Tutkijat toppuuttelevat puutekstiili-intoa – puukuiduilla vaikea korvata halpoja kilpailijoita

Puukuitujen tuotanto ei ole lähiaikoina nousemassa lähelle tasoa, jolla puiden kaatamisen ilmastohaitat voidaan korvata.

Suomessa ollaan kehittämässä puutekstiilikuituja, joiden tarkoitus on myös korvata markkinoilla olevien tuotteiden ympäristö- ja ilmastopäästöjä. Kuvassa Spinnovan puukuitu. Kuva: Spinnova

Metsäalaa laajasti seuraavat tutkijat laittavat jäitä hattuun puheille tekstiilikuitujen kyvystä mullistaa Suomen metsäteollisuutta.

Muun muassa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijoiden mukaan metsäteollisuus ei ole uudistunut eikä ole uudistumassa riittävästi hakkuista aiheutuviin ilmastohaittoihin nähden.

Tutkijat ovat yrittäneet katsoa hakkuiden hyötyjä ja haittoja 2050-luvulle asti. Tutkijat käänsivät malleissaan (siirryt toiseen palveluun) muun muassa miljoonia tonneja sellukuitua tekstiilikuiduksi. Muutoksen ilmastovaikutukset nykytilanteeseen verrattuna jäivät melko vaatimattomiksi.

Mallinnuksia tehtiin, jotta voitaisiin nähdä, miten uudenlaiset tuotteet vaikuttavat puusta valmistavan teollisuuden mahdollisuuksiin vähentää ilmastopäästöjä.

Ilmastomielessä muutostarpeen suuruudesta saa kuvan puutekstiilikuiduista. Tutkijoiden laskujen mukaan kaikista Suomessa kaadetuista puista pitäisi valmistaa uusia tekstiilikuituja, jotta edes nykyhakkuut olisivat perusteltuja.

Tekstiilikuidut ovat kuitenkin yksi lupaavimmista tuotteista, joilla puulla voitaisiin vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja päästöjä toisaalla.

Suomi oli vielä 1980-luvulla puutekstiilikuitu viskoosin iso tuottaja. Viskoosin ja modaalin tuotannosta on haluttu länsimaissa kuitenkin eroon niiden energia- ja vesiongelmien takia. Stora Enson Joensuun tehtaaltakin viedään viskoosin raaka-aine liukosellu Kiinan kangasvalmistajille.

Mittakaavat ovat kuitenkin isoja, jotta tekstiilikuitu voisi muuttaa merkittävästi selluvoittoista tuotantoa Suomessa. Suomesta valmistetaan vientiin sellua eri muodoissa reilusti yli 10 miljoonaa tonnia. Tutkijat ovat yrittäneet hahmottaa viennin ja kotimaan yli 4 miljoonan tonnin kulutuksen vaihtoehtoja ilmaston kannalta.

Tekstiilikuituja tuotetaan maailmalla noin 100 miljoona tonnia. Tästä suurin osa fossiilisia tekokuituja, pääasiassa polyesteriä. Polyesteri on osa muoviteollisuutta, jonka tuotantomäärät (siirryt toiseen palveluun) ovat kovassa kasvussa ja lähentelevät maailmalla jo 400 miljoonaa tonnia vuodessa.

Puukuitua tulossa vähitellen markkinoille

Ensimmäisenä puukuitutekstiilien kuluttajamarkkinoita on koputtelemassa Spinnova Jyväskylässä, jonka suunnitelmissa on päästy pienimuotoiseen teolliseen tuotantoon. Spinnova hyödyntää mekaanisesti hienoiksi säteiksi hajotettua mikrokuitua ainakin brasilialaisesta eukalyptussellusta.

Spinnova valmistaa lähivuosina kansainvälisille yhteistyökumppaneilleen muutama tuhat tonnia lähinnä puuvillaa korvaavaa kuitua vuodessa. Pidemmän ajan tavoite on Spinnovan toisen perustaja ja teknologiajohtaja Juha Salmelan mukaan paljon suurempi tuotanto, jolla korvattaisiin arviolta miljoona tonnia hiilidioksidia. Suurempi tuotanto voisi mahdollisesti olla kymmeniä tuhansia tonneja kuitua.

Naapurikaupungissa Ääneskoskella Metsä Groupin tavoitteet ovat jo astetta isommat: ehkä 50 000 tonnia paperisellusta tehtyä tekstiilikuitua. Konserni kutsuu kuituansa Kuuraksi. Yli kymmenen vuotta sitten kehitettyä kuidutusmenetelmää testataan vielä pari vuotta ennen tuotannon mahdollista laajentamista.

Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaalla testataan pienessä mitassa puutekstiilikuitujen mahdollisuuksia. Kuitujen testaus on laajin Suomessa meneillään olevista suunnitelmista valmistaa puusta uusilla tavoilla myös kankaita. Kuva: Metsä Group

– Voimme keskittyä yhä vahvemmin tutkimaan kuidun potentiaalia markkinoilla ja ottaa selvää, miten se soveltuu eri käyttötarkoituksiin, sanoo konsernin tytäryhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn.

Kuura esitellään ensimmäistä kertaa tällä viikolla muotialan tapahtumassa Japanissa yhdessä koetehtaaseen investoineen vanhan japanilaisen kauppahuoneen Itochun kanssa. Niin kuin muissa suomalaisissa suunnitelmissa, Kuura-kuitu valmistetaan vaatemarkkinoille japanilaisten toimesta.

Toinen iso sellunkeittäjä Stora Enso on mukana ruotsalaisissa suunnitelmissa (siirryt toiseen palveluun) valmistaa sellusta aluksi muutama tonni uusiutuvaa tekstiilikuitua. Kolmesta Suomen metsäjätistä UPM ei ole suoraan kehittämässä tekstiilikuituja.

Suomalaisen Ioncellin kehittelemä puukuitu (siirryt toiseen palveluun) taas ei ole vielä edennyt kokeiluja pidemmälle.

Hinta ja tuotannon kasvattaminen ainakin hidastavat uusien tuotteiden valmistusta

Puista saatavien tuotteiden ilmastovaikutusten arvioinissa on edelleen paljon tarkennettavaa. Uusimman ruotsalaisen selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan esimerkiksi tekstiilikuitujen vaikutukset vaihtelevat paljon riippuen tuotantotavoista ja raaka-aineen alkuperästä. Vertailuja on vaikea tehdä, kun tiedot eivät usein ole julkisia.

Puutuotteiden menestykseen markkinoilla vaikuttavat kilpailevien tuotteiden hinnat. Esimerkiksi tästä syystä Spinnovan yhteistyökumppaneita ovat Marimekon kaltaiset yritykset. Toisaalta sekä Spinnovan että TreeToTextilen taustalla on isoja tuotantomääriä valmistavia yrityksiä, kuten H&M.

Uutta tuotetta on vaikea saada ainakaan nopeasti kansainvälisille markkinoille. Esimerkiksi tuoreen FinnCERES -hankkeen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan lupaavan nano- tai mikrokuitusellun sovelluksia hidastavat tekniikan soveltaminen isoon tuotantoon. Mikrokuitusellun ongelmat liittyvät osin puukuituviskoosin tuotannosta tuttuihin (siirryt toiseen palveluun) energia- ja vesiongelmiin.

– Perusongelma on siinä, että öljypohjaiset tuotteet, ennen kaikkea polyesteri ovat niin halpoja. Ellei haittamaksujen tai muun sääntelyn kautta tätä saada muutettua, muutoksen vauhti on väistämättä aivan liian hidas, ennustaa erikoistutkija Esa-Jussi Viitala.

Yksi perusongelma on Viitalan mukaan niin sanottu pikamuoti ja siihen liittyvät halvat hinnat.

Tekstiilikuitujen kierrätys ehkä tehokkaampaa

Itä-Suomen yliopiston metsätalousprofessori Timo Pukkala kehittäisi ja lisäisi uusien tekstiilikuitujen sijaan enemmän etenkin fossiilisia raaka-aineita kuluttavien tekokuitujen kierrätystä. Hänen ajattelunsa perustuu siihen, että edes uudet tekstiilikuidut eivät ehkä korvaa puiden kaatamisen haittoja ilmastolle ja ympäristölle.

Pukkala näkee, että uusien kuitujen yleistymisen esteenä on se, että ne voivat jäädä liian kalliiksi laajoille kuluttajamarkkinoille. Myös kuluttajien tavat muuttuvat hitaasti.

Vaatteiden kierrätystä tehostaa muun muassa suomalainen Infinited Fibre Company, jonka taustalla on Spinnovan tavoin maailman suurimpia puukuitujen hyödyntäjiä. Myös Infinited Fibren tuotteet korvaisivat toteutuessaan ensisijassa puuvillaa, ei maailman yleisintä tekstiilikuitua, fossiilista polyesteria.

Valkeakoskella toimintaa testaavan Infinited Fibren taustalla oleva indonesialainen RGE Group omistaa nykyään myös Valkeakoskelle sodan jälkeen siirtyneen viskoosivalmistaja Säterin tuotenimen, ilman ä:tä.

klo 16.25 18.3.2021 Infinited Fibren kijoitusasun korjaus

Lue myös: