Turkistarhoilla odotetaan nyt kahdenlaisia koronarokotteita: sekä työntekijöille että eläimille

Hoitajilla suojavarusteet eikä ulkopuolisia vierailijoita, näin suojataan varsinkin tarhasupeja ja -minkkejä koronalta.

Turkisala on mukana kehittämässä koronarokotetta Helsingin yliopiston kanssa, sillä supit ja minkit ovat erityisen alttiita sairastumaan covid-19-virustautiin. Kuva: YLE/Helena Mehtälä

Turkistarhaajat ympäri Suomen odottelevat nyt koronarokottamistaan, mutta myös turkiseläinten oman rokotteen valmistumista.

Helsingin yliopisto ja suomalainen turkisala kehittävät yhteistyössä koronarokotetta minkille ja suomensupille (siirryt toiseen palveluun), jotka ovat erityisen alttiita covid-19-virusinfektiolle.

– Alustavat tulokset rokotteiden tehosta turkiseläimillä ovat lupaavia, kertoo professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Turkiselinkeino on keskittynyt Pohjanmaalle, mutta Itä-Suomessakin tuotetaan supeja, kettuja ja minkkejä perhetarhoilla. Savon ja Pohjois-Karjalan kuuden tarhan vuosituotanto on yhteensä 40 000-50 000 nahkaa.

Pohjois-Karjalassa tarhoja on Kiteellä, Rääkkylässä ja Juuassa, Etelä-Savossa Kerimäellä. Pohjois-Savosta tarhaus on hiipunut.

Savo-Karjalan Turkistuottajien puheenjohtaja Pentti Lipsanen Kesälahdelta on tyytyväinen, että kotimaan tarhoilla ei ole toistaiseksi todettu koronavirusta. Asialla on merkitystä, sillä jos virus pääsee tarhalle, kaikki eläimet lopetetaan nopeasti.

Kaikki tarhat testataan koronan varalta säännöllisesti

Tarhaajat odottelevat nyt sekä omaa rokotettaan että turkiseläinten rokotteen valmistumista. Toistaiseksi tarhoilla taistellaan virusta vastaan suojautumalla, testaamalla ja valmistautumalla hätäteurastuksiin.

– Meillä on suojavarusteet päällä ollut tiloilla syksystä asti ja kaikki vierailut, tarkastukset ja kontaktit on minimoitu. Tilalla tekevät töitä vain ne henkilöt, jotka ovat varmasti terveitä. Pienessä nuhassakaan kukaan ei mene tarhatiloihin, minkkitarhuri Pentti Lipsanen vakuuttaa.

Lisäksi kaikki tarhat testataan säännöllisesti ottamalla eläimistä koronanäytteitä. Esimerkiksi Lipsasen tarhalta lähtee 30 eläimiltä otettua kurkunpäänäytettä kolmen viikon välein..

Mikäli virus jostakin tarhalle pääsisi, se tietäisi kaikkien eläinten lopettamista kahdessa vuorokaudessa ja tilojen desinfiointia. Tanskassa päädyttiin miljoonien minkkien teurastamiseen viime vuonna.

Koronasta huolimatta yli 50 vuotta tarhaajana toiminut Pentti Lipsanen uskoo turkisalan tulevaisuuteen. Syitä on muitakin kuin se, että suomalaiset nahat maailmalle kauppaavan Saga Furs -yhtiön mukaan turkisten hintataso on nousussa (siirryt toiseen palveluun).

– Muovikeskustelu, oikea ekologisuus ja täydellinen kiertotalous: kaikki eläimestä lantaa myöten menee hyötykäyttöön, Savo-Karjalan Turkistuottajien puheenjohtaja perustelee.