1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelu

Opiskelijoiden velkataakka kasvaa, ministeriö väläyttää muutoksia opintotukeen – opiskelijajärjestöt: "Toimeentulo ei saisi olla kiinni lainoista"

Vuoden 2017 opintotukiuudistuksen jälkeen osa nuorimmista opiskelijoista on joutunut talousvaikeuksiin.

opiskelu
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton puheenjohtaja Jutta Vihonen.
Suomen ammattiin opiskelevien liiton hallituksen puheenjohtaja Jutta Vihosen mielestä opiskelijoiden toimeentulon ei pitäisi olla kiinni lainoista.Jorge Gonzalez / Yle

Opiskelijoiden velkaantuminen huolestuttaa opiskelijajärjestöjä, sosiaaliviranomaisia ja opetusministeriötä.

– Se on kasvava ongelma, sanoo Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) hallituksen puheenjohtaja Petri Laaksonen.

Hänen mielestään tilanne johtuu siitä, että opiskelijoiden talous on niin ahtaalla. Samaa mieltä ovat Ylen haastattelemat opiskelijajärjestöt kautta linjan.

Petri Laaksonen hymyilee kameralle.
Petri Laaksosen mielestä opintorahan osuutta opintotuesta pitäisi nostaa.Isto Janhunen / Yle

– Opintoja rahoitetaan hyvin lainapainotteisesti, tukikuukausia on leikattu ja opintorahaa pienennetty poliittisilla päätöksillä. Silloin talouden suunnittelu ei välttämättä ole kattavaa ja helppoa. Pohjakassaa ei ehkä ole kerrytetty äkillisiä menoja varten, Laaksonen sanoo.

– Opiskelijat painetaan väkisin pienituloisuusrajan alapuolelle, ja silloinkin puolet tuloista on opintolainaa. Se on järjetöntä, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (Jamko) hallituksen puheenjohtaja Stella Palassalo.

Stella Palassalo vakava ilme kasvoillaan.
Stella Palassalon mukaan myös opiskelijoiden tulorajat ovat liian matalat, jotta opinnot pystyisi rahoittamaan töitä tekemällä.Isto Janhunen / Yle

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Akseli Rouvari huomauttaa, että esimerkiksi opiskelijoiden asumiskustannukset ovat keskimäärin korkeat varsinkin suurissa kaupungeissa, mutta tulot ovat jääneet alhaisiksi opintorahan riittämättömän tason vuoksi. Siksi opiskelijan talous on keskimäärin hyvin alijäämäinen.

Varsinkin nuoret opiskelijat vaikeuksissa

Erityisesti nuoret toisen asteen ammatilliset opiskelijat joutuvat talousvaikeuksiin, sanovat sosiaaliviranomaiset.

Yle haastatteli sosiaalityöntekijöitä Jyväskylästä, Mikkelistä, Kajaanista ja Tampereelta. Kaikkien vastanneiden mukaan heidän asiakkaakseen tulee vuosittain joitakin kymmeniä talousvaikeuksiin joutuneita opiskelijoita.

Vuoden 2017 opintotukiuudistus on sosiaalityöntekijöiden mukaan aiheuttanut lieveilmiön nuorimpien opiskelijoiden keskuudessa.

Toisen asteen opiskelijat saivat uudistuksessa mahdollisuuden nostaa kuuden kuukauden opintolainan kerralla, kun aiemmin se oli mahdollista vain korkeakouluopiskelijoille.

– Se on väistämättä vaikuttanut siihen, että osalla raha tulee käytettyä kerralla johonkin, mikä ei ole elämisen kannalta välttämätöntä, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Marika Räisä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluista (Essote).

Järjestelmä kannustaa nostamaan lainan kerralla

Opintolainaa pystyy tällä hetkellä nostamaan kuukausittain tai haluamansa kokoisina kertanostoina, maksimissaan kuuden kuukauden ajalta kerrallaan.

Kertanosto tulee huomattavasti useassa erässä nostoa halvemmaksi, sillä pankit veloittavat useasta nostosta enemmän. Siksi suuri osa opiskelijoista nostaa koko lainaerän kerralla puolen vuoden välein.

Vuoden 2017 jälkeen kuuden kuukauden laina on ollut yhteensä 3 900 euroa. Summa jää 2 600 euroon, jos tukikuukausia ei käytä kesän ajalta.

Suurten, kerralla tulevien rahamäärien säännösteleminen useiden kuukausien ajaksi ei ole kaikille helppoa. Osa opiskelijoista käyttää lainaerän liian nopeasti, eivätkä rahat muutaman kuukauden päästä enää riitä.

Sosiaalitoimistoissa se näkyy asiakasmäärien piikkinä kahdesti vuodessa.

– Aina muutama kuukausi sen jälkeen kun opintolaina on tullut nostettavaksi, asiakkaaksemme tulee kymmeniä opiskelijoita, toteaa Kainuun soten aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Veera Rinne.

Pieni kassakaappi työpäydällä.
Ison rahasumman säännöstely puolen vuoden ajaksi voi olla vaikeaa varsinkin nuorimmille opiskelijoille.Isto Janhunen / Yle

Kela ei myönnä perustoimeentulotukea eikä kunta harkinnanvaraista toimeentulotukea, jos lainarahat on käytetty johonkin muuhun kuin elämiseen.

– Meillä on aika niukat mahdollisuudet auttaa niissä tilanteissa, Marika Räisä Essotesta toteaa.

Jos harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämiseen ei löydy riittäviä perusteita, osa opiskelijoista turvautuu pikavippeihin ja muihin lainoihin.

Seuraava opintolainaerä joudutaan käyttämään velkojen maksuun, ja kierre on valmis.

– Taustalla voi olla tosi monenlaisia syitä. Ei ehkä ole osaamista tai ymmärrystä rahankäyttöön. Koulutusjärjestelmämmekään ei oikein valmista tällaisiin asioihin, jos kotoa ei saa siihen tukea, Räisä sanoo.

Kainuun soten Veera Rinteen mielestä on ongelmallista, että järjestelmä kannustaa nostamaan suuren lainasumman kerralla.

“Toimeentulon ei pitäisi olla kiinni lainasta”

Suomen ammattiin opiskelevien liitossa (SAKKI) painotetaan, ettei opiskelijan tulisi joutua ottamaan erilaisia lainoja tullakseen toimeen.

– Olemme olleet huolissamme siitä jo useamman vuoden, että opiskelijoiden toimeentulo on niin alhaista, että joudutaan turvautumaan erilaisiin velkoihin, toteaa SAKKIn hallituksen puheenjohtaja Jutta Vihonen.

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton puheenjohtaja Jutta Vihonen.
Jutta Vihosen mielestä opintolaina pitäisi pystyä nostamaan pienemmissä erissä ilman lisäkustannuksia.Jorge Gonzalez / Yle

Vihonen ehdottaa, että ammatillisiin opintoihin olisi hyvä lisätä talousosaamisen koulutusta. Varsinkin nuoret opiskelijat vasta opettelevat oman taloutensa hallintaa, ja moni tarvitsisi siihen tukea.

– Muistan itsekin, että en ollut kaikista paras rahankäyttäjä, kun muutin 18-vuotiaana opiskelemaan toiseen kaupunkiin, Vihonen sanoo.

Hänen mielestään opintolaina pitäisi pystyä nostamaan pienemmissä erissä ilman lisäkustannuksia.

Kertanostomahdollisuus pois nuorimmilta

Opetusministeriössä asia on jo pöydällä.

– Olemme tiedustelleet, voisimmeko lähteä valmistelemaan opintotukilainsäädännön muutosta, kertoo opetusministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen.

Muutoksessa otettaisiin takapakkia edellisestä opintotukiuudistuksesta, ja toisen asteen opiskelijoilta vietäisiin mahdollisuus nostaa kuuden kuukauden laina kerralla.

Silloin lainan saisi käyttöönsä vain pienemmissä erissä.

– Korkeakouluopiskelijoilla talouden hallinnan haasteet ovat harvinaisempia, Hiltunen arvioi.

Hänen mukaansa kertanostomahdollisuudessa on myös etunsa. Sen turvin opiskelijat pystyvät tekemään kertaluontoisia investointeja, jotka vaativat enemmän rahaa.

Oma talous täytyy kuitenkin pystyä itse turvaamaan.

– Opintotuessa on vahvasti sisällä se idea, että opiskelija vastaa omasta taloudestaan ja sen suunnittelusta ja hallinnasta, Hiltunen sanoo.

SAKKIn hallituksen puheenjohtaja Jutta Vihonen ei tyrmää opetusministeriön ehdotusta opintolainan nostamisen rajoituksista.

– Siinä olisi hyvä olla liikkumavara, mutta niin, että sitä ei pystyisi kerralla nostamaan. Voisi olla toimiva ratkaisu, että laina tulisi tilille vaikka kahden kuukauden välein.

Opintorahan osuus tuesta asetettu kehitettäväksi

Myös opintotuen lainapainotteisuus on ollut viime kuukausina opetusministeriön käsittelyssä.

– Ideologia lainapainotteisuuden taustalla on osin se, että opiskelu on myös investointi opiskelijoille itselleen. Laina korostaa opiskelijan omavastuuosuutta koulutuksen kustannuksista, Virpi Hiltunen sanoo.

Opetusministeriössä on kuitenkin todettu, että opintotuen tason riittävyydessä on haasteita.

Muun muassa opintorahan osuus opintotuesta sekä opintotukikuukausien määrä vaatisivat Hiltusen mukaan kehittämistä.

– Loppujen lopuksi iso merkitys on sillä, mikä on poliittisen tason tahtotila lähteä korjaamaan tilannetta, hän toteaa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 16.3. klo 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Kun Lilli Hatinen, 23, muutti Helsinkiin, elämisen kalleus iski tajuntaan – käteen ei jää juuri mitään ylimääräistä

Kun Elsamari Tihula, 22, muutti omilleen, rahankäyttö lähti käsistä – moni nuori putoaa samaan ansaan: "Ostan tosi paljon turhaan"

Yleinen asumistuki helpotti monen opiskelijan elämää, mutta avopuolisot se asetti hankalaan tilanteeseen – "on todella kova paikka olla toisen elätettävänä"

Lue seuraavaksi