1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kielelliset vähemmistöt

Suomenkieliset kertovat arjesta kielivähemmistönä: "Jos ei kelpaa, muuta muualle" – tutkija muistuttaa, että enemmistöllä on aina vastuu vähemmistöstä

Vöyrillä Pohjanmaalla kielikysymys väreilee virallisen pinnan alla. Kielibarometrin mukaan suomenkieliset vähemmistöt kokevat kieli-ilmapiirin huonommaksi kuin ruotsinkieliset.

Kielelliset vähemmistöt
Tre personer står intill ett hus och pratar. Det är vinter. På husväggen står det Petterinmäen koulu.
Petterinmäen koulusta on käyty Vöyrillä kauan keskustelua. Koulu on toinen kunnan suomenkielisistä alakouluista. Sanna Kåla, Sirpa Kallio ja Jaakko Kallio toivovat, että suomenkielisiä kuultaisiin kunnassa paremmin.Yle/Sofi Nordmyr

Vöyri on vajaan 7000 asukkaan kaksikielinen kunta Pohjanmaalla.

Sen asukkaista noin 82 prosenttia on ruotsinkielisiä ja 13 prosenttia suomenkielisiä. Kunnanvaltuustossa ruotsalaisella kansanpuolueeella on 26 edustajaa ja sosialidemokraateilla yksi.

Sanna Kåla, Sirpa Kallio ja Jaakko Kallio ovat äidinkieleltään suomenkielisiä vöyriläisiä. He kertovat Svenska Ylen haastattelussa toivovansa, että suomenkielistä kielivähemmistöä kuultaisiin Vöyrillä nykyistä paremmin.

Kaikki kolme kertovat joskus kuulleensa toteamuksen, että "jos ei kelpaa, muuta muualle".

Kolmannen polven maataloustuottajan, Vöyrin Petterinmäellä asuvan Jaakko Kallion koulukavereita ei kylällä enää asu, ja ehkä ilman maata ja maanviljelystä hänkin olisi muuttanut, mutta maata ei voi ottaa mukaan.

– Suomenkieliset eivät ole täällä viihtyneet, Jaakko Kallio toteaa.

Koulukysymys ja kielikysymys

Vöyrin kunnassa suomenkielisten koululaisten kohtalosta on väännetty jo pitkään.

Suomenkielinen Petterinmäen alakoulu on päätettiin lakkauttaa oppilasmäärän laskiessa alle 20. Nyt helmikuussa koulu sai kuitenkin jatkoaikaa ja kunnassa päätettiin selvittää, voitaisiinko sinne sittenkin rakentaa kokonaan uusi suomenkielinen koulu.

Suomenkielistä yläkoulua Vöyrillä ei ole, vaan opetus hankitaan naapurikunnista. Petterinmäen koulun lisäksi Oravaisissa toimii suomenkielinen alakoulu.

Petterinmäen koulukysymys tuntuu kiertyvän paljolti juuri kielen ja kielivähemmistön ympärille.

Nyt suomenkielisten oppilaiden tulevaisuudesta päättäminen jäi seuraavalle kunnanvaltuustolle, joka valitaan kesäkuussa kuntavaaleilla.

"Meitä on liian vähän"

Sirpa Kallio on tyytyväinen Vöyrin kunnan palveluihin. Samaa mieltä ovat Sanna Kåla ja Jaakko Kallio.

Kehuja saa muun muassa kunnan kaksikielinen tiedottaminen sosiaalisessa mediassa.

– Virkamiehet ovat aina koettaneet puhua suomea ja tilanne on merkittävästi parempi kuin 10 vuotta sitten, Sirpa Kallio sanoo.

Ongelmia tuleekin vapaa-ajalla. Sirpa Kallion mukaan joskus esimerkiksi yhdistystoimintaan osallistuakseen pitäisi olla täysin kaksikielinen. Siksi toimintaan voi hakeutua esimerkiksi naapurikunnan Ylihärmän puolella.

Toiveissa olisi myös aiempaa moniäänisempi valtuusto, tosin Jaakko Kallio arvelee, että siihen eivät suomenkielisten äänet riitä.

– Tämä on niin ruotsinkielinen kunta, että suomenkieliset eivät riitä siihen, että pääsisimme vaikuttamaan. Meitä on liian vähän, Jaakko Kallio sanoo.

Forskaren Marina Lindell
Tyytymättömyyden kohteet ovat samanlaisia suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä vähemmistöillä, sanoo tutkija Marina Lindell Åbo Akademista Vaasasta.Yle / Jonas Mastosalo

Kieli ja asenteet

Helmikuussa julkaistiin Suomen kaksikielisten kuntien asukkaille tehty Kielibarometri 2020 (siirryt toiseen palveluun).

Tutkija Marina Lindell Åbo Akademista Vaasasta toteaa Svenska Ylelle, että tuoreen barometrin mukaan suomenkieliset vähemmistöt kokevat kotikuntiensa tilanteen, kieli-ilmapiirin, huonommaksi kuin ruotsinkieliset kielivähemmistöt.

Suomenkieliset kokevat, että suomenruotsalaiseen yhteisöön on vaikea päästä sisään sekä yhteiskunnassa että työpaikoilla.

Lindell arvelee, että kyse on sekä kielestä että asenteista. Hän toteaa, että suomenruotsalaisten vähemmistöidentiteetti voi olla niin vahva, että se johtaa sulkeutumiseen.

– En usko, että me ruotsinkielisinä jätämme tietoisesti ulkopuolelle tai sulkeudumme, emme vaan huomaa tekevämme niin, Lindell sanoo.

Tutkija arvelee, että myös ruotsinkieliset, jotka muuttavat sellaiseen kuntaan, missä suomi on enemmistön kieli, voivat kokea ulkopuolisuutta.

Lindell muistuttaa, että vähemmistöasema on uusi suomenkielisille silloin, kun he muuttavat paikkakunnalle, missä ruotsi on enemmistön kieli, vaikka kansallisella tasolla suomi onkin enemmistökieli.

Niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan

Marina Lindell muistuttaa, että suomenruotsalaisilla on ymmärrys siitä, millaista on olla vähemmistössä, eivätkä he aina odota kaiken sujuvan hyvin ruotsinkielellä. Hänen mukaansa kielibarometri osoittaa, että suomenkieliset vaativat usein palvelua äidinkielellään – useammin kuin ruotsinkieliset.

Lindellin mukaan kielibarometri osoittaa myös että vähemmistökieliasemassa olevat suomenkieliset ovat tyytymättömiä heille tarjottuihin suomenkielisiin palveluihin.

– Oikeastaan samoista asioista ollaan tyytymättömiä kuin ruotsinkieliset silloin, kun he ovat kielivähemmistönä. Eli lopulta meidän pitää vain miettiä, miten itse haluaisimme tulla kohdatuksi suomenkielisessa kunnassa ja yrittää toimia sen mukaisesti, Lindell sanoo.

Lopulta meidän pitää vain miettiä, miten itse haluaisimme tulla kohdatuksi suomenkielisessa kunnassa ja yrittää toimia sen mukaisesti.

Marina Lindell

Vöyrin kunnanjohtaja Tom Holtti on pahoillaan siitä, että jotkut asukkaista ovat kuulleet “ellei kelpaa, muuta muualle” -puhetta.

– Vahinko, että sellaisia asenteita on. Kieltä ei pidä nähdä erottavana tekijänä, Holtti sanoo.

Holtin mukaan kunnassa ei tehdä eroa suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä, vaan kaikkia kohdellaan samalla tavalla.

Hän kehottaa tulemaan mukaan päätöksentekoon, jos joku kokee, ettei tule kuulluksi. Tulkinkin saa käyttöön, jos tuntuu, että toisella kielellä ei pärjää.

– Ei pidä tyytyä olemaan hiljaa ja tyytymätön, vaan tuoda esille mitä toivoo, niin keskustellaan ja voidaan ratkaista asioita. Toisella puolella voidaan olla hyvässä uskossa sitä mieltä, että asia hoituu hyvin. Keskusteluyhteys pitää pitää ja sen pitää olla auki molempiin suuntiin, Holtti sanoo.

Marina Lindell toteaa, että jos kielikysymys uhkaa kasvaa suuremmaksi, esimerkiksi demokratiakysymykseksi, tarvitaan keskustelua. Sitä ei koskaan voi olla liikaa.

Demokratiassa enemmistöllä on vastuu vähemmistöstä.

– Tällaisissa tapauksissa enemmistöryhmällä on erityisen suuri vastuu siitä, että vähemmistö otetaan huomioon. Tämä ei koske vain kuntia vaan on totta kaikilla tasoilla.

Artikkelin haastattelut perustuvat Sofi Nordmyrin artikkeleihin "Om det inte duger kan du flytta härifrån" – finskspråkiga Vöråbor vill bli hörda" ja Forskare: "Behandla finskspråkiga i minoritet på samma sätt som du själv vill bli behandlad". Artikkelit on julkaistu Svenska Ylen verkkosivuilla 12.3.21

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 16. maaliskuuta kello 23:een asti