1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tiet

Maaseudun maantiet ovat rapistuneet historiallisen huonoon kuntoon – Olli-Pekka Jasu joutui opettelemaan, miten auto säilyy montuissa ehjänä

Maanteiden kunto ottaa autoilijoita päähän ja suunnitteilla on joukkomielenosoitus.

Maantietä Tammelassa.
Tammelan Papinsillantiellä liikennöi kuoppia, railoja ja murtumia väistellen vuorokaudessa lähes 2000 ajoneuvoa.

Väyläviraston linjaus on, että ensin korjataan vilkasliikenteiset maantiet. Viime vuosina hiljaisemmat tienpätkät ovat rapistuneet myös Uudenmaan elinkeino- ja ympäristökeskuksen alueella, sillä pääkaupunkiseudulla tiestöä ja rahareikiä riittää.

Maaseudun väki ei jaksaisi enää odottaa. Moni haja-asutusalueen tie eri puolella Suomea kuten Kanta- ja Päijät-Hämeessä on odottanut kunnollista päällystepintaa jo vuosikymmeniä.

Suomessa valmistellaan parhaillaan parlamentaarista valtakunnallista Liikenne 12-suunnitelmaa, jonka pitäisi pureutua myös maaseututeiden korjausvelkaan. Väylävirasto odottaakin parempia mahdollisuuksia maanteiden remontteihin seuraavien runsaan kymmenen vuoden aikana.

Uudenmaan ely-keskuksen kunnossapitopäällikön Tuomas Vasaman mukaan maaseudulla huonokuntoisten maanteiden osuus on suuri.

– Hiljaisimmat maantiet sijaitsevat pääosin maaseudulla. Kun moottoritieltä kääntyy pois, voi itsensä löytää erittäin huonolta maantieltä, sanoo Vasama.

Maalla autoileva toivoo, että edes kuopat korjattaisiin

Tammelan maaseutupitäjässä maanteiden korjaamisen viive koettelee jo kärsivällisyyttä. Moni on hajoittanut autonsa esimerkiksi Tammelan Papinsillantiellä, joka on täynnä kuoppia, rosoja ja notkelmia. Papinsillantiellä kulkee vuorokaudessa lähemmäs 2000 ajoneuvoa, sitä käyttää Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen välinen liikenne, paikalliset kulkijat sekä raskas liikenne.

Olli-Pekka Jasusta tuntuu pahalta kun autoiljat maksavat veroja ja joutuvat vielä rikkomaan ajokkejaan huonoilla teillä. Kuva: Dani Branthin / Yle

Tammelalainen Olli-Pekka Jasu ajaa Papinsillantiellä varovasti tien reunaa nuollen, koska silloin vaara pudota kuoppaan on pienin. Ajo vaatii jarrujen käyttöä, jatkuvaa monttujen tarkkailua ja kuoppien väistelemistä.

Huomiota on pakko jakaa aika moneen kohtaan, sillä Jasu ei halua rikkoa autoaan. Ajo huonolla maantiellä käy renkaiden ja vanteiden päälle ja pyörän ripustukset, iskunvaimentimet ja jouset ovat kovilla. Hänen mukaansa etenkin nykyiset matalaprofiiliset renkaat ovat vaarassa, sillä niissä on niin pieni ilmatila, että terövä asfaltin reuna saattaa repiä koko renkaan rikki.

– Tie ottaa todella kovasti päähän, on tämä niin surkeassa kunnossa. Ilmeisesti ely ei ymmärrä, että tämä on luokitustaan tärkeämpi. Tämä pitäisi saada kuntoon.

Suuri osa työssäkäyntiliikenteestä ja ihmiset kakkostien suunnasta ajavat tietä Tammelaan. Jasu arvelee, että uutta tienpintaa voi joutua odottelemaan pitkään.

– Tuntuu olevan niin, että pääkaupunkiseutua lähellä olevat tiet ovat tärkeämpiä. Asiat nyt karanneet vähän liian kauaksi.

Kahdentoista vuoden tavoitteet satoja miljoonia euroja

Väyläviraston johtava asiantuntija Vesa Männistö muistuttaa, että vilkasliikenteisiä teitä on enemmän vilkkailla seuduilla ja kun rahoitus on niukkaa, maaseudulle jää rahaa vähemmän.

Suomessa valmistellaan parhaillaan parlamentaarista valtakunnallista Liikenne 12-suunnitelmaa. Siihen kirjataan myös 12-vuotinen toimenpideohjelma tiestön kunnossapitoon.

Vesa Männistö toivoo, että suunnitelman avulla saadaan rahoitus pitkäjänteisemmäksi ja tätä kautta päästään pureutumaan tiestön korjausvelkaan. Toivoa on saada myös maaseudun maanteitä kuntoon.

– On tärkeää, että sitoudutaan pitkäjänteiseen ja ennustettavissa olevaan rahoitukseen, jolloin on helpompi tehdä suunnitelmia maanteiden korjaamiseen. Liikenne 12-suunnitelman yhtenä tavoitteena on saada aikaan kaikille asianmukaiset liikennöintiolosuhteet, sanoo Vesa Männistö.

12 vuotta ei kuitenkaan riitä, kun yritetään kuroa kiinni Suomeen syntynyttä tiestön korjausvelkaa. Tavoitteena on, että korjausvelkaa voidaan vähentää nykyisestä 2,8 miljardin euron tasosta.

–Tämä tarkoittaa 600 miljoonaa euroa. Nolliin ei pitkään kehittynyttä korjausvelkaa saada. Velan nollaamiseen tarvittaisiin toiset 12 vuotta.

Tammelassa sijaitsee monia pienempiä teitä joita käyttää mm. raskas liikenne.. Kuva: Dani Branthin / Yle

Liikenteen asiakaspalvelu saa palautetta

Väylävirastolle menevän palautteen määrä on tätä nykyä kevyessä kasvussa. Tienkäyttäjän linjan kautta mennyt palaute on vähentynyt viime vuosina, mutta vastaavasti liikenteen asiakasplveluun mennyt tienkäyttäjien palaute on kasvanut.

Kun vuonna 2018 asiakaspalveluun suomalaiset antoivat 17 000 palautetta, niin viime vuonna vastaava luku oli jo 35 700.

Ollli-Pekka Jasu on kokemustensa perusteella skeptinen palautteen merkityksestä.

– Urakoitsija tulee tänne pitkän matkan päästä mukanaan vain muutama säkillinen asfalttia. Myös vaikkapa Kaukolantie Tammelassa on häpeäpilkku, siellä on monttuja, joihin on varmasti hukkunutkin muutama pikkuauto.

Autoilijat suunnittelevat mielenosoitusta

Olli-Pekka Jasu odottaa ensi elokuuta, jolloin autoilijoiden on tarkoitus järjestää oikeuksiensa puolesta mielenosoitus Helsingissä.

Meneillään on yksityisautoilijoiden nettiprotesti Facebook-ryhmässä, johon liittyneiden määrät kasvavat jatkuvasti. Ryhmässä on nyt yli 270 000 jäsentä. Ryhmä vaatii oikeutta autoilijoille ja vastustaa muun muassa poliittisia autoilun kustannusten korotuksia.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen muistuttaa, että Suomessa tieliikenteeltä kerätään veroja 6-7 miljardia euroa vuodessa. Tienpitoon valtio käyttää rahaa alle miljardin, laskee Pasi Nieminen.

– Autoilija maksaa paitsi maanteiden kunnossapidon, myös paljon muuta valtion kassaan. Lisäksi autoilijalle tulee huonoista maanteistä myös välillisiä kustannuksia, esimerkiksi auton korjauskustannuksia, Nieminen sanoo.