1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Vanhojen valokuvien nostalgiaa väritettynä - Katso, kuinka Fordista tuli viininpunainen ja ylioppilasmekosta taivaansininen

Facebook ja korona-aika tekivät väritetyistä, vanhoista valokuvista suosittuja.

1930-luvulla kuvattu valokuva on Kaisaniemenkadulta Helsingistä. Kuva näyttää alkuperäisen ja Timo Suvannon värittämän valokuvan eron. Kuva: Yle kuvapalvelu / Väritys ja kuvankäsittely Timo Suvanto

Timo Suvannolla on salapoliisitehtävä.

Hänellä on mustavalkoinen valokuva Helsingin Kaisanimenkadulta, joka on otettu 1930-luvulla. Suvanto haluaa tietää tarkan vuoden, ja millaiselta kuva olisi näyttänyt värillisenä.

Kun vanhaa valokuvaa katsoo tarkasti, ikkunoissa näkyy teksti Kaha Ab. Selviää, että yritys on perustettu vuonna 1934.

Autoharrastajaystävä kertoo, että rekisterikilpien kirjasin ja musta pohja olivat aina parillisina vuosina kuten kuvassa. Koska auto on vuoden 1937 mallin Ford, Suvanto päättelee, että kuva on otettu mitä todennäköisemmin vuonna 1938.

Autoasiantuntijan ehdotuksesta hän värittää Fordin viininpunaiseksi.

Kuvan talo on edelleen olemassa. Timo Suvanto matkaa kotoaan Vantaalta Helsinkiin ja käy paikan päällä tarkistamassa rakennuksen värin.

– Haluan selvittää kuviin liittyviä yksityiskohtia ja käyttää rakennuksissa sekä vaatteissa aikakaudelle tyypillisiä värejä. Se on kaikkein kiehtovinta.

– Mekaaninen värittäminen ei ole tämän homman varsinainen juju, hän lisää.

Näet ylhäältä jutun pääkuvasta, millainen lopputuloksesta tuli.

Esko Paavolan vuonna 1954 ottamassa valokuvassa ylioppilaat marssivat sankarihaudoille Orivedellä. Oikealla sama kuva väritettynä. Kuva: Esko Paavola, Väritys ja kuvankäsittely Timo Suvanto

Timo Suvanto on eläkkeellä oleva fyysikko, valokuvaaja ja tietokirjalilija. Hän kiinnostui valokuvien värittämisestä saatuaan noin 20 000 vanhaa valokuvaa. Ne oli otettu Orivedellä, missä hän vietti lapsuutensa.

– Ajattelin, että kuvista voisi tulla vielä mielenkiintoisempia, jos lisäisin niihin väriä.

Siten jutussa yläpuolella näkyvän kuvan ylioppilasneidon harmaasta mekosta tuli taivaansininen ja kukkakimpun kukista punaisia..

Suvannolle kuvien värittämisestä tuli harrastus. Hän julkaisi viime vuonna omakustanteena kirjan Orivesi ennen värikuvin.

Muiden harrastajien tavoin hänkin värittää valokuvat tietokoneella. Internetistä löytyy useita sivustoja, joiden avulla valokuvan voi värittää. Sivusto analysoi skannatun vanhan valokuvan nopeasti keinoälyn avulla ja värittää sen automaattisesti.

– Silloin tulos on joskus kelvollinen, mutta useimmiten kehno, hän sanoo.

Suomalainen valokuvaaja Signe Brander otti valokuvan Helsingin kauppatorin rannasta vuonna 1907. Tässä sama kuva alkuperäisenä sekä värittämisen jälkeen. Kuva: Signe Brander / Finna
Kuva: Signe Brander / Finna / Väritys ja kuvankäsittely Timo Suvanto

Timo Suvanto tekee suurimman osan valokuvan värityksestä manuaalisesti tietokoneen kuvankäsittelyohjelmaa käyttäen.

– Hutilointi näkyy jäljessä. Alkuperäistä kuvaa ja sen ottajaa pitää kunnioittaa.

Suvanto arvostaa erityisesti suomalaisen valokuvaaja Signe Branderin (1869-1942) valokuvia, "koska ne ovat ajankuvia hienoimmillaan".

– Vanhoissa valokuvissa minua kiehtovat ihmiset ja eletty elämä.

Valokuvan korut väritettiin, jotta ne huomattaisiin

Valokuvaharrastajille Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelma on ehtymätön aarreaitta. Osoitteesta Finna.fi (siirryt toiseen palveluun) löytyy satojatuhansia vanhoja valokuvia.

Tavallisten valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvanottovuoden päättymisestä. Suoja-ajan umpeuduttua esimerkiksi valokuvan värittämiseen ei tarvitse erillistä lupaa.

Voit jutun lopussa osallistua keskusteluun ja kertoa, mikä vanhoissa valokuvissa kiinnostaa ja mitä mieltä olet niiden värittämisestä.

Kuvien värittäminen ei ole uusi keksintö. Asiakkaat saattoivat jo 1800-luvulla pyytää valokuvaajaa lisäämään väriä valokuvan tärkeisiin yksityiskohtiin kuten koruihin ja kunniamerkkeihin. Myös poskiin ja huuliin lisättiin punaista.

Värittämisessä käytettiin muun muassa vesi- ja öljyvärejä, hiiltä ja väriliituja. Välineinä olivat sivellin, kankaanpala tai sormenpää. Aiheesta lisää Suomen valokuvataiteen museon sivuilla täällä (siirryt toiseen palveluun).

Nykyisin väritysilmiö näkyy Facebookin Vanha Helsinki värikuvina -ryhmän suosiossa.

Valokuvaaja Signe Brander kuvasi näkymän Helsingin Kasarmikadulta vuonna 1907. Käsin väritetystä kuvasta on myös painettu postikortti. Ne olivat suosittuja 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Kuva: Signe Brander / Finna / Väritys ja kuvankäsittely Timo Suvanto

Tarvainen: "Kun kuvaan laittaa värit, se syttyy elämään"

Juha Tarvainen perusti Facebook-ryhmän Vanha Helsinki värikuvina viime kesänä. Ryhmässä voi julkaista yli 50-vuotiaita värikuvia tai mustavalkoisia valokuvia, joista on kuvankäsittelyllä tehty värikuvia.

Eri-ikäisiä jäseniä on yhteensä jo yli 20 000 ja määrä kasvaa tasaisesti.

– Kiinnostusta selittää kuviin liittyvä nostalgia. Esimerkiksi nuoret haluavat tietää, miltä Helsinki näytti ennen, Tarvainen kertoo.

Ryhmässä on julkaistu kuvia kaduilta, liikenteestä, satamasta, torilta ja asuintaloista. Niissä lapset leikkivät, taksikuski odottaa asiakasta, rouvat matkustavat hevoskyydissä ja poliisi ohjaa liikennettä.

– Jos Facebook-sivulla julkaistaan kuva 1940-luvulta, voin saada palautetta yli 80-vuotiaalta henkilöltä, joka muistaa kuvan paikan tai siihen liittyvän tapahtuman.

Aarne Pietinen valokuvasi Oy Shell Ab:n huoltoaseman Töölöntorilla Helsingissä vuonna 1933. Juha Tarvainen julkaisi kuvan väritettynä Facebookin ryhmässä Vanha Helsinki värikuvina 16.3.2021. Kuva: Pietinen Aarne Oy / HKM, Väritys ja kuvankäsittely Juha Tarvainen

Juha Tarvainen harrastaa itse kuvien värittämistä ja toimii myös ryhmän ylläpitäjänä ja moderaattorina.

– Kun mustavalkokuvaan laittaa värit, se syttyy elämään. Joskus kuva tekee vaikutuksen vasta sitten, kun sen näkee värillisenä.

Kaikki eivät kuitenkaan hyväksy kuvien värittämistä. Joidenkin mielestä alkuperäinen mustavalkoinen on ainoa oikea.

– Myös minä olen saanut joskus happamiakin kommentteja. Kun värittämässäni kuvassa oli tietyn merkkinen auto, joku kirjoitti Facebookissa että "kommari", Juha Tarvainen hymähtää.

"Tarkoitus on tuoda hyvää mieltä."

Juha Tarvainen

Ryhmää perustaessaan hän toivoi, että kuvat veisivät ihmisten ajatukset pois korona-arjesta.

– Tarkoitus on tuoda hyvää mieltä ja mielikuvia: Ennen aina kesäisin aurinko paistoi, linnut lauloivat, heinäsirkat sirittivät ja kaikki oli ihanaa.

Oletko kiinnostunut vanhoista valokuvista? Osallistu keskusteluun (päättyy lauantaina 20.3.2021 kello 23).

Lue lisää:

Uskoisitko, että nämä valokuvat ovat uusia? Katso, miten harvinainen menetelmä saa mallit näyttämään joltakulta, joka on elänyt kauan sitten

Kuvat ainutlaatuisesta keisarin matkasta tulivat julki – Museovirasto toi kymmeniätuhansia valokuvia kaikkien katsottavaksi