1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Aasia

Yhdysvaltain ulko- ja puolustusministerien Aasian-vierailu antaa vihiä Bidenin hallinnon ulkopolitiikasta: "Tulemme torjumaan Kiinan painostusyritykset ja hyökkäykset"

Tutkijan mukaan Biden haluaa nostaa Aasian Yhdysvaltain ulkopolitiikan keskiöön.

Japanilaissotilaat toivottivat Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin tervetulleeksi Tokiossa tänään. Kuva: EPA-EFE / DAVID MAREUIL / POOL

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ja puolustusministeri Lloyd Austin vierailevat tällä viikolla Aasiassa.

Blinken ja Austin tapasivat tiistaina japanilaiset ministerikollegansa sekä pääministerin Yoshihide Sugan Tokiossa ja jatkoivat matkaansa Yhdysvaltain toiseen liittolaismaahan Etelä-Koreaan keskiviikkona.

Tutkija: "Biden haluaa nostaa Aasian Yhdysvaltain ulkopolitiikan painopistealueeksi"

Kyseessä on Bidenin hallinnon johtavien diplomaattien ensimmäinen ulkomaanvierailu. Huhtikuussa Japanin pääministeri Suga suuntaa puolestaan Yhdysvaltoihin tapaamaan presidentti Joe Bidenin, ja kyseessä on ensimmäinen Bidenin kauden Yhdysvaltoihin suuntautunut valtiovierailu.

Tämä kertoo Aasian strategisesta painoarvosta Bidenin hallinnon ulkopolitiikassa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Itä-Aasian suurvaltasuhteisiin erikoistunut vanhempi tutkija Bart Gaens.

– Tällaisilla vierailuilla on suuri symbolinen painoarvo. On selvää, että Biden haluaa nostaa Aasian Yhdysvaltain ulkopolitiikan painopistealueeksi, hän sanoo Ylen haastattelussa.

Kiinan laivaston sotilaita sotilasparaatissa Pekingin Tiananmen-aukiolla Kiinan kansantasavallan perustamisen 70-vuotispäivänä 1.10.2019. Kuva: Wu Hong / EPA

Aasiasta Yhdysvaltain ulkopolitiikan painopistealueena puhuttiin jo Bidenin ollessa varapresidenttinä presidentti Barack Obaman valtakaudella.

"Pivot to Asia" eli käännös Aasiaan oli Obaman ulkopoliittisen doktriinin kulmakivi, jolla haluttiin siirtää resursseja pois kalliista ja vaikeista Lähi-idän sodista.

Biden jatkaa tässä suhteessa Obaman perintöä ja on New York Times -sanomalehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) nimennyt hallintonsa johtopaikoille useita Obaman hallinnon aikaisia poliitikkoja ja virkamiehiä, jotka omaavat laajan Kiina-asiantuntemuksen.

– Aasian painoarvo maailmanpolitiikassa kasvaa koko ajan. Biden tavallaan jatkaa siitä, minkä Obama vuonna 2012 aloitti, Gaens jatkaa.

Hänen mukaansa Aasia ja erityisesti Itä-Aasia ovat alueina erittäin merkittäviä Yhdysvaltain näkökulmasta. Aasia on väkirikkain maanosa ja valtavan tärkeä talousalue.

– Yhdysvaltain suurin kiistakumppani Kiina on siellä, kuten ovat myös turvallisuuspoliittiset haasteet kuten Pohjois-Korea ja Taiwan, Gaens luettelee.

Biden rakentaa Kiinan-vastaista liittoumaa ja eroaa tässä Trumpista

Presidentti Trump käynnisti Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kauppasodan ja asetti Kiinalle rankaisutulleja yhteensä 350 miljardin dollarin edestä.

Presidentti Trumpin ulkopolitiikassa Kiina näkyi Gaensin mukaan ennen kaikkea juuri talouspoliittisena haasteena.

– Sama näkyi Trumpin ajamassa politiikassa koko Aasiassa. Hän neuvotteli suhteet uusiksi myös Yhdysvaltain perinteisiin liittolaisiin ja vaati niitä tekemään enemmän töitä Yhdysvaltain antaman tuen eteen, Gaens sanoo.

Tämä söi hänen mukaansa Yhdysvaltain liittolaisten luottamusta.

Yhdysvaltain ja Kiinan presidentin Donald Trump ja Xi Jinping tapasivat kahden kesken G20-ryhmän huippukokouksen yhteydessä Osakassa heinäkuussa 2019. Kuva: 2020 images / Alamy / AOP

Biden puolestaan on painottanut perinteisten kumppaneiden kuten Japanin ja Etelä-Korean tärkeyttä ja sanonut Kiinan olevan paljon enemmän kuin vain kauppapoliittinen kilpailija Yhdysvalloille.

Bidenin mukaan käynnissä on ideologinen valtataistelu itsevaltaisen ja demokratiaan perustuvan maailmanjärjestyksen välillä.

– Biden on vedonnut Yhdysvaltain liittolaisiin Euroopassa ja Aasiassa, jotta ne muodostaisivat yhteisen länsimaista demokratiaa ja yhteiskuntamallia puolustavan rintaman Kiinaa vastaan, Gaens arvioi.

Tästä saatiin esimakua viime viikolla, kun Yhdysvallat, Japani, Australia ja Intia kertoivat aikeistaan toimittaa Aasian maille miljardi koronarokotetta.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken tapasi Japanin ulkoministerin Toshimitsu Motegin Tokiossa tänään. Kuva: AFP / KAZUHIRO NOGI / Pool

Gaens pitää tätä vastauksena Kiinan toimille käyttää omia koronarokotteitaan diplomatian välikappaleina eri puolilla maailmaa.

Hänen mukaansa on selvää, että Trump oli Kiinalle Bidenia mieluisampi kumppani, kauppasodasta huolimatta.

– Biden rakentaa Kiinan-vastaista liittoumaa ja arvostelee Kiinan ihmisoikeusrikkomuksia kovasanaisesti ja avoimesti. Tämä huolestuttaa Kiinaa enemmän kuin Trumpin kauppapoliittinen uhittelu, Gaens toteaa.

Yhdysvallat näkee Aasiassa monia haasteita

Kiinan aggressiivinen politiikka sen lähialueilla nousi keskusteluihin myös tänään Japanissa.

Japanin ulkoministerin Toshimitsu Motegin mukaan hän ja Blinken käyttivät eniten aikaa Kiinan toimien käsittelyyn.

– Sekä Japani että Yhdysvallat vastustavat Kiinan yksipuolisia epävakautta luovia toimia Etelä-Kiinan merellä sekä Itä-Kiinan merellä, hän sanoi.

Erityistä huolta aiheuttaa Kiinassa hiljattain hyväksytty laki, joka sallii maan rannikkovartiostolle aseiden käytön ulkomaisia aluksia vastaan.

Lue tästä Ylen juttu Yhdysvaltain ja Kiinan tulehtuneista suhteista Etelä-Kiinan merellä: Sotilaallinen aktiivisuus lisääntyy Etelä-Kiinan merellä – Tutkija: "Taustalla on koko ajan kierroksia ottava suurvaltakilpailu USA:n ja Kiinan välillä"

Motegin mukaan Japani ja Yhdysvallat ovat lisäksi huolissaan Kiinan demokratiaa nakertavista toimista Hongkongissa, sekä uiguurivähemmistön syrjinnästä Xinjiangin maakunnassa.

Kuva: Tommi Pylkkö / Yle

Kiinan ja Yhdysvaltain sapelinkalistelu näkyy Itä-Aasiassa yhä vahvemmin.

Kiistaa on Etelä-Kiinan meren saarista, joiden Kiina katsoo kuuluvan itselleen. Kiina kiistelee Spratly- ja Paracelsaarista sekä Scarborough’n matalikosta Filippiinien ja Vietnamin, Taiwanin, Malesian ja Brunein kanssa.

Yhdysvallat puolestaan haluaa pitää tämän maailmankaupalle tärkeän alueen avoinna kansainväliselle merenkululle.

Toinen riidan aihe on Taiwan, jota Kiina pitää osana itseään, mutta jota Yhdysvallat puolestaan tukee.

Taiwanissa harjoiteltiin vastatoimia mahdolliselle saarelle tunkeutumiselle Kaohsiungissa 27. tammikuuta 2021. Kuva: Ritchie B. Tongo / EPA

Kiina on jopa uhannut liittää Taiwanin itseensä sotilaallisin keinoin, mikä on saanut Yhdysvallat takajaloilleen.

Lue tästä Ylen juttu aiheesta: Kiinan laivasto kasvaa hurjaa vauhtia – pystyisikö Yhdysvallat enää estämään hyökkäyksen Taiwanille?

Gaens muistuttaa, että kaikesta huolimatta Yhdysvallat haluaa tehdä Kiinan kanssa myös yhteistyötä monien asioiden suhteen.

– Ilmastonmuutos, Pohjois-Korea ja Myanmar ovat kaikki haasteita, joihin Yhdysvallat tarvitsee Kiinaa sen vaikutusvallan takia, hän arvioi.

Lisää aiheesta:

Pohjois-Korea rikkoi hiljaisuuden: Johtajan sisko Kim Yo-jong haukkui Yhdysvaltain ja Etelä-Korean sotaharjoitukset

Yhdysvaltain presidentti Biden keskusteli puhelimitse Kiinan johtaja Xin kanssa, ilmaisi huolensa ihmisoikeustilanteesta

Kiina nostaa sotilaallista aktiivisuuttaan – Pommikoneita kohti Taiwania ja rannikkovartiostolle aseidenkäyttöoikeus