1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. yritystuet

Koronaluvut kasvavat ja hallitus kiristää elinkeinoelämän rajoitustoimia – Pitäisikö työmarkkinapomojen harkita jälleen kriisipakettia?

Viime keväänä työmarkkinajärjestöt sopivat kriisipaketista, jolla helpotettiin yritysten lomautuksia ja alennettiin lähes miljardilla työeläkemaksuja.

Keskusjärjestöjen pomot Jarkko Eloranta, Antti Palola, Sture Fjäder, Jyri Häkämies ja Markku Jalonen sopivat viime keväänä kriisipaketista, jolla pyrittiin tukemaan yrityksiä pahimman yli. Kuva: Petteri Bülow / Yle, Niklas Fagerström / Yle, Petteri Paalasmaa / AOP, Markku Pitkänen / Yle,

Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät ole näillä näkymin sopimassa uudesta koronakriisipaketista yrityksille kuten viime keväänä.

Julkisuudessa on esiintynyt vaatimuksia siitä, että työmarkkinakeskusjärjestöjen pitäisi tulla jälleen yrityksiä vastaan vaikeassa tilanteessa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ehdotti tätä Lännen Median haastattelussa (siirryt toiseen palveluun)maaliskuun lopussa, kun hallitus ilmoitti ravintoloiden sulkemisesta.

Samoin Suomen Yrittäjät on vaatinut, että lomautuksia voitaisiin toteuttaa nykyistä nopeammin ainakin kriisin aikana.

Ylen soittokierroksella kuitenkin selviää, että suurin osa työmarkkinoiden keskusjärjestöistä ei ainakaan tällä hetkellä ole valmis sopimaan uudesta, laajasta kriisipaketista.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK) ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitävät samankaltaista sopimusta liian raskaana toimena tässä tilanteessa.

– Vuosi sitten tämä tuli niin nopeasti käsiin, kun hallitus otti yhteyttä työmarkkinajärjestöihin. Pakettia tehtiin silloin kriisitunnelmissa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

– Nyt sitten tämän hetkiseen tilanteeseen pitäisi löytää ratkaisumallit toimialojen sisältä, esimerkiksi ravintolasulun osalta. Siinä mielessä vastaavaa menettelyä kuin viime keväänä ei ole suunniteltu, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 10.4. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

EK:n, SAK:n ja STTK:n johtajat ajattelevat, että esimerkiksi lomautusneuvotteluiden vähimmäiskestoihin voitaisiin puuttua nyt vaikeuksiin joutuneilla aloilla liittokohtaisilla neuvotteluilla.

– Toki on tarpeen seurata tilannetta. Jos rajoitukset kovenevat, ja jos taloudelliset vaikutukset voimistuvat, niin silloin on syytä pohtia tilannetta uudelleen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Esimerkiksi ravintola-alan lomautusjoustoista oltaisiin jo myöhässä, jos ravintolarajoitukset kestävät suunnitellun ajan.

Ravintolat on nyt suljettu kolmeksi viikoksi ja lomautustilanteessa lyhin mahdollinen neuvotteluaika yrityksissä on kaksi viikkoa.

Akavan Fjäder: Olisimme halunneet jatkaa kriisipaketin voimassaoloa

Viime kevään kriisipaketti oli laaja kädenojennus vaikeuksiin joutuneelle elinkeinoelämälle.

Työnantajien eläkemaksuja kevennettiin väliaikaisesti lähes miljardilla eurolla, mikä rahoitettiin työeläkemaksuista kerätyistä EMU-puskureista.

Puskureiden tarkoituksena on hillitä työeläkemaksujen nousuja taloudellisesti vaikeina aikoina.

Kyse oli kuitenkin enemmän lainasta kuin suorasta tuesta, sillä työnantajien on tarkoitus rahoittaa alennukset korotetuilla työeläkemaksuilla vuosina 2022–2025.

Työeläkemaksujen alentamisen lisäksi työmarkkinajärjestöt sopivat muun muassa yt-lain vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentämisestä viiteen päivään ja lomautusoikeuden ulottamisesta myös määräaikaisiin työntekijöihin.

Työntekijät puolestaan saivat pieniä parannuksia työttömyysturvaan ja irtisanottujen takaisinottovelvollisuuden merkittävän pidennyksen.

Koronapaketin voimassaoloa jatkettiin viime vuoden toukokuussa vuoden loppuun saakka.

Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo, että hänen luotsaamallaan järjestöllä olisi ollut halua jatkaa kriisipaketin voimassaoloa kuluvan vuoden kesään asti.

– Viime vuoden lopulla arvioimme Akavassa, pitäisikö paketin voimassaoloa jatkaa ja olisimme olleet valmiit jatkamaan työlainsäädännön ja työttömyysturvan muutoksia. Huomasin kuitenkin, että kaikilla parteilla ei ollut tahtoa jatkaa sitä, Fjäder toteaa.

Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan Akavalla olisi ollut haluja jatkaa viime vuoden keväällä solmitun kriisipaketin voimassaolo tämän vuoden kesään asti. Kuva: Patrik Schauman / Yle

Fjäderin mukaan nykytilanteessa kriisipaketin aikaikkuna on kuitenkin sulkeutunut. Akavan puheenjohtaja uskoo, että yhteiskunta alkaa avautua vähitellen, kun rokotteita tulee maahan enemmän kevään aikana.

– Paketti olisi pitänyt valmistella viime vuoden marras- ja joulukuussa, ja se olisi ollut voimassa kesään saakka. Nyt alkaa olla myöhäistä, koska lainsäädäntöprosessi kuitenkin vie oman aikansa, Fjäder sanoo.

Kuntatyönantajat KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen näkee tulevaisuuden pessimistisemmin kuin Fjäder. Jalonen ajattelee, että viime kevään kaltaista koronatukipakettia pitäisi vakavasti harkita.

– Emme ole saaneet rokotteita Suomeen riittävästi ennakkolupauksista huolimatta, Jalonen kirjoittaa Ylelle sähköpostissa.

Kaikki työmarkkinapomot pitävät tärkeänä sitä, että hallitus kohdistaa yritystukia nyt kriisialoille.

Hallitus kertoikin toissa viikolla kolmannesta kustannustukipaketista yrityksille (siirryt toiseen palveluun), joiden liikevaihto on pienentynyt rajusti.

Ylen tietojen mukaan hallitus on käsittelemässä torstaina uutta tukipakettia yrityksille, jotka ovat joutuneet sulkemaan ovensa viranomaisten käskystä.

Molempien tukipakettien olisi tarkoitus tulla voimaan huhtikuun puolivälissä.

Eloranta: “Työntekijöiden kokemukset ovat karua luettavaa”

Suurin osa työmarkkinapomoista sanoo, että neuvottelutilanne oli hyvin erilainen viime keväänä kuin se nyt olisi.

Koronaviruksesta ei tiedetty paljon, rajoitustoimet kohdistuivat kaikille aloille ja koko maahan, eikä viruksen taloudellisista vaikutuksista ollut näkymää.

Keskusjärjestöt sopivat keväisen kriisipaketin erittäin sumeissa tulevaisuuden näkymissä. SAK:n puheenjohtaja Eloranta ei kuitenkaan sano, että toimi olisi ollut ylimitoitettu.

– Ei se varmasti ylimitoitettu ollut. Kriisipaketissa oli myös eläkemaksujen alentaminen, ja se varmasti tuki ylipäätään talouden selviytymistä tämän kriisin ylitse, Eloranta sanoo.

Hän myös muistuttaa, että paketin tarvetta tarkasteltiin uudelleen toukokuussa, jolloin sen voimassaoloa jatkettiin.

Myös koronan vaikutukset työntekijöiden arkeen ovat tarkentuneet. Lomautukset ovat iskeneet erityisen lujaa pienipalkkaisten alojen työntekijöihin.

– Heidän taloudelliset puskurit selviytyä pitkästä työttömyydestä ovat vaatimattomat. Meidän jäsenliiton Pamin kyselyt ovatkin karua luettavaa. Siellä myydään omaisuutta ja pyritään sillä tavalla parantamaan toimeentuloa, Eloranta sanoo.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää pienipalkkaisten työntekijöiden asemaa vaikeana koronakriisissä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Palvelualojen ammattiliitto Pam julkaisi toissa viikolla tutkimuksen, jonka mukaan (siirryt toiseen palveluun) lähes puolet matkailu- ja ravintola-alan sekä vapaa-ajan palveluiden haastatelluista työntekijöistä kertoivat toimeentulon heikentyneen merkittävästi koronakriisin aikana.

Yli puolet vastanneista sanoivat, että he ovat tinkineet ruoan määrästä ja laadusta kriisin aikana.

Kaikkien mielessä pyörii kysymys siitä, milloin paluu normaaliin olisi mahdollista. EK on tehnyt arvioita asiasta pitkin talvea ja alkukevättä.

– Siihen ratkaisun tuo rokotekattavuus, ja tämän hetkiset tiedot rokotekattavuudesta ovat olleet aika positiivisia. Olemme ennustaneet, että kesä–heinäkuussa olisi mahdollista saavuttaa noin 70–80 prosentin rokotekattavuus, EK:n Häkämies sanoo.

Valo voi siis siintää jo tunnelin päässä.

Voit keskustella artikkelista 16.3.2021 kello 23 asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Työmarkkinajärjestöt ehdottavat järeitä toimia koronakriisiin: Työeläkemaksuja alas lähes miljardilla, lomauttaminen nopeutuu, työttömyysturva paranee

Hallitus julkisti 15 miljardin pelastuspaketin Suomen taloudelle, katso tallenne – Yle seurasi hetki hetkeltä talouden superpäivää

Selvitimme, miksi ravintolatuista päättäminen kesti – Yksi konserni oli saada kolmen miljoonan tukipaketin, näin hallitus haki ratkaisuja yrittäjien ahdinkoon