Hyppää sisältöön

"Elämästä puuttuisi yksi iso pala" – moni katsoo lempisarjaansa päivittäin, koska se lohduttaa, lievittää stressiä ja pitää seuraa

Ylen uutisten kyselystä selvisi, että tuttu tv-sarja tai elokuva voi tuoda elämään rutiineja, turvaa ja rakennuspuita omalle identiteetille.

Ylen uutisten kyselyyn vastanneet kertoivat, että tuttu sarja tai elokuva rauhoittaa hektisessä arjessa. Eino Mervola, 16, katsoo Office-sarjaa läppäriltään. Kuva: Mikko Koski / Yle

Yksi ahmii Frendejä, toinen nauttii Gilmoren tyttöjä ja kolmas on koukussa Taivaan tuliin.

Tutut tv-sarjat ja vanhat hyvät elokuvat tuovat jatkuvuutta ja turvaa ihmisten elämään. Ne myös viihdyttävät, yhdistävät samanhenkisiä ja rentouttavat hektisen arjen keskellä.

Tämä selvisi Ylen uutisten kyselystä. Etsimme kyselyllä niitä, jotka katsovat samaa sarjaa tai elokuvaa toistuvasti.

Kartoitimme kyselyllä myös, millaisia tunteita ja ajatuksia tutun ohjelman katsominen herättää.

Kyselyyn tuli 732 vastausta. Puolet vastanneista katsoo omaa lempisarjaansa tai -elokuvaansa päivittäin tai viikoittain. Enemmistö kertoi, että on jäänyt koukkuun omaan sarjaansa tai elokuvaansa sattumalta.

Psykologi Anne Haikola on kiinnostunut elokuvien, sarjojen ja ylipäänsä taiteen merkityksestä ihmismielelle. Haikolan mukaan ihminen on luontaisesti utelias ja kiinnostunut uusista ärsykkeitä. Niitä elämä tänä päivänä tuottaakin riittämiin.

Psykologi Anne Haikola sanoo, että ihmisellä on välillä tarve laittaa aivot narikkaan. Jollekin se hetki on tuttuakin tutumman sarjan katsominen. Kuva: Emilia Siippola

Tutkimusten mukaan työn henkinen kuormittavuus on lisääntynyt jatkuvasti 2010-luvulta lähtien. Myös opiskelijat, jopa koululaiset, kokevat elämänsä ajoittain raskaana. Jos kokee työnsä tai opiskelunsa kuormittavana, uusien asioiden tulva vapaa-aikana saattaa lisätä stressiä.

Tuttu asia on usein helppo ja mieluisa ihmismielelle siksi, että sen käsittelyyn ei kulu paljoa energiaa.

– Tuttu sarja tai leffa tarjoaa myös laatutakuun. Kukapa haluaisi tuhlata aikaansa turhaan, Haikola sanoo.

Eli, jos tuttu ohjelma viihdyttää, miksi vaihtaa uuteen. Eräs kyselyyn osallistunut kysyy sarkastisesti, miksi ampua lypsävää lehmää?

Suuri osa vastaajista korosti turvallisuudentunnetta. Sitä vastaajat etsivät ja löysivät tutuista juonenkäänteistä ja henkilöhahmoista. He kokivat myös, että toistuvat katseluhetket toivat rutiinia ja rytmiä elämään.

Haikola vertaa tutun ohjelman katsomista valokuva-albumin selailuun. Albumin kuvat vievät aikaan, jota halutaan muistella. Kuvat muistuttavat meitä tärkeistä ihmisistä ja tapahtumista. Samalla tavalla toimii monta kertaa nähty ohjelma. Se nostaa pintaan tunteita ja muistoja, joita katsojalla oli, kun hän näki sen ensimmäisiä kertoja.

Carrie Bradshaw, ystäväni

Psykologi Anne Haikolan mielestä hyvässä sarjassa ja kestävässä elokuvassa täytyy olla uskottava ja huolella rakennettu maailma, jossa elää mielenkiintoisia ja samaistuttavia henkilöhahmoja.

Harva ajattelee tai ainakaan sanoo ääneen, että fiktiivinen hahmo on ystävä. Tv-sarjan tai elokuvan henkilöt voivat kuitenkin olla todellinen osa ihmisen sosiaalista kokemusmaailmaa.

– Moni on ehkä haaveillut sellaisesta kaveriporukasta, jollainen on vaikkapa Frendeissä tai Sinkkuelämää-sarjassa. Kun sarjaa seuraa pitkään, voi alkaa tuntua, että on itse osa jengiä.

Suoratoistopalvelut kilpailevat vanhoista sarjoista, kuten Frendit (Friends). Kuva: AOP

Frendejä katsova nimimerkki Sirpa60 kertoo olevansa liikuntaesteinen ja istuvansa paljon kotona. _Frendit-_sarja on hänelle mukavaa taustahälyä, kuin olisi tuttuja kylässä.

Nimimerkki Nyyhkis kertoo katsovansa useita sarjoja ja leffoja toistuvasti. Hän kertoo toivovansa usein, että saisi ympärilleen samanlaisia henkilöitä kuin elokuvassa tai sarjassa on. Sellaiset ihmisiet piristäisivät, lohduttaisivat ja nostaisivat itsetuntoa, Nyyhkis pohtii.

Nimimerkki GA katsoo Greyn Anatomia -sarjaa. Hän pitää "maratoneja", jolloin katsoo kokonaisen kauden yhteen putkeen. "Maratonin" aikana GA ei kaipaa ketään häiritsemään kokemusta, vaan Grayn Anatomia, ruoka ja sohva riittävät.

Jokin tietty sarja tai leffa voi olla myös harrastus puolison, perheen tai ystävien kanssa. Katsomiskokemus vahvistaa silloin olemassa olevia sosiaalisia suhteita. Katsominen ja ohjelmasta jutustelu on yhteistä laatuaikaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Metsään lenkille vai aivot narikkaan?

Suoratoistopalvelut ja tv-kanavat kilpailevat uutuksillaan. Sosiaalisessa mediassa annetaan vinkkejä uusista löydöistä ja jaetaan katsomiskokemuksia.

Psykologi Anne Haikolan mukaan ihminen ajautuu helposti valintaähkyyn uusien sisältöjen äärellä.

Aivot rasittuvat, jos ne joutuvat tekemään jatkuvasti valintoja suuresta tarjonnasta. (siirryt toiseen palveluun)Monien vaihtoehtojen äärellä voi tulla ahdistus siitä, osuuko valinta oikeaan.

– Aivoja voi verrata lihaksiin, joiden suorituskyky heikkenee niiden väsyessä. Välillä aivojakin pitää lepuuttaa, Haikola sanoo.

Tuttu sarja voi toimia juuri näin. Ei tarvitse valita eikä jännittää, mitä tuleman pitää tai millaisia henkilöitä pulpahtaa esiin. Tulos on täydellinen “aivot narikkaan hetki”. Tutun sisällön katsominen voikin olla aivojen kannalta hyvä rentoutumiskeino siinä missä metsässä käveleminen tai kuntosalilla rehkiminen, Haikola arvelee.

Ruutu on ikkuna elämään ennen koronaa

Entä sitten korona-aika? Ihmisillä on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut aikaa tuijottaa ruutua enemmän kuin koskaan.

– Nyt kun ollaan oltu eristyksissä, sarjojen katsominen on voinut tuoda tässäkin turvan tunnetta. Sarjat voivat muistuttaa, että on olemassa muita, vaikka emme voi heitä nyt tavatakaan. Muistamme, että koronaelämä ei ole normaalia ja pysyvää.

Haikolan mukaan voi ainakin olettaa, että tuttu ja turvallinen on juuri nyt sitä, mitä haemme. Hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan ihmisten uteliaisuus on vahvimmillaan niinä päivinä (siirryt toiseen palveluun), kun he kokevat itsensä onnellisiksi ja ovat aktiivisia. Uteliaisuus on vähäistä niinä päivinä, joina koehenkilöt tuntevat olonsa masentuneeksi.

– Osalla ihmisistä on esiintynyt pandemian aikana mielenterveyden häiriöiden oireita. Liikuntakin on vähentynyt, erityisesti lapsilla ja nuorilla, Haikola sanoo.

Moni ei jaksa uutuuksien tulvaa, kun korona kurittaa. Entuudestaan tuttujen sarjojen hahmot vetävät puoleensa ja alkavat tuntua ystäviltä. Kuva: Mikko Koski / Yle

Korona-aikaan juttuhetket työkavereiden kanssa, ystävien tapaaminen ja yhteiset harrastukset ovat jääneet pois. Tutut sarjat voivatkin täyttää ihmiselle luontaista juoruilun tarvetta. Olemme kiinnostuneita ihmisten toiminnasta ja heidän suhteistaan toisiin ihmisiin. Niistä juttelemme, kun tapaamme toisiamme. Myös sarjan hahmojen tekemisistä voi juoruta.

Sarjat siis voivat olla apuna pandemia-ahdistuksessa. Toisaalta turvasarjat voivat toimia arjen rytmittäjinä tai elämän rauhoittajina myös henkilökohtaisissa kriiseissä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yksi Ylen kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa tutusta sarjasta lohtua ja muuta ajateltavaa isänsä kuoleman jälkeen. Useampi vastaaja kertoo autismin kirjon häiriöstään. Heitä toistuva katsomiskokemus auttaa arjen hallinnassa.

Erään kommentoijan mukaan myös posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivät saavat usein apua toistuvista katsomisrituaaleista.

Jotkut etsivät sarjoista ja elokuvista myös tukea oman identiteettinsä rakentamiseen. Tiettyä sarjaa fanittamalla voi kiinnittyä johonkin ryhmään. Esimerkiksi anime-sarjat ovat usein tietyn piirin juttu. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvia voi innostaa heidän elämäänsä käsittelevä sisältö. Haikola ottaa esimerkiksi L- Koodi -sarjan, joka on ollut monelle lesbolle tärkeä yhteenkuuluvaisuutta lisäävä juttu.

Kyselyn tuloksista ehkä uskaltaa päätellä, että samojen sarjojen toistuva katsominen on varsin tavallista, ja vielä yleisempää se on korona-aikaan.

Anne Haikolan mukaan koronan aiheuttama sosiaalinen nälkä saattaa saada ihmiset kääntymään tuttujen leffojen ja sarjojen puoleen. (siirryt toiseen palveluun) Niillä täytetään sosiaalisuuden puutetta.

Melkein kaikki Ylen kyselyyn vastanneet sanovat, että elämä olisi tylsempää ilman lempiohjelmaa.

– Elämästä puuttuisi yksi iso pala. Tämä on enemmän kuin tv-sarja, se on osa elämäntapaani, tapaani jäsentää maailmaa ja identiteettiäni, kirjoittaa nimierkki Marpha.