Yle sai haltuunsa eduskunnan turvallisuusjohtajan potkujen perustelut: peitteli osuuttaan ja vähätteli Sipilän lausumaa, Savola kiistää väitteet

Eduskunnan kansliatoimikunta päätti torstaina yksimielisesti Savolan irtisanomisesta.

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola kiistää peitelleensä osuuttaan tapahtuneessa. Hänen mukaansa valvontakamerakuva ei ollut salassa pidettävää tietoa. Savola seurasi tiedotustilaisuutta eduskunnassa maaliskuussa 2019. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan allekirjoittama perustelumuistio eduskunnan turvallisuusjohtajan Jukka Savolan potkuista on tuhtia luettavaa.

Perustelumuistiosta ja Savolan vastineesta käy ilmi, että eduskunnan kanslian ja Savolan näkemykset tapahtumien kulusta ja ratkaisusta luovuttaa valvontakamerakuvat eroavat merkittävästi.

Eduskunnan kansliatoimikunta päätti irtisanoa Savolan torstaina tämän vuodettua medialle valvontakamerakuvaa tammikuisesta ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) epäillystä pahoinpitelystä.

Muistion lista niistä laiminlyönneistä ja rikkeistä, joita Savolan katsotaan tehneen, on pitkä.

Savola luovutti kansliatoimikunnan mukaan salassa pidettävää materiaalia eduskunnan ulkopuolelle.

Kansliatoimikunnan mukaan hän jätti eduskunnassa kertomatta poikkeuksellisesta teostaan, antoi asiasta harhaanjohtavaa tietoja julkisuuteen sekä pyrki systemaattisesti salaamaan tekonsa työpaikallaan viikkojen ajan, sen jälkeenkin kun asiaa oli alettu selvittää talon sisällä.

– Savola ei ole myöskään informoinut esimiestään pääsihteeri Maija-Leena Paavolaa, muuta eduskunnan johtoa eikä keskustellut muiden virkamiesten kanssa siitä, että hän on poikkeuksellisesti luovuttanut kameratallenteet. Hän on salannut asian eduskunnan ja kanslian johdolta, muistiossa kerrotaan.

– Savola on myös antanut julkisuuteen väärää tietoa ja peitellyt omaa osuuttaan tallenteen julkisuuteen tulemisessa, muistiossa todetaan.

Muistion mukaan Savola salasi osuutensa vielä silloin, kun sisäinen selvitys oli käynnistetty.

Muistion mukaan hän myösi teon vasta, kun sai pääsihteeriltä 18. helmikuuta vastinepyynnön. MTV3 julkaisi videokuvan tammikuun puolivälissä.

Salaamisen takia epäilyksen varjo lankesi joksikin aikaa muihin eduskunnan työntekijöihin, esimerkiksi Savolan alaisiin.

– Hänen tätä seurannut asian salaamisensa korostaa hänen rikkeidensä ja laiminlyöntiensä vakavuutta, muistiossa perustellaan.

Toimikunta arvioi, että Savolan vuosikymmenten työkokemus eduskunnan kansliassa tarkoittaa, että hänen on täytynyt ymmärtää toimineensa virheellisesti.

– Savola on tallenteet luovuttaessaan tiennyt, että kyse on salassa pidettävistä tiedoista, joiden luovuttaminen on poikkeuksellista. Tästä huolimatta Savola ei ole tehnyt luovuttamisesta lainkaan dokumentoitua päätöstä, jossa luovuttamiselle olisi myös esitetty perustelut.

Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola kuvattuna eduskunnassa helmikuussa 2021. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Kaiken kaikkiaan kansliatoimikunta katsoo Savolan rikkoneen kaikkein tärkeimpiä virkamiehen velvollisuuksiaan.

Turvallisuusjohtajalta edellytetään eduskunnan johdon ehdotonta luottamusta.

Toimikunnan päätös oli yksimielinen.

Savolan vastine: Kyse ei ole salaisesta tallenteesta, en peitellyt

Savola kertoo tapahtumista omassa vastineessaan ja perustelee ratkaisuaan.

Hänen näkemyksensä on tyystin eri kuin eduskunnan kanslialla.

Savola sanoo olevansa ensinnäkin eri mieltä tietosuojavastaavan lausunnon kanssa siitä, onko kyseessä oleva valvontakamerakuva lähtökohtaisesti salassa pidettävää.

Savolan mielestä kyse ei ole salassa pidettävistä tallenteista.

Hänen mielestään tiedon antaminen valvontakameran kuvan sisällöstä ei vaarantanut turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista.

– Lisäksi julkisuusperiaate, yleinen etu ja eduskunnan kanslian avoimuutta korostava strategia puolsi sitä, että medialle tarjotaan sen vaatima mahdollisuus perehtyä kuvatallenteeseen.

Savolan mukaan hän ei myöskään sananmukaisesti luovuttanut tallenteita, vaan ainoastaan mahdollisti median edustajien perehtymisen niihin ja niiden kuvaamisen.

Hän myös sanoo, että julkisuuslain mukaan dokumentoitu päätös pitää tehdä vain, jos esimerkiksi median pyyntö evätään, eikä myönteisiä ratkaisuja tarvitse perustella.

Vastineessaan Savola kiistää, että hän olisi salaillut päätöstään.

Hän kertoo keskustelleensa johtoryhmän kanssa 18. tammikuuta ja kertoneensa, että hän antaa medialle mahdollisuuden tutustua tallenteisiin. Paikalla oli Savolan mukaan myös pääsihteeri Paavola. Savolan mukaan näin sovittiin tehtävän. Tallenteita oli pyytänyt joukko tiedotusvälineitä.

– Minä olen se henkilö, joka hallitsee tietoa ja päättää sen antamisesta, Savola tiivistää roolinsa.

MTV Uutiset julkaisi videot jo aiemmin, 15. tammikuuta. Savola ei kommentoi vastineessaan sitä, kertoiko hän tästä.

Savola kertoo, että 21. tammikuuta hänelle soitti Paavola. Paavola oli todennut saaneensa tiedon, että MTV:lle päätynyt materiaali oli turvallisuusosastolta ja totesi, että Savolan tulisi pyytää eroa.

Samana päivänä myös eduskunnan puhemies oli kertonut luottamuksen menneen ja todennut, että Savolan tulisi ymmärtää pyytää eroa.

Sipilän lausunnon vähättely yksi perusteluista

Savola oli kuvaillut ennen kameratallenteiden luovuttamista Sipilään kohdistunutta hyökkäystä tönäisyksi. Sipilä taas sanoi, että hänen päälleen käytiin nyrkein.

Muistion mukaan ei ole asianmukaista kommentoida tapausta, kun esitutkinta on kesken.

– Tässä vaiheessa tapaus oli poliisin esitutkinnassa, eikä voida pitää asianmukaisena, että eduskunnan turvallisuudesta vastaava johtaja tuo esille julkisuudessa omia näkemyksiään tutkinnanalaisesta teosta.

Ex-pääministeri Juha Sipilä joutui hyökkäyksen kohteeksi tammikuussa, kun hän ylitti tietä Arkadiankadulla. Kuva: MTV uutiset, Petteri Sopanen / Yle

Sen mukaan Savolan kommentit olivat myös Sipilän kuvailua vähätteleviä.

– Savola oli ennen kameratallenteiden luovutusta kommentoinut julkisesti edustaja Sipilään kohdistunutta hyökkäystä, jolloin hän oli antanut hyökkäyksestä erilaisen kuvauksen kuin hyökkäyksen kohteeksi joutunut edustaja Sipilä. Savolan julkisuudessa esittämät kommentit olivat edustaja Sipilän kertomaan verrattuina tapahtumaa vähätteleviä.

Savolalla oli motiivi luovuttaa materiaalit julkisuuteen todistaakseen oma lausuntonsa oikeaksi, muistiossa katsotaan.

– On myös syytä epäillä, että Savola luovutti kameratallenteet tarkoituksessa heikentää edustaja Sipilän kertomusta itseensä kohdistuneesta väkivaltaisesta hyökkäyksestä ja tarkoituksessa puolustaa Savolan omaa kommentointilinjaa.

Savola: Virkavelvollisuuteni oli kertoa asioista todenmukaisesti

Savola kertoo vastineessaan, että Sipilä oli soittanut tapahtuneesta Savolalle. Savola kertoo heidän sopineen, ettei asiaa ole tarpeen kommentoida julkisuuteen.

Sipilä oli kuitenkin tämän jälkeen kommentoinut asiaa mediassa. Savolan mukaan tämän jälkeen toimittajat lähestyivät häntä.

Savola sanoo kertoneensa medialle, että kyse oli tönäisystä. Hän sanoo halunneensa rauhoittaa tilannetta.

Sipilä on kertonut hänen päällensä käydyn nyrkein.

Savolan kommentteja pidettiin muistiossa Sipilän kertomaan verrattuina tapahtumaa vähättelevinä.

– Kuvasin tapahtumat siten kuin ne näin valvontakameran tallenteelta. Viranomaisena en voinut antaa väärää tietoa asiasta, Savola sanoo vastineessaan.

Savola viittaa jälleen päätösesitykseen.

Siinä katsotaan, ettei ollut asianmukaista, että eduskunnan turvallisuudesta vastaava johtaja tuo esille julkisuudessa omia näkemyksiään tutkinnanalaisesta teosta.

Savola sanoo, että asemassaan hänellä oli velvollisuus kertoa totuudenmukaisesti tapahtumista turhan spekuloinnin ja huolen välttämiseksi.

Hän kertoo soittaneensa poliisille, joka ilmoitti, että asia on eduskunnan harkinnassa.

Savola on katsonut, että näin hän pystyi tuomaan valaistusta siihen, että Sipilä-tapauksessa kyse oli yksittäisestä tapahtumasta eikä hyökkäyksestä demokratiaa tai eduskuntaa kohtaan. Samaan aikaan käytiin keskustelua hyökkäyksestä Yhdysvaltain kongressiin.

Savola kiistää sen, että hän olisi pyrkinyt heikentämään Sipilän kertomaa.

– En ole missään yhteydessä sanonut tai kirjoittanut mitään sellaista, josta voisi objektiivisesti arvioiden syntyä tällainen epäily. Virkavelvollisuuteni oli kertoa asioista todenmukaisesti ja sen olen tehnyt, Savola sanoo.

Savola toteaa vastineensa lopussa, että hän on toiminut asiassa virkavelvollisuuksiensa mukaisesti.

– Minuun liittyvä vihjailu ei perustu mihinkään tosiasioihin, mediasta jokainen löytää mieleistään luettavaa.

Hän sanoo, että hänen menettelynsä on palvellut yleistä etua ja edistänyt perusoikeuksien toteutumista.

– Olen noudattanut Suomen perustuslakia ja lakeja ohjenuoranani työssäni.

Savola kertoi Ylelle aiemmin, että hän aikoo todennäköisesti valittaa irtisanomispäätöksestä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 13.3. klo 23:een asti.

Lue aiemmat jutut: