Hyppää sisältöön

Luontopaneeli: Vesistöt, suot ja suojelualueet elvytystoimista parhaita – biojalostamot, biokaasu sekä tuuli- ja aurinkovoima huonompia luonnolle

Koronan elvytystoimien on turvattava luonnon monimuotoisuus, Luontopaneeli linjaa.

Muhoksen Kivisuosta on suojeltu yli 600 hehtaaria. Se on laaja yhtenäinen aapasuokokonaisuus, jossa esiintyy runsaasti arvokkaita lajeja. Avointa maisemaa avautuu pisimmillään 3–4 kilometriä avosuoalueiden yli. Alue on todettu pesimälinnustoltaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.©Mika Honkalinna Kuva: ©Mika Honkalinna

Negatiivisten talousvaikutusten minimoimiseksi koronapandemian takia hallitus on suuntaamassa EU:n elpymisvälineestä varoja käytettäväksi toimiin, jotka samanaikaisesti auttavat ratkaisemaan aikamme kahta merkittävää kriisiä: ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Tänään pakettia kuvattiin Suomen osalta suurimmaksi koskaan tehdyksi yksittäiseksi ilmastopanokseksi.

Suomen Luontopaneelin tuoreen raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan elvytystoimien pitää auttaa yhteiskuntaa selviämään koronan aiheuttamasta talouden supistumisesta niin, että samalla tuetaan kestävää vihreää siirtymää kohti hiilineutraaliutta ja luontokadon pysäyttämistä.

Luontopaneeli on arvioinut mahdollisten elvytystoimien luontovaikutuksia, ja antaa suosituksia haitallisten luontovaikutusten hyvittämisestä.

– Moni elvyttävä ja hiilineutraaliutta edistävä toimi voi aiheuttaa luontohaittaa. Kyse ei ole vastakkainasettelusta vaan siitä, että aidosti hyvät toimet voivat olla vaikutuksiltaan ristiriitaisia, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho tiedotteessa.

Suomen ilmastopaneeli arvioi jo viime syksynä, mihin EU:n elvytysrahoja tulisi käyttää, jotta ilmastonmuutosta torjuttaisiin parhaiten; investoimalla uusiutuvaan energiaan ja raitioteihin.

UNEPin tuoreessa raporttissa (siirryt toiseen palveluun) Suomi nostettiin hyväksi esimerkiksi vihreään elvytykseen liittyen yhdessä Tanskan, Norjan ja Saksan kanssa, koska Suomi on ohjaamassa vihreään siirtymään 50 prosenttia rahoista.

Vesistöt, suot ja suojelualueet parhaita rahoituskohteita

Nyt Luontopaneeli listaa 14 toimenpidettä, joihin EU:sta saatavia elvytysrahoja on suunniteltu käytettäväksi, ja laittaa ne järjestykseen sen mukaan mikä on niiden luontovaikutus ja elvytysvaikutus.

Parhaiksi toimiksi sekä elvytyksen että luontovaikutuksen aikaasaamiseksi paneeli listaa vesistöjen vaellusesteiden purun, kosteikkojen ennallistamisen ja hoidon, soiden suojelun ja ennallistamisen sekä suojelualueverkoston laajentamisen, saavutettavuuden ja matkailun.

– Koitamme tuoda keskusteluun faktoja. Päätös on lopulta poliittinen. Tiede pystyy informoimaan, ei tekemään päätöstä, sanoo Luontopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston ympäristötaloustieteen apulaisprofessori Lassi Ahlvik.

Eri toimenpiteiden elvytys- ja luontovaikutukset. Mitä ylempänä kuvassa toimenpide sijaitsee, sitä suurempi on sen työllisyysvaikutus ja mitä kauempana oikealla toimenpide sijaitsee, sitä positiivisempi on sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Kuvaajan oikeassa ylänurkassa ovat toimenpiteet, joilla on parhaat työllisyys- ja luontovaikutukset ja alhaalla vasemmalla vastaavasti heikoimmat. Toimenpiteet on numeroitu parhaimman luontovaikutuksen mukaisessa järjestyksessä. Viikset kuvaavat vaikutusten arvioituja vaihteluvälejä. Toimenpiteen sijoittuminen vaihteluvälin ääripäiden välille riippuu toimenpiteen toteutustavasta. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Luontomatkailu on paneelin mukaan merkittävä talouden sektori, jonka kehittäminen on tärkeää. Keskeinen toimenpide luontokadon estämiseksi olisi nykyisten suojelualueiden laajentaminen ja kehittäminen sekä palveluvarustuksen lisääminen luontomatkailun edistämiseksi.

Tärkeiden lintuvesien ja riistakosteikkojen kunnostaminen ja perustaminen vaikuttavat nopeasti lintumääriin. Hoitotoimet elvyttävät taloutta työllistämällä ihmisiä suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan.

Viime vuosikymmenten aikana suolajiston tila on heikentynyt ojituksen ja turpeennoston takia. Laajamittainen ennallistaminen mahdollistaa oikeudenmukaisen elvytysrahjojen käytön esimerkiksi alueille, joilla turvetuotannosta luovutaan.

Lisäksi Suomessa arvioidaan olevan noin miljoona hehtaaria puuntuotannollisesti kannattamattomia ojitusalueita. Rehevyytensä puolesta näistä 200 000 hehtaarilla on mahdollisuus tuottaa parhaat luonnon monimuotoisuusvaikutukset. Ennallistamisen työllisyysvaikutusten on arvioitu olevan noin 10 henkilötyövuotta 1 000 ennallistettua hehtaaria kohti.

Neljää parhaaksi luonnon ja elvytyksen kannalta katsottua toimenpidettä yhdistää se, että toimiin pääsisi nopeasti.

– Kaikissa näissä on se hyvä puoli, että saisi taloudellista toimeliaisuutta lisättyä ja näihin voisi nopeasti laittaa rahaa, Ahlvik sanoo.

Vuosikymmenet pusikon keskellä kulkenut Mämmennkosken suora vesiränni Äänekoskella on muuttunut polveilevaksi veden juoksuksi, jossa löytyy piilopaikkoja taimenen poikasille ja kutusoraikkoja mädin laskemiseen kosken ennallistamisen jälkeen. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Biojalostamot, biokaasutuotanto, merituulivoima ja aurinkovoima huonommasta päästä

Huonommiksi keinoiksi vihreään elvytykseen paneeli katsoo metsien käyttöä lisäävät biojalostamohankkeet, biokaasutuotannon edistämisen maataloudessa sekä merituulivoiman että isot aurinkovoimalat.

– En pidä näitä missään nimessä huonoina asioina. Esimerkiksi merituulivoima on toivottava asia, mutta pitää tarkkaan arvioida mihin merituulivoimaa laitetaan, Ahlvik sanoo.

Mikäli biotuotetehdas lisää metsänhakkuita, kokonaisvaikutus on paneelin mukaan luontohaittoja lisäävä ja ilmastoa lämmittävä aikajänteellä, jolla tavoiteltuja ilmastotoimia pyritään saamaan aikaan. Metsien lajit ja luontotyypit kärsivät jo nykytason mukaisista hakkuista, joten biojalostamohankkeiden tulisi korvata vanhaa tehdaskantaa hakkuita lisäämättä, Luontopaneeli linjaa.

Biotuotetehtaiden luontohaittaa voidaan paneelin mielestä vähentää huolehtimalla, että puunkäyttö ei ylitä alueellista suurinta ekologisesti kestävää hakkumäärää. Tämän lisäksi puiden hankinnan tulisi kohdentua tiukasti sertifoituihin (FSC) metsiin.

Luontopaneeli katsoo, että biojalostamohankkeiden ei tulisi vesistö-, luonto-, ja ilmastovaikutuksiensa vuoksi lähtökohtaisesti kuulua vihreillä elvytysrahoilla tuettaviin hankkeisiin.

Kemiin suunniteltu Metsä Groupin biotuotetehdas sijoittuisi nykyiselle tehdasalueelle. Havainnekuva. Kuva: Metsä Group

Osana vihreää elvytystä Suomeen voidaan rakentaa yksi tai useampia aurinkovoimaloita. Sijoituspaikasta riippuen suuren aurinkovoimalan vaatima maankäyttö voi aiheuttaa ekosysteemien heikentymistä. Haittoja voidaan välttää sijoittamalla voimalat jo valmiiksi rakennettuun ympäristöön, kuten katoille.

Valtio voi osana vihreää elvytyspakettia käynnistää merituulivoimalan pilottihankkeen, kuten Suomen ilmastopaneeli on ehdottanut. Tuulivoiman rakentaminen merialueilla vähentää maankäyttöä, mutta lisää meriluontotyyppeihin kohdistuvaa painetta.

Vedenalainen melu voi olla haitallista vedenalaiselle ekosysteemille. Haittavaikutuksia voi lieventää huolehtimalla, että voimaloita ei rakenneta luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille merenalaisille matalikoille ja muutoin herkille alueille, vaan kauemmas rannasta.

Tahkoluodon edustalla Porissa merimaisemaa hallitsee yhteensä 11 tuulimyllyn merituulipuisto. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Bioenergian tuotannolla on todettu olevan ristiriitaisia vaikutuksia biodiversiteettiin sekä globaalisti että alueellisesti, riippuen alkuperäisestä maankäytöstä, tuotannon mittakaavasta sekä käytännön menetelmistä. Negatiivisia vaikutuksia tulee puoliluontaisten elinympäristöjen menetyksistä, keinolannoitteiden ja kasvinsuojelumyrkkyjen käytön lisääntymisestä sekä nurmituotannon tehostumisesta.

Mikäli biomassaa kasvatetaan erikseen biokaasutusta varten, voidaan paneelin mukaan ajautua tilanteeseen, jossa biokaasun tuotanto kilpailee viljelyn tai rehuntuotannon kanssa johtaen uusien maa-alueiden raivaamiseen pelloiksi. Lisäksi biomassojen viljelyn maaperävaikutukset voivat nousta suuriksi eritoten turvemailla tai alueilla, joilla vaihtoehtoinen maankäyttö esimerkiksi metsänä toisi paremman ilmastovaikutuksen.

Lannan ja erityisesti lietteen käyttäminen biokaasun tuotannossa ja sen paikallinen käyttö maatilalla on todennäköisesti monimuotoisuuden kannalta epäsuorasti hyväksi ilmastonmuutoksen hillinnän ja mahdollisesti myös ravinnekuormituksen vähentymisen johdosta, jos mädäte jatkojalostetaan kierrätyslannoitevalmisteiksi.

Biokaasuautoa tankataan Mustasaaren asemalla Vaasassa. Kuva: Yle/Johanna Ventus

Ristiriitojen tunnistamista ja keinoja lieventää niitä

Raportin tarkoitus on tunnistaa ristiriitoja ja löytää keinoja lieventää niitä.

Luontohaittoja voidaan paneelin mukaan välttää hyvällä suunnittelulla. Esimerkiksi maankäyttöön vaikuttavissa hankkeissa väistämättömät haitat tulee hyvittää suojelemalla ja ennallistamalla luontoa, luontopaneeli linjaa.

– Elvytystoimet tulisi suunnitella niin, että ne ovat yhdenmukaisia luonnon kokonaisheikentymättömyystavoitteen kanssa. Se tarkoittaa luontokadon pysäyttämistä ja aiheutettujen haittojen hyvittämistä ekologisilla kompensaatioilla, Kotiaho sanoo.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää paneelin mukaan sitoutumista luonnon kokonaisheikentymättömyyteen, joka tarkoittaa, että ekosysteemien tilaa ei heikennetä nykyisestä. Yhteiskuntien kehitystä ei kuitenkaan voi lopettaa, mikä tarkoittaa, että kaikkia luontohaittoja ei ole mahdollista välttää.

Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen eli luontokadon pysäyttäminen on YK:n biodiversiteettisopimuksen, EU:n ja Suomen biodiversiteettistrategioiden sekä Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite.

Helmikuussa julkaistu Dasguptan raportti korosti, ettei talous toimi irrallaan luonnosta, vaan on siitä riippuvainen. Luonnon monimuotoisuus on ihmiskunnan arvokasta pääomaa, ja tätä varallisuutta tulisi hoitaa sen arvon mukaisesti, Britannian valtiovarainministeriön tilaama raportti painotti.

Luontopaneeli eli kansallinen IPBES-paneeli edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevissa asioissa.

Lue myös:

.
.