleisesti päihteidenkäyttö on vähentynyt nuorten keskuudessa ja he voivat entistä paremmin. On kuitenkin nuoria, joilla ongelmat kasautuvat ja joilla menee huonommin.

– Aiemmin nuorilla päihteidenkäyttö oli enemmän sellaista nuoruuden hauskanpitoa, jännityksen hakemista ja kokeilua. Nykyään se ei ole niin hauskaa enää heilläkään. Se on selkeästi ongelmallista.

Alkoholi on vaihtunut huumeisiin. Hallberg on havainnut, että juominen on jopa harvinaista hoitoon tulevien nuorten keskuudessa.

– Alkoholi on kallista ja sen hankkiminen on vaikeaaverrattuna huumeisiin. Huumeet saat mistä vain helposti muutamassa minuutissa puhelimella tilattuna. Ne ovat myös edullisempia kuin alkoholi, Mika Hallberg sanoo.

Muutos lähtee itsestä

Haminan Stoppari on siinä mielessä harvinainen paikka, että A-klinikka tarjoaa vastaavia palveluita alaikäisille Haminan lisäksi vain Lahdessa.

Stopparissa nuoret keskustelevat aikuisten kanssa ja ryhmissä esimerkiksi päihdeasioista.

– Täällä on tuplamäärä henkilökuntaa normaaliin lastensuojelulaitokseen nähden. On koko ajan paljon aikuisia läsnä nuorelle, Mika Hallberg sanoo.

päihdekuntoutus Stoppari Haminan olohuone
Haminassa on toiminut 3-osastoinen lastensuojelulaitos vuodesta 1997 lähtien. Siellä on jatkuvasti 15-17-vuotiaita asiakkaita ympäri Suomea.Pyry Sarkiola / Yle

Apuna hoidossa ovat myös perheterapeutti sekä psykiatri, joka tapaa nuoria ja johtaa lääkehoitoa. Vaikka apuja on tarjolla, silti muutos lähtee nuoresta itsestään.

– Hän on koko ajan kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa mukana aktiivisena toimijana. Ei hänelle valmista tarjotinta tehdä, kuinka tulisi edetä.

Päihdeongelma kuriin ensin

Stopparissa annetaan hoitoa sekä päihde- että mielenterveysongelmiin. A-klinikan Mika Hallbergin mukaan näitä ongelmia on kuitenkin hyvin vaikea erotella toisistaan, koska nuorten elämä on muutenkin täynnä muutoksia.

– Useimmiten on niin, että päihteidenkäyttö pitää ensin saada loppumaan ja sitä kautta aivot ja mieli elpymään ennen kuin voidaan hoitaa mielenterveysongelmia, Mika Hallberg sanoo.

Sitten kun nuoren kunto saadaan paremmaksi, hän pääsee jatkamaan normaaleja arjen asioita, kuten käymään koulussa.

– Arjen toiminnot ja yhteisöllisyys ovat usein hyvä hoitoa kannatteleva voima.

Mika Hallbergin mukaan heille tulee hoitoon 15–17-vuotiaita nuoria. Nuorimmat ovat olleet 13-vuotiaita.

Jos nuori tulee hoitoon lähes täysi-ikäisenä, hän usein muuttaa asumaan omilleen hoitojakson jälkeen. Stopparin väki auttaa nuorta hankkimaan esimerkiksi asunnon.

Nuoremmat siirtyvät hoidon jälkeen usein toiseen sijaishoitopaikkaan lähemmäs omaa arkea ja läheisiä.

– Harvemmin meillä enää on sellaisia lapsia, joka tulevat vanhempien luota kotoa ja palaavat sinne, Mika Hallberg kertoo.

Lue lisää: "Ohjaaja sanoi ohimennen, että sinusta tulee syrjäytynyt nuori" – 8 nuorta kertoo tarinansa lastensuojelusta Suomessa

Lyömistä, potkimista, tavaroilla heittelemistä – tätä on koulukotien arki: "Välillä pitää miettiä, että on riittävästi fyysistä voimaa, kuten miehiä, töissä"

Lastensuojelun työntekijä joutui puukotetuksi töissä – vaihtoi alaa, kun työ oli jatkuvaa kriisinhallintaa

Voit keskustella aiheesta 13.3.2021 kello 23:een asti.

Lisää Kymenlaakson uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Lue seuraavaksi