1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Vetytalous

Suomesta uusiutuvan energian mallimaa? Kokonainen vetytalous aiotaan herättää henkiin EU:n elvytysmiljardeilla

Valtion yksi tukieuro toisi yhdeksän euron investoinnit yrityksiltä, arvioi valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Aurinko- ja tuulienergian nykyistä laajempi hyödyntäminen vaatii sähkön varastoimista. Vety tarjoaa siihen keinon. Kuva: Yle

Suomen matkaa kohti hiilettömyyttä aletaan vauhdittaa vedyllä ja EU:n elvytysrahalla.

EU:n 750 miljardin euron suuruisesta elvytyspaketista arvioidaan Suomen osuudeksi kaikkiaan 2,9 miljardia. Tänään esiteltiin miten Suomi aikoo käyttää summasta valtaosan, 2,1 miljardia euroa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan tästä lähes puolet on tarkoitus käyttää sen edistämiseen, että Suomi voisi päästä tavoiteeseensa olla hiilineutraali talous vajaan viidentoista vuoden kuluttua.

Aurinko- ja tuulivoiman nykyistä laajempi hyödyntäminen vaatii energian varastointia. Ratkaisuksi tarjotaan vetyä. Kuva: Anatoliy Gleb / EPA

Hallituksen mukaan käytännössä tällä "vihreällä siirtymällä" laitetaan vauhtia aurinko-, tuuli- ja biokaasuenergian sekä hukkalämmön talteenoton hyödyntämiseen.

Puhdas vetytalous tavoitteena

Tavoitteena on lisäksi tehdä Suomesta maailman kärkimaa vetytaloudessa (siirryt toiseen palveluun).

Vetyä tarvitaan, kun säästä riippuvaisten aurinko- ja tuulienergiaa halutaan varastoida suuressa määrin pitkäksi ajaksi.

Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen ei pidä hallituksen tavoitetta epärealistisena. Hänen mukaansa uusiutuvalla energialla tuotettua vetyä tuotetaan maailmassa toistaiseksi niin vähän, että mahdollisuuksia kärkipaikollekin vielä on.

Vartiainen pitää juuri vetyä avaimena uuden aikakauden energiatalouteen. Hänen mukaansa aurinko- ja tuulienergian vaihtelut ratkaistaan vedyllä. Niiden ajoittain tuottamaa "ylimääräistä" enegiaa voidaan varastoida pieniä määriä lyhyeksi ajaksi akkuihin, mutta suurten määrien varastoiminen edellyttää elektrolyysin avulla tuotettua vetyä.

Uuden energiamuodon laaja käyttöönottaminen vaatisi kuitenkin Vartiaisen mukaan "useiden miljardien eurojen" investoinnit.

Fortumilla on jo Ruotsissa koelaitoshanke, jolla voitaisiin tuottaa sähköä elektrolyysillä tuhansien kotitalouksien kulutusta vastaava määrä.

Mutta rakennettavaa riittää myös Suomessa.

Käytännössä EU:n tukirahaa kuluisi vedyn tuotannon, siirtämisen ja varastoinnin kehittämiseen, Vartiainen listaa. Hänen mukaansa ensimmäisenä pitäisi rakentaa teollisen mittakaavan elektrolyysilaitoksia. Lisäksi tarvittaisiin putkiverkosto vedyn siirtämiseksi ja luolastoja sen varastoimiseksi.

Myös EU:ssa uskotaan vetyyn

Suomi ei ole vetyidean kanssa yksin. EU:lla on jo valmis aurinko- ja tuulienergiaan tukeutuva vetystrategia (siirryt toiseen palveluun). Luultavasti hallitus ei siis vedä tästä narusta turhaan, kun se valmistelee esitystään elvytysrahojen käyttämisestä.

Tosin Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus muistuttaa tukipaketin mittaluokasta.

– Tukipaketilla on joidenkin prosenttiyksikön kymmenysten vaikutus Suomen kansantalouteen, hän suhteuttaa.

Lehmuksen mukaan kuitenkin tuntuvin hyöty voidaan saada juuri vihreän siirtymän hankkeista. Hän pitää Suomen elpymissuunnitelman suurimpana epäkohtana sitä, että hankkeet uhkaavat hajota liian pieneksi puroiksi, jolloin niiden vaikuttavuuskin jäisi heikoksi.

Valtiovarainministeri Vanhanen korosti julkisen rahan tuomaa vipuvaikutusta.

Hänen mukaansa tavoitteena on, että vihreän siirtymän investoinneissa jokaista julkisen vallan maksamaa tukieroa kohti yritykset laittavat pottiin peräti yhdeksän euroa omaa rahaa. Vanhasen mukaan laskelma perustuu tietoon vireillä olevista hankkeista.

– Ohjelmaa laadittaessa huomattiin, että nyt osutaan hyvään saumaan. Yksityisellä sektorilla on paljon ideoita, hankkeita ja tekniikoita, joilla tavoitteita voidaan saavuttaa ja nyt julkinen valta on edesauttamassa, että nämä voidaan myös toteuttaa.

Tänään esitelty suunnitelma on luonnos, jonka hallitus lähetti EU:n komissiolle arvioitavaksi. Lopullinen ohjelma valmistuu huhtikuun loppuun mennessä.