Hyppää sisältöön

Maskeilla rahastaminen ajoi Saksan valtapuolueen syvään kriisiin keskellä supervaalivuotta – vihreiden valta-asema vahvistuu Porschen ja Daimlerin kotiseudulla

Baden-Württembergissä ja Rheinland-Pfalzissa miljoonat ihmiset äänestävät tänään osavaltiovaaleissa.

Baden-Württembergin vihreät turvaavat vaalimainoksissaan suosittuun osavaltiojohtajaan Winfried Kretschmanniin. CDU:n arvioidaan jäävän toiselle sijalle. Kuva: Thomas Kienzle / AFP

STUTTGART / FREIBURG Saksan valtapuolue on ajautunut historialliseen kriisiin keskellä ratkaisevaa vaalivuotta. Liittokansleri Angela Merkelin pitkää valtakautta on jäljellä enää muutama kuukausi.

Kristillisdemokraattisen CDU:n ja sen baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n yhteisestä parlamenttiryhmästä Saksan liittopäivillä on eronnut viikon aikana kolme edustajaa.

Kaksi eronneista poliitikoista on takonut arviolta satojatuhansia euroa maskikauppoja konsultoimalla. Kolmannen eronneen poliitikon syytetään puolestaan pitäneen tiiviitä suhteita autoritäärisesti johdettuun Azerbaidžaniin.

Saksalaisen Der Spiegel -lehden arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan CDU ja CSU ovat nyt vajonneet pahimpaan kriisiin sitten 2000-luvun vaihteen, kun puoluetta ravisteli vakava vaalirahaskandaali. Tuorein korruptioskandaali on herättänyt kysymyksiä siitä, minkälaiset sivutoimet ovat kansanedustajille hyväksyttäviä ja mikä on korruptiota.

Lisäksi Saksan sekasortoiseksi ajautunut koronapolitiikka ja rokotusten hitaus syövät kansleripuolue CDU:n suosiota.

Kriisi tulee ratkaisevalla hetkellä. Vuosi 2021 on Saksassa niin kutsuttu supervaalivuosi.

Syyskuussa pidetään parlamentti- eli liittopäivävaalit, joissa Saksalle valitaan uusi liittokansleri. CDU:ta edustava Merkel on jo ilmoittanut jättävänsä politiikan.

CSU-poliitikko Georg Nüssleinin epäillään ansainneen satojatuhansia maskikaupoilla. Hän kiistää korruption mutta erosi puolueensa parlamenttiryhmästä. Kuva: AOP

Vihreät vahvoilla Daimlerin ja Porschen kotipaikalla

Yksi supervaalivuoden tärkeistä mittareista on sunnuntaina pidettävät osavaltiovaalit Saksan lounaisosan Baden-Württembergissä ja Rheinland-Pfalzissa. Osavaltioissa asuu yhteensä 15 miljoonaa ihmistä.

Valtapuolueen kriisin odotetaan heijastuvan suoraan osavaltiovaalien tulokseen.

Baden-Württemberg on Saksan vientiveturi: osavaltio vie eniten ulkomaille kaikista Saksan 16 osavaltiosta. Alue tunnetaan Porschen ja Daimlerin kaltaisten autonvalmistajien kotipaikkana.

Osavaltiossa on paljon keskisuuria yrityksiä ja erikoistunutta teollisuutta, mikä vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. Kristillisdemokraattinen CDU istui tiukasti vallassa vuoteen 2011, jolloin vihreä puolue teki historiaa ja nousi ensimmäistä kertaa osavaltiohallituksen johtoon.

Mielipidemittaukset ennustavat vihreiden pysyvän vallassa Baden-Württembergissä myös sunnuntain vaalien jälkeen. Korruptiosyytösten arvellaan vieneen CDU:n mahdollisuudet nousta osavaltion suurimmaksi puolueeksi.

Osavaltion istuva pääministeri, vihreä poliitikko Winfried Kretschmann, 72, on suosittu yli puoluerajojen.

– Myös moni CDU:n kannattaja pitää häntä hyvänä tyyppinä ja luotettavana poliitikkona, politiikan tutkija ja professori Ulrich Eith sanoo Freiburgin kaupungissa lähellä Sveitsin rajaa.

Winfried Kretschmannin johtamat Baden-Württembergin vihreät tunnetaan yrittäjämyönteisenä yleispuolueena, minkä vuoksi puolue on vakiinnuttanut valta-asemansa Saksan vientiveturina tunnetussa osavaltiossa. Kuva: Ronald Wittek / EPA

Eith antaa Ylelle haastattelun hotellin aulassa Freiburgin keskustassa. Pandemia sulki kahvilat ja ravintolat marraskuussa, ja ne ovat yhä rajoitusten vuoksi kiinni.

Eithin mukaan vihreä puolue menestyy Baden-Württembergissä sen vuoksi, koska vihreät on onnistunut juuri täällä profiloitumaan yrittäjämyönteisenä, jopa porvarillisena yleispuolueena.

Fukushima auttoi vihreät valtaan

Vihreä puolue pääsi osavaltiossa valtaan sattuman avittamana.

Vähän ennen vuoden 2011 osavaltiovaaleja Baden-Württembergissä tuhoisa tsunami pyyhkäisi Japanin rannikolle ja aiheutti valtaisaa tuhoa Fukushiman ydinvoimalassa. Fukushiman seurauksena Saksa päätti luopua ydinvoimasta kokonaan siirtymäajan jälkeen.

Vihreä puolue sai tästä nostetta.

Lisäksi kansalaisten luottoa CDU:hun nakersivat poliisin rajut otteet mielenosoittajia kohtaan Stuttgartin rautatieaseman rakennusprojektia koskevissa protesteissa. Kolmas syy oli Eithin mukaan kyllästyminen keskenään riiteleviin paikallisiin CDU-poliitikkoihin.

– Vaalitulos kertoi ennen kaikkea siitä, että äänestäjät halusivat CDU:n pois vallasta, professori Eith sanoo vihreiden voitosta vuonna 2011.

Vaaliasetelma on taas samanlainen. Saksassa seurataan sunnuntaina ennen kaikkea sitä, rankaisevatko äänestäjät CDU:ta korruptioskandaalista.

Baden-Württemberg on toistaiseksi ainoa Saksan osavaltio, jossa valtaa pitää vihreä osavaltiojohtaja. Entisen protestipuolueen hallitusvastuuta on sen vuoksi seurattu tiiviisti kaikkialla Saksassa.

Baden-Württembergissä vihreät ovat jo todistaneet olevansa vastuullinen valtapuolue, sanoo vihreiden osavaltioedustaja Andrea Lindlohr osavaltioparlamentin tiloissa Stuttgartin keskustassa.

Lindlohrin mukaan aluksi äänestäjillä oli hieman epävarmuutta sen suhteen, miten aiemmin oppositiovoimana profiloitunut puolue pärjäisi vallassa.

– Mutta kun olimme vallassa, saimme näytön paikan, Lindlohr sanoo Ylen haastattelussa.

Pandemia pehmentää CDU:n iskua – kirjeääniä annettu ennen skandaalia

Mielipidemittausten perusteella Saksan seuraava liittohallitus syyskuun parlamenttivaalien jälkeen on todennäköisesti CDU/CSU:n sekä vihreiden yhteishallitus.

Mutta korruptioskandaali myllertää nyt poliittista kenttää uusiksi.

CDU:n ja CSU:n liittopäiväedustajien piti perjantaihin mennessä allekirjoittaa sitoutumus, etteivät he ole ansainneet rahaa suojavarustekauppoja konsultoimalla. Mutta se tuskin vaimentaa kristillisdemokraattien ympärille noussutta myrskyä.

Sunnuntain osavaltiovaaleissa on mahdollista, että Baden-Württembergin ja Rheinland-Pfalzin seuraavat osavaltiohallitukset saadaan muodostettua ilman CDU:ta. Perinteisen valtapuolueen jäämisellä oppositioon osavaltioissa olisi heijastuksia suoraan syyskuun parlamenttivaaleihin.

Saksan lehdistö on jo aloittanut spekuloinnin liikennevaloksi nimetystä hallituspohjasta - ainakin teoreettisena mahdollisuutena Merkelin kauden jälkeen. Nimi tulee puolueiden tunnusväreistä: mukana olisivat vihreät, sosiaalidemokraattinen SPD (punainen) ja liberaalipuolue FDP (keltainen).

Heikko tulos osavaltiovaaleissa rasittaisi CDU:n tuoreen puheenjohtajan Armin Laschetin mahdollisuuksia nousta CDU:n ja CSU:n kansleriehdokkaaksi syyskuun vaaleissa, vaikka ratkaisevaa merkitystä niillä ei vielä ole.

Lisäksi maskiskandaalin jälkipyykki rasittaa Laschetia. Hänen aikuisella pojallaan on ollut tiiviit suhteet yhteen maskeja toimittaneeseen yritykseen.

Toinen nosteessa oleva vaihtoehto CDU:n ja CSU:n yhteisehdokkaaksi on baijerilaispuolue CSU:n johtaja Markus Söder. Baijerin osavaltiojohtajana toimiva Söder on nostanut profiiliaan pandemian hoidossa.

Päätös puolueiden yhteisehdokkaasta tehdään kevään aikana.

Onko toinen heistä Saksan tuleva liittokansleri? Saksan kristillisdemokraatit valitsevat kansleriehdokkaan kevään aikana. Todennäköinen ehdokas on joko CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet (oik.) tai CSU-poliitikko Markus Söder. Kuva: Fed​erico Gambarini / EPA

Pandemia saattaa pehmentää CDU:n iskua tänä sunnuntaina. Koronan vuoksi moni on antanut äänensä kirjeitse ennakkoon ennen korruptioskandaalin viimeisimpä käänteitä.

Kirjeäänestys oli käytössä jo ennen pandemiaa, mutta nyt kirjeäänestystä saa anoa poikkeuksellisesti myös vaalipäivänä. Näin turvataan niiden äänioikeus, jotka saavat vaalipäivänä oireita tai ovat karanteenissa.

Vaalipaikolla on samat säännöt kuin kaupoissa ja joukkoliikenteessä. Turvavälit on pidettävä ja äänestämään pääsee vain kirurgisen tai FFP2-maskin kanssa.