Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Olemme eläneet koronapandemian aikaa nyt vuoden. Korona on mullistanut sekä arkea, työtä että opintoja. Osa muutoksista saattaa jäädä pysyviksi, mutta monet niistä ovat positiivisiakin muutoksia. Luotaamme nyt katseemme kohti lähitulevaisuutta.

Nuoret suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisemmin kuin muut ikäryhmät. Tämä ilmenee Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan tekemästä kyselytutkimuksesta Suomalaisten pelot ja haaveet 2020. Tutkimuksen mukaan 15–29-vuotiaiden usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on selvästi edellisiä sukupolvia vahvempaa.

Tässä artikkelissa esiintyvät nuorten lainaukset ovat peräisin Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimuksen vastauksista.

Työn muutos?

Väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri, Massachusetts Institute of Technology MIT

Työelämässä iso trendi on se, että osaamisvaatimukset kasvavat – muun muassa lisääntyvän teknologian ja kansainvälisen kilpailun takia.

Tämä muutos voi synnyttää voittajia ja häviäjiä. Joidenkin ihmisten on vaikeampi vastata taitovaatimusten kasvuun. Se voi olla monille erittäin hankala ja jopa tuskallinen ilmiö. Mutta haluan korostaa, että kaikki tämä ei ole pelkästään ahdistavaa.

Taitovaatimusten kasvu voi olla myös sitä, että on enemmän työpaikkoja, joissa pääsee toteuttamaan omaa luovuuttaan. Vaaditut taidot eivät ole mitenkään saavuttamattomia. Esimerkiksi tulee enemmän kysyntää vaikka artesaani-skeittilautojen rakentajille. Tai ravintoloiden asiakkaiden odotukset ovat nousseet, jolloin kokkien pitää olla taitavampia ja monipuolisempia kuin aiemmin.

Tuleva työ on myös sosiaalisempaa. Asiakaspalvelua on enemmän ja työtä tehdään enemmän myös tiimeissä toisten ihmisten kanssa. Sosiaalisten taitojen merkitys on noussut työmarkkinoilla.

Lisäksi sopeutumistaidot nousevat entistä tärkeämmiksi. Ihmisten työurat ovat pidempiä ja siten tulee useammin vaiheita, jossa pitää löytyä uudelleen oma tapa toimia työmarkkinoilla ja säilyä työssä kiinni.

Myös työaikoihin voi tulla muutoksia. Jos työ on vaativampaa ja intensiivisempää, niin pitäisikö sitä sitten tehdä vähemmän? Onko mahdollista tehdä vaativaa työtä niin pitkiä päiviä kuin nyt teemme? Ovatko kahdeksan tunnin työpäivät sittenkään paras tapa vaativaan tietotyöhön?

Mitä on hyvä elämä?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Digitalisoituminen?

Tulevaisuustutkija Elina Hiltunen

Jotkut asiat ovat ottaneet jättiloikan koronan takia. Digitalisaatio on suuri muutos työelämän tulevaisuudessa sekä Suomessa että ulkomailla. Digityökalut ovat olleet olemassa, mutta nyt niistä on tullut jokapäiväistä ja niitä on opittu käyttämään.

Muutos on ollut myös työnantajan luottamuksesta kiinni, että ei ikään kuin ole luotettu siihen, että työntekijät tekisivät töitä kotona. Se on vähän älytöntä, jos puhutaan asiantuntijatyöstä.

Uskon, että tulevaisuudessa ihmiset haluavat tehdä asiantuntijatöitä kotoaan entistä enemmän.

Väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri, MIT

Digitalisaation myötä toisaalta on helpompi olla yhteydessä ihmisiin, kun tapaamisia on helpompi järjestää. Toisaalta silloin tapaa oikeastaan vain niitä ihmisiä, jotka tuntee jo etukäteen. Satunnaisia tapaamisia digitaaliset yhteydet eivät mahdollista.

Verkostoituminen muuttuu. Esimerkiksi vaikka Piilaaksossa ihmiset kohtaavat hyvinkin epäformaaleissa tilanteissa, joissa syntyy uusia ideoita tai ajatukset leviävät. Nyt nämä prosessit voivat hyvin muuttua digitaalisten alustojen takia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Koulutuksen muutos?

Väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri, MIT

Nykymuutoksen huomioon ottava politiikka on tarpeen, jotta nuorten mahdollisuudet työelämään pääsyyn turvataan. Yliopistojen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja pitää lisätä. Yhä enemmän on tarvetta ihmisille, joilla on enemmän kuin toisen asteen oppimäärä.

Suomi on OECD:n keskiarvon alapuolella siinä, kuinka monet nuoret pääsevät jatkamaan koulutusta toisen asteen jälkeen. Tällä estetään nuorten tulevaisuuden toteutumista. Jos ei ole saanut opiskelupaikkaa ja sitä kautta koulutusta, töiden saaminen sen jälkeen on selvästi vaativampaa.

Tulevaisuustutkija Elina Hiltunen

Tulevaisuudessa panostaisin teknologiaosaamiseen, koska sitä tarvitaan joka ammatissa. Digitaidot ovat tarpeen.

Jos mietitään Suomen kilpailukykyä, se lähtee hyvin pitkälle teknologiaosaamisesta ja teknologiasta laajasti ajateltuna, esimerkiksi vaikka lääketieteen teknologiasta. Erikoissyventyvistä osaamisalueista on tarvetta tulevaisuudessa.

Lisäksi tarvitsemme ihmisiä hoitoalalle. Jos ajattelemme megatrendejä, Suomi on maailman ikääntyvämpiä maita. Se tarkoittaa sitä, että meillä on tulevaisuudessa paljon hoitotarvetta ja hoitoteknologiaan liittyvän hallinnan tarvetta.

Megatrendit ovat toisaalta myös megaongelmia, kuten vaikka ilmastonmuutos. Megaongelmat tarvitsevat ratkaisijoita. Ympäristöosaamisesta tulee todella tärkeää tulevaisuudessa. Esimerkkinä vaikka nykyinen pandemia, joka johtuu luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Ympäristöalojen asiantuntijoille on iso tarve.

Myös kaikki kiertotalouteen liittyvä ammatillinen osaaminen lisääntyy. Yksi suuria haasteita maailmassa on kulutus, ja sitä voidaan hillitä kiertotaloudella.

Opintopsykologi Sanni Saarimäki, Aalto-yliopisto

Etäopinnoista löytyy hyviäkin puolia. Osa opiskelijoista kertoo, että arkea helpottaa, kun opintoihin on voinut osallistua omalta kotisohvalta. Nyt luennot löytyvät tallenteina, eli esimerkiksi sairastelun takia ei jää jälkeen niin helposti opinnoissa. Myös jos on oppimisvaikeuksia, tallenteita voi katsoa uudelleen.

Nämä hyvät puolet etäopinnoista kannattaa säilyttää tulevaisuudessakin. On toki kiinnitettävä aidosti huomiota siihen, miten yhteisöllisyyttä luodaan etäopinnoissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kansainvälisyys?

Tulevaisuustutkija Elina Hiltunen

Tulevaisuudessa etätyöskentely ei enää rajoitu siihen, että sitä pitäisi tehdä Suomen rajojen sisällä. Kansainvälistyminen on kasvanut. Esimerkiksi luentoja ei tarvitse pitää paikan päällä, vaan luennoitsija voi olla fyysisesti vaikka toisella puolella maailmaa ja digitaalisesti tilaisuudessa paikalla.

Myös yhteydenpitotyökalut ovat laajentuneet. Lisäksi joillakin aloilla on jo digialustoja, mistä voi ostaa työpanoksia ja työntekijä voi olla missä päin maailmaa tahansa.

Kielikään ei ole enää mikään rajoite. Nuoret seuraavat kaiken englanniksi suoraan alkulähteiltä. He elävät jo sellaisessa maailmassa, että se on normaalia elämää. Tulevaisuudessa myös kielenkäännösteknologia paranee entisestään, mikä helpottaa kommunikointia.

Väitöskirjatutkija Joonas Tuhkuri, MIT

Työmatkoja ja konferensseja vähennetään. Työssäkäyntiin ja työmatkoihin liittyy myös paljon palveluita. Esimerkiksi konferenssikeskukset ovat iso liiketoiminnan ala, ja työmatkoihin tarkoitetut hotellit, taksipalvelut ja muutkin palvelut vähenevät.

Toisaalta etätyöhön liittyen en olisi yllättynyt, että paikalliset palvelut lisääntyisivät. Esimerkiksi lähiöissä tarvitaan enemmän kahviloita ja ravintoloita, jos naapurustossa on päivisin enemmän ihmisiä.

On mahdollista, että matkustamisesta tulee luksusta. Hinta ei välttämättä nouse, mutta voi olla, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen takia halutaan vähentää matkustamista. Silloin siitä tulee luksusta, jos otamme vakavissamme matkustamisesta aiheutuvat ilmastokustannukset.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Taloudellinen eriarvoistuminen?

Ekonomi Annika Lindblad, Suomen Pankki

Suomen bruttokansantuote palaa koronapandemiaa edeltäneelle tasolle arviolta vuonna 2022. Tämänhetkisen tilastotiedon valossa näyttääkin siltä, että koronakriisistä seurannut taantuma jäisi Suomessa pelättyä pienemmäksi.

Erityisesti sosiaalisia kontakteja vaativat palvelualat, esimerkiksi ravitsemus- ja majoitustoiminta sekä taide- ja viihdealat, ovat kuitenkin kärsineet pandemiasta merkittävästi. Koronapandemia on näkynyt kasvaneena määränä lomautettuja ja työmarkkinatilanteen heikkenemisenä.

Arvioimme työmarkkinoiden toipuvan hitaasti pandemiatilanteen kohentuessa. Työllisyysaste nousee keskimäärin 73,2 prosenttiin vuonna 2023, mikä ylittää esimerkiksi vuoden 2019 keskimääräisen työllisyysasteen 72,6 prosenttia.

Tulevaisuustutkija Elina Hiltunen

Korona-aikana työelämässä on syntynyt epäoikeudenmukaisuutta, sillä monia töitä ei pysty tekemään kotoa. Tämäkin eriarvoistuminen voi lisääntyä tulevaisuudessa.

Tutkin megatrendejä eli maailman suuria muutoksia. Niistä yksi on eriarvioisuus, ja se on kasvanut koronan aikana. Maailmanpankin mukaan noin sata miljoonaa ihmistä on tipahtanut absoluuttiseen köyhyyteen koronan takia. Koronan takia köyhien määrä on kääntynyt nousuun ensi kertaa vuosikymmeniin.

Kun puhutaan Suomesta, korona on ollut taloudellinen isku monille. On ollut yt-neuvotteluja ja yrittäjille tämä on ollut kovaa aikaa. Toisaalta jotkut yritykset, jotka ovat satsanneet esimerkiksi kotiinkuljetukseen, kukoistavat. Epätasa-arvoisuus on kasvanut.

Uskon, että näemme samalla tavalla koronan lasten sukupolven kuin näimme laman lapsien sukupolvenkin.

Kasvatustieteen professori Niina Junttila, Turun yliopisto

Isoin koronan vaikutuksista on se, että nuorten eriarvoistuminen on korostunut. Monilta nuorilta puuttuu perheen tuki ja mahdollisuudet ympäriltä.

Näkisin, että yksikin aikuinen voi vaikuttaa, jos huomaa, että nuorella on huono olla. Pitää olla joku, joka huolehtii, että asiat ovat hyvin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yhteiskunta?

Ekonomi Annika Lindblad, Suomen Pankki

Talouskasvun ja myönteisen työllisyyskehityksen varmistamiseksi pidemmällä aikavälillä – eli koronapandemian väistyttyä – rakenteelliset uudistukset esimerkiksi työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseksi ovat edelleen tärkeitä.

Tulevaisuustutkija Elina Hiltunen

Vihapuheeseen pitäisi suhtautua todella paljon tiukemmin. Ihmiset ovat olleet lukittuina koteihinsa nyt vuoden, joten jokaisella tunteet ovat pinnassa ja niitä on tarvetta purkaa. Vihapuhetta ei kuitenkaan saa sallia tällä perusteella.

On tärkeää, että varmistamme demokratian säilymisen. Tulee vääristymiä, jos tulevaisuudessa alkaa olla niin, että vain kovanahkaisin pysyy politiikassa, koska kestää parhaiten vihapuheet ja haukkumiset. Ihmiset, joilla olisi tietotaitoa ja asiantuntemusta, eivät viitsi lähteä politiikkaan, kun heillä voi olla pahimmillaan perhe tai henki uhattuna.

Asioista saa olla eri mieltä, se on aivan selvä. Mutta uhkailuun pitää puuttua. Varsinkin tämän koronavuoden aikana on näkynyt aika kovaa puhetta ja jopa ihmisarvoa halveksuvaa puhetta poliitikoiltakin. Sitä ei pidä sallia.

Mistä asioista olet huolissasi tulevaisuudessa?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

llmastonmuutos?

Ilmastotutkija Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos

On arvioitu, että globaalit fossiiliset hiilidioksidipäästöt putosivat vuonna 2020 noin seitsemän prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tärkein ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä on kuitenkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, joka kasvoi edelleen vuonna 2020. Pitoisuuden kasvu johtuu siitä, että alentuneetkin päästöt olivat edelleen merkittävästi isommat kuin hiilidioksidin poistuma ilmakehästä.

Osa maista suuntaa pandemian elvytysrahoja osin fossiilisista polttoaineista luopumiseen esimerkiksi energiantuotannossa ja liikenteessä. Tällaisten rakenteellisten muutosten vaikutus on pitkäikäinen ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta positiivinen.

Toinen pandemian aikaansaama mahdollinen pitkäaikainen päästövaikutus voi olla, että se aiheuttaa laajassa mittakaavassa pysyviä käyttäytymismuutoksia. Muutosten vaikutukset voivat olla päästöjä vähentäviä, esimerkiksi työliikenteen tai lentämisen väheneminen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ympäristöpolitiikan tutkijatohtori Roope Kaaronen, Helsingin yliopisto

Koronapandemialla voi olla joitain paikallisia muutosmahdollisuuksia. Yksi esimerkki löytyy liikenteestä: moni kaupunki on kehittänyt merkittävästi pyöräilyinfrastruktuuria koronapandemian aikaan. Ehkäpä jatkossa myös kotimaanmatkailua suositaan enemmän kaukolentojen sijaan.

Tilanne on kuitenkin nuorten näkökulmasta kaukana toivottomasta. Yleinen tietoisuus ilmasto- ja biodiversiteettikriiseistä on kasvanut viime vuosina valtavasti, ja koronapandemiaa edelsi vahvat muutoksen tuulet esimerkiksi nuorten ilmastomielenosoitusten muodossa. Korona-aikaan ilmastoaktivismi on jatkunut verkossa.

Psykologi, ilmastoahdistuksen asiantuntija Sanni Saarimäki, Aalto-yliopisto

Puhutaan ympäristötunteista. Ne ovat luonnollinen reaktio uhkiin, joiden keskellä me jo elämme ja jotka tulevaisuudessa pahenevat, vaikka tekisimme suuriakin muutosliikkeitä.

Tämä herättää monenlaisia tunteita: huolta, ahdistusta, pelkoa, syyllisyyttä, ärtymystä, vihaakin. Nuoret ovat tulevaisuudessa heitä, joiden tehtävänä on löytää ratkaisuja näihin asioihin eri ammateissa. He voivat pohtia, onko ala omien arvojen mukaista, voiko siinä vaikuttaa niin paljon kuin haluaisi ja jos voi, niin jaksaako ja pystyykö, löytyykö voimavaroja.

Ilmastoahdistus tuntuu monesta yksinäiseltä. Mutta olen nähnyt myös vastaliikettä: etsitään tietoisemmin yhteyttä muihin esimerkiksi verkossa; etsitään omaa yhteisöä, jossa voisi pohtia ilmastokysymyksiä ja itselle sopivaa tapaa toimia omien arvojen mukaisten kysymysten eteen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yksinäisyys?

Kasvatustieteen professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila

Jo ennen koronaa kaikki tilastot näyttivät nuorten yksinäisyyden nousua ja nyt vaikutus on ollut vielä huomattavasti suurempi.

Uudelle paikkakunnalle muuttamiseen ja uuden opiskelupaikan ensimmäiseen vuoteen kuuluu aina se tutustuminen, yhteenkuuluvuus, oman paikan etsiminen. Nyt se jää monelta kokematta ja siihen tunteeseen on vaikeaa päästä myöhemmin kiinni.

Nuorille vuosi on tosi pitkä pätkä elämässä. Tämä on juuri sitä aikaa, kun pitäisi löytää itsensä, saada uusia elämyksiä ja kokea vapautta.

Pitkä yksinäisyys alkaa vähitellen muuttamaan myös omia ajatusmalleja eli sitä, miten selitetään itselle tapahtumia ja miten muiden kanssa toimiminen koetaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Psykologi Sanni Saarimäki, Aalto-yliopisto

Moni kokee yksinäisyyttä vapaa-ajallaan, kun esimerkiksi harrastukset ovat tauolla. Voi toisaalta olla sosiaalisesta vajauksesta johtuvaa yksinäisyyttä, kun ei pääse olemaan ihmisten kanssa. Ja sitten voi olla niin, että vaikka olisikin kontakteja, ei tule syvän ystävyyden kokemusta.

On tärkeä pitää huolta niistä ihmissuhteista, jotka tällä hetkellä ovat olemassa. Olisi kontaktia edes etänä, vaikka livenä näkeminenkin olisi tärkeää. Totaalinen eristäytyminen on ahdistava ja pelottava ajatus.

Yksinäisyyden helpottaminen on monisyinen juttu, eikä se ole koskaan pelkästään siitä kärsivän henkilön vastuulla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Oma jaksaminen?

Psykologi Sanni Saarimäki, Aalto-yliopisto

Nyt jo vuoden kestänyt etäopiskelu on alkanut väsyttää ja uuvuttaa monia. Loppuunpalamisen vaara on osalle todellista jo nyt, mutta tilanteen pitkittyminen näkyy ja vaikuttaa paljon lähes kaikkien opiskelijoiden arkeen.

Monien kohdalla opinnot ovat saattaneet hidastua tai jumiutua. Omaa motivaatiota voi olla vaikea ylläpitää, kun kaikki tapahtuu etäopetuksessa eikä pääse näkemään luokkakavereita tai pääse kampukselle.

Turhautumisen tunteeseen on myös oikeus. Ei pitäisi syyllistää siitä itseämme tai muita. On tärkeä sanoa ääneen, että tilanne turhauttaa, ahdistaa, pelottaa ja että välillä tämä tuntuu ihan loputtomalta limbolta.

Kielteiseltäkin tuntuvien tunteiden tekeminen näkyväksi on tärkeää. Vaikka me emme välttämättä pysty muuttamaan tilannetta, meillä on kuitenkin oikeus tuoda tarpeitamme ja toiveitamme esiin.

Kasvatustieteen professori Niina Junttila, Turun yliopisto

Nuorilla ei pitäisi olla sellaista kokemusta, että heidän pitäisi olla erityisen superihmisiä. Nyt voi olla vähän vähemmän superihminen ja suorittaa vähän vähemmän täydellisesti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitä asioita toivot tulevaisuudelta?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tulevaisuus?

Psykologi Sanni Saarimäki

Olemme sellaisessa tilanteessa, että muutoksia tapahtuu monella rintamalla. Osa niistä on ihmisten ja ihmiskunnan johtamia, osa niistä on sellaisia, mitkä on ehkä aiheutettu mutta joihin on yksilöiden vaikea vaikuttaa.

Tulevaisuuteen voidaan kuitenkin vielä vaikuttaa. Pitää olla kahden tason näkökykyä: samaan aikaan tapahtuu paljon sekä hyvää kehitystä että myös huonoa kehitystä. Jos lukkiudumme vain hyvään, suljemme silmämme ongelmilta ja epäkohdilta, mutta jos lukittaudumme vain epäkohtiin, pahaan, virheisiin ja vääryyksiin, sekin on aika lamaannuttavaa.

Tarvitsemme mahdollisuuksia unelmoida ja toivoa, unohtamatta sitä, että pitää ottaa huomioon myös haasteita ja valtavia vaarankin paikkoja tulevaisuudessa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutkijatohtori Roope Kaaronen, Helsingin yliopisto

Elämme aikoja, jossa tulevaisuutta on hyvin vaikea ennakoida. Siksi tutkijoiden ja päättäjienkin olisi hyvä myöntää, että emme voi kovinkaan tarkasti tietää, miltä maailma näyttää ensi vuosikymmenellä.

Epävarmassa maailmassa olisikin entistä tärkeämpää vaikuttaa myönteisesti niihin yhteiskunnan peruspilareihin, jotka edesauttavat sopeutumista lukuisiin erilaisiin tulevaisuuskuviin. Näitä ovat esimerkiksi yhteisöllisyys, tasa-arvoisuus, yhteiskunnallinen monimuotoisuus ja laadukas koulutus.

Koronapandemia osoitti myös sen, että kriiseihin varautumiseen olisi parempi suhtautua liialla varovaisuudella kuin liian vähällä. Siksi myös ilmasto- ja biodiversiteettikriiseihin olisi suhtauduttava paljon nykyistä vakavammin.

Nuorilla on ehdottomasti paljonkin mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuutensa. Suomalaiset nuoret ovat hyvin koulutettuja ja tietopohjaltaan tilanteen tasalla, joten järjestäytynyt aktivismi on luultavasti tehokkain keino vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Jos jotain on historiankirjoista oppiakseen, niin määrätietoinen joukko nuoria voi edistää äkillisesti suuriakin yhteiskunnallisia murroksia.

Millaisena sinä näet tulevaisuuden koronan jälkeen? Millaisia muutoksia toivot ja pelkäät? Voit keskustella aiheesta 19.3. kello 23 saakka.

Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimuksen toteutti IROResearch Ylen toimeksiannosta 11.12.–28.12.2020. Tutkimukseen vastasi 2061 ihmistä. Kohderyhmä oli yli 15-vuotias suomenkielinen väestö (pl. Ahvenanmaa). Lue koko tutkimus tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Artikkelin kuvissa on helsinkiläisiä nuoria, jotka eivät ole vastanneet kyselyyn.

Lue myös:

Tarkastele koronakriisin talousvaikutuksia päivittyvistä grafiikoista täältä.

Täältä näet, kuinka pandemia etenee Suomessa ja maailmalla