Hyppää sisältöön

Tarkistimme faktat: Suomi on koronan kolmannessa aallossa, mutta nämä keinot poliitikot jättivät hyödyntämättä koronan torjunnassa

Koronatoimissa päästäisiin monessa asiassa helpommalla, mutta päätökset tehdään vaikeasti tai niitä ei tehdä ollenkaan, sanovat haastattelemamme asiantuntijat.

Moni vaikealta kuulostavat koronatoimi kuten maskipakko on lain silmissä helposti toteuttavissa. Kun päätöksiä ei tehdä, on kyse poliittisista valinnoista. Krista Kiuru vieraili Ylen Ykkösaamussa 21. marraskuuta. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Jos sulkutila ei onnistu, meillä ei ole työvälineenä enää kuin liikkumisvapauden rajoitukset.

Näin sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) MTV Uutisille (siirryt toiseen palveluun) viikko sitten. Väite ei pidä täysin paikkansa. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) on väläyttänyt sitä, että hallitus voi joutua ottamaan käyttöön liikkumisrajoitukset, jos tilanne ei helpota muilla rajoitustoimilla.

Hallitus on valmistellut liikkumisen rajoituksia kaiken varalta, vaikka koronan kolmatta aaltoa voi edelleen torjua lievemmilläkin keinoilla, sanovat useat asiantuntijat.

Esimerkiksi maskipakko olisi täysin mahdollista toteuttaa lain puitteissa vaikka heti, samoin Suomen rajoilla tapahtuva tarkempi seulonta tai vaikkapa rakennustyömaiden sulkeminen.

Koronatartuntoja on tullut ilmi rakennustyömailla ympäri maan, mutta vain pieni osa työmaista on suljettu kokonaan.

Miksi päätöksiä muista rajoituksista ei tehdä?

Kaikkiin miksi-kysymyksiin on yksinkertainen vastaus: kyse on poliittisista valinnoista. Hallitus ei ole esittänyt pakkoja mihinkään, ja siksi niitä ei ole, sanoo perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen.

Löyhät päätökset tai jopa suoranainen päätösten tekemättömyys ovat syynä sille, miksi koronatilanne ei ole kääntynyt vielä parempaan, arvioi muun muassa lääkäri Henri Lampikoski, joka oli perustamassa Eroon koronasta -työryhmää.

Muutamilla täsmätoimilla tilanne voisi helpottua, eikä liikkumisrajoitukseen tarvitsisi turvautua välttämättä ollenkaan.

Jos ihmiset noudattavat koronarajoituksia ja kaikkia suosituksia, liikkumisrajoitus ei tuo tilanteeseen mitään uutta, arvioi myös Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Takaisin Pasilaan -podastissa. Jakso löytyy Yle Areenasta.

Rajat vuotavat edelleen

Nyt tilanne on tämä: Suomalaiset saavat aina lähteä ja palata kotimaahansa. Myös muiden maiden kansalaisia on päästetty kulkemaan rajan yli esimerkiksi töiden takia. Suomeen tuloa on näennäisesti rajoitettu vain välttämättömiin syihin, mutta käytännössä rajan voi ylittää kuka tahansa hyvillä perusteilla.

Rajoilla edellytetään testiä, jos maahan tulijalla ei ole aikaisintaan kolme vuorokautta aikaisemmin tehtyä negatiivista koronavirustestiä tai todistusta siitä, että on sairastanut koronan puolen vuoden sisään.

Rajoilla tilanne voi kuitenkin olla hämmentävä, koska lain lähtökohta on, että taudin leviämisen ehkäisemiseksi järjestetyt terveystarkastukset kuten koronatestit ovat vapaaehtoisia eikä ketään voi kovin helposti pakottaa testiin.

Negatiivinen koronatesti ei myöskään ole sataprosenttisen varma tae siitä, ettei sairasta tautia.

Mutta: Suomessa ihmistä ei voi määrätä samalla tavalla kahden viikon hotellikaranteeniin kuten Uudessa-Seelannissa on tehty. Oikeusoppineiden mukaan koronan leviämisen estämiseen on helpompiakin tapoja kuin karanteenit, kuten esimerkiksi tietynasteinen pakkotestaus, huomauttaa julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta.

Rajalla tehtävä pakkotestaaminen on tavallaan mahdollista, jos kyseisen alueen aluehallintoviraston lääkäri niin päättää. Jos pakkotestaukseen ryhdytään, sille on oltava painavat lääketieteelliset ja epidemiologiset syyt kuten se, että testaamatta jättäminen olisi uhka terveysturvallisuudelle.

Tällä hetkellä mikään aluehallintovirasto ei pakkotestausta ole määrännyt.

Nyt käsittelyssä olevassa lakimuutoksessa on pohdittu sitä, onko esimerkiksi olemassa oleva testi riittävän luotettava peruste sille, että rajalla tehtävän testin voisi kuitenkin jättää välistä, Mäntylä toteaa.

Maskien käytöstä voitaisiin helposti tehdä pakollista

Nyt tilanne on tämä: Maskin käyttöä ei ole missään kirjattu lakiin, vaan sitä voidaan vain suositella. Suositukset eivät riitä, mikä on johtanut esimerkiksi siihen, että VR:n junissa maskin käyttö on pakollista yhtiön omalla päätöksellä.

Maskipakkoa myös kauppoihin ehdotti tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.), mutta kaupan alan liitot ovat sanoneet maskipakon olevan ongelmallinen valvoa.

Mutta: Maskien käytön pakollisuuden olisi voinut kirjata tartuntatautilakiin vuonna 2016, kun lakia uudistettiin tai tehdä lisäys lakiin nyt korona-aikana. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt maskipakkoa lakiin.

Päätöksiä tehdään liian raskaan koneiston kautta

Nyt tilanne on tämä: Nykyiset ravintolarajoitukset on esimerkiksi otettu käyttöön niin, että hallitus totesi ensin poikkeusolot, jotta ravintoloiden toimintaan pystyttiin puuttumaan.

Poikkeusoloissa päätösten vakavuus ja poikkeuksellisuus korostuvat. Vaikka koronapandemia on poikkeuksellinen tilanne koko yhteiskunnalle, ei ihmisten turvaamiseen tarkoitettuihin sääntelyihin tarvita poikkeustilaa, kun helpommallakin pääsisi, arvioivat sekä Rautiainen että Mäntylä.

Mutta: Hallitus olisi voinut sulkea ravintolat pelkkään tartuntatautilain pykälään vedoten.

Lopputuloksen kannalta ei ole väliä, kummalla tavalla päätöksiä tehdään: tartuntatautilain kautta, joka on tavallinen laki muiden joukossa, vai toteamalla ensin poikkeusolot, jonka jälkeen ravintoloiden toimintaa rajoitettiin perustuslain pykälään 23 nojaten.

Kun poikkeusolot todetaan, vallankäyttö siirtyy suuremmissa määrin valtioneuvostolle. Tavallisesti eduskunta olisi ylin päättävä taho. Kyse onkin siis osin siitä, että toimivalta siirtyy toisaalle, apulaisprofessori Niina Mäntylä toteaa.

Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan 14.3.2021 klo 23 asti.

Lisää aiheesta:

Voisiko ulkonaliikkumiskielto olla oikeasti mahdollinen ja tarpeellinen Suomessa? Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo arvioi liikkumisrajoituksen hyötyjä ja haittoja Takaisin Pasilaan -podcastissa.

.
.