1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Vuosi koronaa lähes autioitti Helsingin keskustan – data paljastaa: vain kolmasosa entisestä ihmismäärästä viettää aikaansa kaupungilla

Espan merkkilaukkuliike joutuu lopettamaan, mutta Wolt-kuskilla riittää töitä.

Koronavirus
Sairaanhoitajaopiskelija Johanna Lind kuvattiin Narinkkatorilla maaliskuussa.
Sairaanhoitajaopiskelija Johanna Lind ihmettelee Narinkkatorin tyhjyyttä.Silja Viitala / Yle

Helsingin ydinkeskusta on miltei autioitunut verrattuna vuoden takaiseen aikaan, jolloin koronapandemia vasta teki tuloaan Suomeen.

Rautatieaseman, Kampin ja Esplanadin lähialueilla vietti aikaansa vain 287 000 ihmistä kuluvan maaliskuun ensimmäisellä viikolla Telian matkapuhelinverkosta kootun tilaston mukaan.

Viime vuonna vastaavaan aikaan 795 000 ihmistä oleskeli samoilla alueilla.

Nykyään näillä keskustan alueilla viettää siis aikaansa enää noin kolmannes siitä ihmismäärästä, joka oli siellä vuosi sitten.

Tämä näkyy monin tavoin sellaisten ihmisten elämässä, joiden toimeentulo liittyy keskustan ihmismääriin. Jotkut joutuvat laittamaan lapun luukulle, mutta toisten työt ovat lisääntyneet.

Tässä jutussa sairaanhoitajaopiskelija, taksiyrittäjä, laukkuliikkeen myyntipäällikkö ja Wolt-kuski kertovat, miten heillä menee.

Sairaanhoitajaopiskelija: Toivon, että jokainen noudattaa rajoituksia

Sairaanhoitajaopiskelija Johanna Lind kuvattiin Narinkkatorilla maaliskuussa.
Johanna Lind ottaa koronatestinäytteitä Narinkkatorilla.Silja Viitala / Yle

Ennen vilkas Narinkkatori ammottaa nykyään tyhjyyttään. Aiemmin torilla oli säännöllisesti erilaisia tapahtumia, ja se täyttyi ostoskassien kanssa liikkuvista ihmisistä.

Myös sairaanhoitajaopiskelija Johanna Lindillä oli tapana käydä keskustassa muutaman kerran viikossa ostoksilla tai tapaamassa ystäviä ravintolassa.

– Tänään kun tulin Kamppiin ja kävin tuossa sisällä, tuntui, että ihmisiä ei ole missään. Se on tosi outoa, Lind sanoo.

Enää Lind ei juuri lähde keskustaan muuta kuin työhönsä, jota hän tekee 9Lives-yhtiön koronatestipisteessä näytteenottajana. Parakki loistaa torin laidalla kirkkaan punaisena.

Kun Lind aloitti sairaanhoitajaopintonsa tammikuussa 2018, koronasta ei ollut vielä tietoakaan. Nykyään hän on entistä vakuuttuneempi oman alansa tärkeydestä ja merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille.

Lind valmistuu toukokuussa. Paljon puhuttu hoitajien uupumus pandemian aikana ei nuorta naista pelota.

– Hyvillä mielin odotan työelämää, kun valmistun kohta.

Opiskelijaelämä ei ole muutenkaan ollut enää entisenlaista, kun bileet ovat loppuneet. Vapaa-ajalla myös liikuntaharrastukset ovat vaihtuneet ulkolajeiksi.

– Toivon, että jokainen noudattaa rajoituksia, että tämä tilanne menee nopeammin ohi.

Taksiyrittäjä: Lapsi ihmettelee, miksi isä ei halaa

Myös taksiyrittäjä Abdifatah Osmanin elämä on muuttunut pandemian vuoksi.

Hän on päivystänyt yli viisi vuotta pääsääntöisesti Elielinaukiolla. Viimeisen vuoden aikana asiakkaat ovat vähentyneet merkittävästi.

Aiemmin hänellä oli keskimäärin 15–20 asiakasta päivässä. Nyt heitä on enää noin viisi.

Taksinkuljettaja Abdifatah Osman kuvattiin Rautatientorilla maaliskuussa.
Taksinkuljettaja Abdifatah Osman yrittää sinnitellä eteenpäin: "Toivotaan, että tilanne helpottaa kesällä. Siinä on meidän toivomme tällä hetkellä."Silja Viitala / Yle

Osmanin tulot riittävät juuri laskujen maksamiseen, että hän voi jatkaa toimintaansa. Muut elämisen kulut hän joutuu kattamaan osittain säästöillä.

– Yritän pitää firmaani pystyssä niin kauan, että tilanne muuttuu, Osman sanoo.

Tiukka tilanne on ajanut hänet etsimään asiakkaita uusia reittejä pitkin.

– Ennen sain asiakkaita vain taksitolpalta. Nykyään yritän saada tilauksia myös Uberin ja Yangon kautta.

Rahan lisäksi huolta aiheuttaa oma ja perheen turvallisuus. Jos Osman saisi tartunnan autossa joltain asiakkaalta, se voisi levitä myös hänen perheenjäseniinsä. Hän pesee kätensä kotiin mennessään, mutta se ei takaa turvallisuutta.

– Joskus kotona olen pelännyt halata poikaani sen vuoksi, että saattaisin tartuttaa hänet. Lapsi ihmettelee, miksi isä ei halaa.

Taksinkuljettaja Abdifatah Osman kuvattiin Rautatientorilla maaliskuussa.
Osman on havainnut ison muutoksen Elielin aukiolla. Ennen hän näki siellä toistakymmntä humalaista ihmistä päivittäin, mutta nyt aukio on rahoittunut.Silja Viitala / Yle

Myymäläpäällikkö: Espalla on tyhjää kuin kauhuelokuvissa

Asiakkaat ovat käyneet vähiin myös Pohjois-Esplanadilla sijaitsevassa laukkuliike Tumissa.

Liike tyhjentää varastonsa alennushinnoilla ja lopettaa toimintansa lähiaikoina.

Tämä johtuu siitä, että pandemia on ehdyttänyt turistien virran Espalla, kertoo myymäläpäällikkö Sasha Balakshin.

– Turisteja ei ole, kukaan ei matkusta, ja paikalliset ovat kotona.

Laukkuliike Tumin myymäläpäällikkö Sasha Balakshin poseerasi liikkeessä maaliskuussa.
Tumin myymäläpäällikkö Sasha Balakshin luopuu kohta työstä, jota hän on tehnyt 16 vuotta.Silja Viitala / Yle

Ravintoloiden sulkeminen on vähentänyt ennen vilkkaan Espan ihmisvilinää entisestään.

Balakshin on työskennellyt 16 vuotta Espan liikkeessä. Hän ei ole ennen nähnyt katua tällaisena.

– Täällä on ihan tyhjää erityisesti illalla, kuin kauhuelokuvissa.

Balakshin osasi jo odottaa pahinta, kun korona alkoi levitä maailmalla. Hän laati itselleen B-suunnitelman ja ryhtyi opiskelemaan parturi-kampaajaksi työn ohella tammikuussa. Ammattiopistossa suoritetaan nyt teoriaopintoja etänä.

– Tämä on uusi mahdollisuus, mutta toivon, että tästä ei tule uutta normaalia.

Kun laukkuliike menee kiinni, Balakshin keskittyy kokonaan opintoihin, joita hän rahoittaa ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla.

Balakshin odottaa, että matkustaminen helpottuu. Sitten hän lähtee tapaamaan virolaista äitiään ja ystäviään Tallinnaan, ja sieltä ehkä pitemmälle.

– Ystävä kertoi, että Tallinnasta lähtee kerran viikossa suora lento Kanarialle.

Laukkuliike Tumin myymäläpäällikkö Sasha Balakshin poseerasi liikkeessä maaliskuussa.
Balakshin uskoo, että tulevaisuudessa merkkituotteita myyvät liikkeet muuttuvat show room -tyyppisiksi tiloiksi, joissa asiakkaat käyvät katsomassa tuotteita, ja ne tilataan heille netistä kotiosoitteeseen.Silja Viitala / Yle

Wolt-kuski: Hallitus kontrolloi ihmisten elämää

Joillakin bisnes kuitenkin sujuu hyvin myös pandemian aikana, tai oikeastaan juuri sen vuoksi.

Wolt-kuski Vlorjon Kondo ajaa pyörällä ruokatilausta asiakkaalle, mutta pysähtyy pieneksi hetkeksi juttelemaan toimittajan kanssa.

– Olen hyvin sosiaalinen ihminen ja juttelen mielelläni ihmisten kanssa, vaikka en tuntisi heitä. Pandemia on vaikuttanut siten, että minulla ei ole juuri koskaan tilaisuutta enää jutella toisille, koska he perääntyvät peloissaan, Kondo kertoo.

Wolt-kuriiri Vlorjon Kondo kuvattiin Rautatieaseman kupeessa maaliskuussa.
Vlorjon Kondo nauttii pyörällä ajamisesta, vaikka sää on toisinaan viimainen ja liukas.Silja Viitala / Yle

Albaniasta kotoisin oleva Kondo puhuu sujuvaa englantia. Hän opiskelee parhaillaan englannin opettajaksi.

Kondo on työskennellyt kotimaassaan kääntäjänä ja tulkkina. Hän toivoo löytävänsä Suomesta oman alansa työtä.

Siihen saakka Kondo ajaa mielellään ruokatilauksia ihmisten koteihin. Tilaukset ovat lisääntyneet, kun ihmiset viettävät paljon aikaa kodeissaan. Myös ajaminen sujuu helposti, kun liikennettä on aiempaa vähemmän.

Suomeen Kondo muutti kesällä 2019. Sen jälkeen Helsinki on muuttunut radikaalisti hänen silmissään.

– Tämä kaupunki oli täynnä ihmisiä. Oli jopa vaikeaa löytää tilaa, jossa kävellä. Nyt tästä on tullut surullinen kaupunki, jossa liikkuu yhä vähemmän ihmisiä.

Kondo on huolissaan siitä, että yhteiskunta rajoittaa ihmisten elämää, ja talous kärsii.

– Hallitus kontrolloi ihmisten elämää. Ihmisistä on tulossa tottelevaisia yksilöitä, jotka pelkäävät jopa astua ulos kotiovestaan.

Wolt-kuriiri Vlorjon Kondo kuvattiin Rautatieaseman kupeessa maaliskuussa.
Pandemian rajoittamassa elämäntilanteessa Kondo voi tavata vain paria kollegaansa.Silja Viitala / Yle
  • Jutun alussa olevat luvut keskustan ihmismääristä ovat peräisin Telian matkapuhelinverkosta johdetusta datasta
  • Tilastot muodostetaan anonymisoidusta ja kokonaisuuksiksi ryhmitellystä datasta. Niistä ei voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä tai ryhmiä
  • Alueella oleva väkimäärä lasketaan matkapuhelinverkon havainnoista, joissa samalla alueella on vietetty vähintään 20 minuuttia
  • Luvut on laajennettu kattamaan koko väestö markkinaosuus- ja väestötilastotietoa hyödyntämällä
  • Sama henkilö voi päätyä tilastoon useamman kerran, jos hän viettää yli 20 minuuttia kahdella eri alueella