1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. huijaus

Luotettavan näköinen porilainen pyöräkauppa paljastui huijaukseksi – Aasiasta pyöritetty nettipetosvyyhti hyödyntää Suomen hyvää mainetta

Yle haastatteli nettikaupan amerikkalaista uhria, joka päätti maksaa huijareille potut pottuina.

huijaus
Kuvituskuvaa nettiostoksiin liittyvistä petoksista
Nettikaupassa pyörivät isot rahat, mikä kannustaa apajille myös rikollisia.Jenny Huttunen / Yle

Pääkaupunkiseudulla asuva tuttu otti yhteyttä. Hänen ulkomaalainen ystävänsä tarvitsi apua.

Ystävä harrastaa pyöräilyä. Ei mitään sunnuntaiajelua vaan sen tason polkemista, jossa tarvitaan kunnon välineet, useamman tuhannen euron polkupyöristä alkaen. Ja nyt oli lykästänyt: netistä oli löytynyt pyöräliike, joka myi erikoisvarusteltuja polkupyöriä kohtuuhinnoin.

Pyöräliikkeellä oli nettisivujen perusteella kivijalkakauppa Porissa. Voisinko porilaisena suositella tätä pyöräliikettä?

Ensin tutustuin liikkeen verkkosivuihin. Ihan kivan näköiset. Pyöräliikkeen nimi Tinbikes kuulosti tuntemattomalta, mutta en ole alan harrastaja, joten sen perusteella ei pidä tuomita. Liikkeen osoitteeksi kerrottiin Siltapuistokatu. Muistelin, ettei siinä kohdassa ole pyöräliikettä.

Tinbikes huijausnettisivusto
Sivuston osoite väitti kaupan sijaitsevan Porissa.Kuvakaappaus

Nopea vilkaisu netin karttapalveluun vahvisti epäilyn: vanhassa puutalossa ei sijaitse pyöräkauppaa vaan pizzeria.

Isot rahat, kova kasvu

Nettikauppa on kasvanut viime vuosina merkittävää vauhtia. Postin tammikuussa julkaiseman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaisista 60 prosenttia ostaa verkkokaupasta vähintään kerran kuussa. Korona on vahvistanut kehitystä.

Sama ilmiö muuttaa kaupan rakenteita joka puolella maailmaa. Ihmiset tilaavat netistä, lentokoneet ja laivat rahtaavat tavaraa maailman laidalta toiselle. Elektroniikan, kirjojen tai vaikkapa polkupyörien ostaminen maailman toiselta puolelta ei ole enää eksoottista vaan pikemminkin arkipäivää.

Samalla kasvavat riskit. Kun verkkokauppa on miljardien ja miljardien dollarien ja eurojen pelikenttää, myös rikollisuus on siirtynyt nettiin.

paketteja liukuhihnalla
Nettikauppa on nykyään iso bisnes, ja paketteja tilataan ulkomailta. Arkistokuva.Marja Väänänen / Yle

Käräjäoikeudet käsittelevät tasaisin väliajoin pikkurikollisten tekemiä nettipetoksia, joissa tilattu ja maksettu tavara ei koskaan saavu perille. Tämä keplottelu kalpenee verkon todellisten huijaustehtaiden ammattimaisen toiminnan edessä.

Luksuspyöräkauppa puutalossa?

Kalliita polkupyöriä myyvä nettikauppa alkoi vaikuttaa huijaukselta. Ainakaan liike ei sijainnut ilmoitetussa osoitteessa Porissa. Rakennus on vanha puutalo, jonne ei edes mahtuisi liikkeen nettisivun kuvissa näkyvää isoa kauppaliikettä.

Ja miksi porilainen pyöräliike ilmoittaa hinnat dollareissa? Puhelinnumerotkin viittasivat ihan jonnekin muualle kuin Suomeen ja Satakuntaan.

Netissä voi törmätä uusiin ja tuntemattomiin kauppoihin, jotka toimivat aivan rehellisesti. Yksi hyvä keino selvittää kaupankäynnin luotettavuutta on käyttää hakukoneita ja etsiä muiden kokemuksia.

Pyöräkaupasta löytyi pian tietoja, ja ne vahvistivat epäilyn, ettei kysessä ollut täysin luotettava polkupyöräliike.

Yhteys huijattuun

Amerikkalainen asiakas – kutsun häntä Georgeksi hänen oikean henkilöllisyytensä suojelemiseksi – oli kirjoittanut kitkerää palautetta kokemuksistaan. Päätin ottaa yhteyttä. Ehkä hän osaisi antaa vahvistuksen tuntemuksestani, että tätä nettikauppaa ei kannata suositella.

George vastasi kysymyksiini nopeasti. Hän kertoi olevansa kokenut nettikaupankävijä, ei siis ensimmäistä kertaa asialla. Pyöräkauppa oli vaikuttanut luotettavalta. Sivusto oli taitavasti tehty ja yhteystiedot löytyivät. Pyörien hinnatkin olivat kohtuulliset, mutta eivät epäilyttävän halvat.

– Sivut eivät näyttäneet ollenkaan huijaukselta. Laaja sivusto ja hienot kuvat eivät herättäneet epäilyksiä, toisin kuin normaalit huijaussivut, joilla on muutama suttuinen kuva. Tilauskori ja maksu toimivat erinomaisesti. Sivustolla käytetty englannin kieli oli täydellistä, ja tiedot pyöristä olivat oikeita. Minusta sivut olivat luotettavat, George kuvailee nyt.

Tilaus onnistui helposti ja George jäi odottamaan pyöräänsä – ja sai odottaa, odottaa ja odottaa. Pyöräliike antoi tilatessa kuljetusliikkeen yhteystiedot. Paketti näytti lähtevän kiertämään usean eri välietapin kautta: Frankfurt, Barcelona, Buenos Aires ja lopulta Alaska, jonne kuljetus tyssäsi.

Pyörä ei ikinä tullut perille.

Petos jäi harmittamaan

George huomasi tulleensa petetyksi. Onneksi hän oli maksanut pyörän sellaisen välityspalvelun avulla, josta hän sai rahansa takaisin.

Petos jäi kuitenkin vaivaamaan, ja George alkoi selvittää sivuston taustoja. Hän kopioi nettisivulla olleita tekstejä hakukoneisiin ja teki kiinnostavan havainnon: samanlaisia sivustoja olikin useita kymmeniä.

Yksi sivu myi moottoripyöriä, toinen veneiden moottoreita. Katuosoitteita oli milloin Suomessa, milloin Belgiassa, milloin Norjan pääkaupungissa Oslossa. Sivustot kertoivat käyttävänsä samaa kuljetusyhtiötä – jota sitäkään ei ole oikeasti olemassa.

Georgea harmitti. Hän päätti ottaa uudestaan yhteyttä pyörähuijareihin ja petkuttaa tällä kertaa itse. Yle on nähnyt hänen ja myyjäksi tekeytyneiden huijarien välisen kirjeenvaihdon. George teki uuden tilauksen, tällä kertaa itse luomallaan valeprofiililla eli nimellä "Mark Doughlas".

Iso tilaus liikkeelle

"Mark" kirjoitti sivustolta löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja kertoi olevansa valmis tilaamaan yritykselleen kymmenen maastopyörää, arvoltaan lähes 15 000 dollaria. Vastaus tuli pikaisesti – tällä kertaa huomattavasti huonommalla englannin kielellä kuin nettisivuilla.

Pyöräkauppiaaksi tekeytyvät huijarit olivat odotetusti iloisia tilauksesta. Tietysti kauppa onnistuisi!

Huijarien ilmiselvä tavoite oli saada "Mark" välttämään sellaisten maksupalveluiden käyttämistä, joista rahat voi saada takaisin. He pyysivät "Markia" maksamaan rahat suoraan pankkitilille. Ja nyt alkoi selvitä koko huijauksen keskuspaikka: pankin kotipaikaksi vahvistui Jakarta, Indonesian pääkaupunki.

Indonesian kartta
Indonesia sijaitsee Kaakkois-Aasiassa.Petteri Sopanen / Yle

Huijarit hermostuvat

George-Markilla ei ollut aikomustakaan maksaa, mutta hän kävi useiden viestien pituisen kirjeenvaihdon kauppiaiden kanssa. Näiden hermot alkoivat kiristyä, kun "Mark" kertoi pankkinsa kieltäytyneen rahojen maksamisesta epäluotettavalle kauppiaalle.

"Mark" ilmoitti lähettävänsä Helsingissä asuvan (olemattoman) suomalaisystävänsä tuomaan rahat suoraan Porissa sijaitsevaan kivijalkakauppaan. Tämä ei kelvannut vastapuolelle. Rahat olisi pitänyt maksaa tilille eikä käteisellä, kuulemma verotussyistä.

Kun "Mark" tämän jälkeen kertoi kauppiaille ystävänsä käyneen Porissa ja löytäneen ilmoitetusta osoitteesta pizzerian, vastapuoli vihastui ja alkoi syyttää "Markia" huijauksesta. Kauppa kuulemma löytyy pizzerian takaa ja "Mark" oli huijari. Tilatut pyörätkin oli jo lähetetty ja ne odottivat Mexico Cityn lentokentällä "Markin" maksusuoritusta.

Loppuvaiheessa huijareille olisi riittänyt, että "Mark" olisi maksanut etukäteen edes puolet tilaushinnasta "luotettavuuden osoitukseksi".

Ammattimaiset sivustot

Tässä vaiheessa oli jo selvää, että suosittelin omaa tuttavaani ja hänen ystäväänsä pysymään kaukana tästä nettikaupasta. Mutta miten isosta vyyhdistä lopulta on kyse, ja miksi Porissa sijaitseva osoite oli päätynyt huijarien sivuille?

Yle selvitti Georgen antamia tietoja ja havaitsi niiden pitävän paikkansa. Netistä löytyy kymmeniä vastaavia, samalla tyylillä tehtyjä sivustoja, jotka johtavat Indonesiaan tai lähiseudulle.

Sivut ovat ammattimaisen näköisiä, ja niiden tekijöillä on sekä teknistä osaamista että kielitaitoa. Tuotteiden kuvat ja esittelytekstit on todennäköisesti kopioitu muilta sivustoilta, mutta lopputulos on luotettavan näköinen.

Luotettavuuden lisäämiseksi sivustoille on valittu kotipaikoiksi länsimaisia osoitteita. Porista osoitteeksi oli ehkä yritetty paikantaa paikallista suurta kauppakeskusta, mutta jostain syystä osoite oli erehdyksessä kirjoitettu väärin ja se johdatti tien toisella puolella sijaitsevaan puutaloon, jossa toimii pizzeria.

Mistä on kyse?

Sivustoja on tämän jutun tekoaikana eli alkuvuonna päivitetty ja uudistettu. Tekijät pyrkivät pitämään yllä kuvaa rehellisestä liiketoiminnasta. Huijauksessa apuna käytetyn valelentoyhtiön nettisivut ovat kuitenkin kadonneet jutunteon aikana.

Kymmenet sivustot ja nopea vastaaminen yhteydenottoihin kertovat teollisesta toimintatavasta. Kun mereen on laskettu monta koukkua, silloin tällöin nappaa. Ja jos edes osa asiakkaista menee lankaan ja lähettää rahat suoraan pankkitilille, vilunki kannattaa.

– Huijaus huomataan usein liian myöhään, joten aina rahansiirtoa ei saa palautettua tai estettyä, Kuluttajaliiton Huijarit kuriin -hankkeen projektipäällikkö Tapani Veija kertoo huijausten kannattavuudesta.

Veijan mielestä tässä artikkelissa kuvattu tapaus on mielenkiintoinen, eikä liiton tiedossa ole aivan vastaavaa huijausyritystä. Tapauksessa uutta on oma huijauslentoyhtiö.

– Suurin osa nettikauppahuijauksista on liittynyt ulkomaisiin nettikauppoihin. Huijari esiintyy usein eurooppalaisina. Yleensä mitään tilattua ei saa, mutta joskus uhrille on lähetetty aivan jotain muuta kuin mitä tilattiin, Veija kuvailee.

Poliisin arvion mukaan nettihuijarien kiinnijäämisen riski on pieni.

Entinen poliisipäällikkö, KPMG:n forensiikkapalveluiden johtaja Timo Piiroinen kertoo, miksi jokaisesta pienestäkin kyberrikoksesta kannattaa kuitenkin tehdä rikosilmoitus.

Apua luotettavuuden varmistamiseen

Nettikauppa on kuitenkin kasvuala, ja useimmat meistä haluavat tilata tuotteita netin kautta. Miten asiakas voi yrittää varmistua, että kauppa on luotettava? Kuluttajaliiton Tapani Veija kertoo vinkkejä:

  • Kannattaa tarkistaa yrityksen yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) ja se, että sivuilta löytyy selkeät palautusohjeet ja maksuohjeet.
  • Keskustelupalstoilta voi lukea kommentteja yrityksestä. Yleensä aina löytyy jotain keskustelua, ja jos kyseessä on huijaus, siitä löytyy myös keskustelua. Toisaalta jos mitään keskustelua tai tietoa ei löydy, voi sekin olla merkki huijauksesta.
  • Huijauskaupoissa on yleensä ”asiakkaiden” arvioita, jotka ovat todella hyviä ja ylistäviä (ei yhtään huonoja palautteita, pisteytys 5/5), lauseet ovat yleensä huonoja ja jopa identtisiä.
  • Varuillaan kannattaa olla, jos kaupassa on jatkuvasti "liian hyviä" tarjouksia tai nettikauppa poistuu yhtäkkiä kokonaan.

Mitä on tehtävissä, jos on maksanut rahaa huijareille?

  • Ensimmäisenä pitää aina ottaa yhteys omaan pankkiin ja/tai luottokorttiyhtiöön, jotta maksu saataisiin ehkä palautettua ja lisänostot estettyä. Pankille on tehtävä reklamaatio.
  • Tämän jälkeen on aika tehdä rikosilmoitus poliisille.
  • Jos on vasta epäilys siitä, että kyseessä olisi huijaus, kannattaa ensin yrittää reklamoida yritykselle. Aina tämä ei ole mahdollista. Reklamoinnissa voivat auttaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (suomalaisten kauppojen osalta) ja Euroopan kuluttajakeskus (EU-alueen osalta).
  • Ei saa antaa lisää rahaa – vaikka huijarit sanoisivat, että sillä voi saada alkuperäisen maksun takaisin.

Ja kuten tässä artikkelissa kuvatussa tapauksessa, omastakin tuttavapiiristä voi saada apua nettikaupan luotettavuuden selvittämisessä. Silläkin voi säästää rahaa ja mielenharmia.

Lue lisää aiheesta:

Digitreenit: Tunnistatko luotettavan nettikaupan? Testaa 9 kysymyksellä!

Suomalaisina esiintyvät verkkokaupat pommittavat somekäyttäjiä – huijatuksi tullut asiakas kertoo, mikä sai hänet luottamaan mainokseen

Onko sinulla kokemuksia huijausyrityksistä? Oletko maksanut rahaa huijareille? Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 8.4. kello 23.

Lue seuraavaksi