1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Johtajalääkäri Timo Lukkarinen: Rokotusjärjestyksen muuttaminen ei näkyisi käden käänteessä, vaan siihen menisi ainakin kuukausi

Epidemian ilmaantuvuus vaihtelee suurestikin alueittain ja väestöryhmittäin.

Koronarokotusjärjestyksen päivittäminen on puhuttanut viime viikon aikana. Kuvassa rokotetta annetaan 8. maaliskuuta 2021. Kuva: Marko Melto / Yle

Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan rokotusjärjestyksen muuttaminen näkyisi käytännössä vasta noin kuukauden kuluttua – siinäkin tapauksessa, jos päätös asiasta tehtäisiin lähipäivinä.

– Ajanvarauksia rokotuksiin on tehty jo useiden viikkojen päähän, joten muutokset järjestykseen tapahtuisivat viiveellä. Jäljellä on muun muassa runsaasti yli 70-vuotiaita rokotettavia. Kun mietitään koko väestön rokottamista ja sieltä mahdolisesti poimittavia joukkoja, kuluu aikaa kuukauden päivät ainakin, että näin voitaisiin tehdä.

Toisaalta jos nykyinen rokottaminen käskettäisiin keskeyttämään ja kohdistamaan rokottaminen tiettyihin ryhmiin, näin tehtäisiin, kertoo Lukkarinen.

– Esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen muutos vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista ja toimeenpanoon liittyvät aikamääreet voisivat vaikuttaa siihen, että vaihtaisimme suuntaa hyvinkin nopeasti.

Epidemian ilmaantuvuus vaihtelee alueittain ja väestöryhmittäin

Viime viikon perjantaina HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen ilmoitti haluavansa, että rokotejärjestystä arvioidaan Suomessa uudelleen. Hänen mukaansa riskiryhmiin tulisi laskea myös asuinpaikkansa ja asuintapojensa myötä suuremmassa sairastumis- tai kuolemanvaarassa olevat.

Juha Tuomisen mukaan Suomessa ja Uudellamaalla on ollut koko pandemian ajan alueita ja sosioekonomisia ryhmiä, joiden keskuudessa sairastuminen ja kuolleisuus on ollut korkeampaa. Ilmaantuvuus on korkeaa etenkin Itä-Helsingissä kuten Itäkeskuksessa ja Vuosaaressa, radan varren pohjoisosissa sekä osissa Espoota.

– Tartunnoissa on yliedustusta ei-suomenkielisessä ja ei-ruotsinkielisessä väestössä. Heitä yhdistävät tiivis asuminen, pienempi tulotaso ja suuremmat perhekoot.

Tuomisen mukaan vanhusten rokottamisen jälkeen ja ennen koko kansan tasaista rokottamista tulisi harkita, voisiko rokotteita ohjata ensiksi tietyille postinumeroalueille.

– Riskiryhmiä pystyy täydentämään, ja yksi riski on myös se, missä asuu ja millä tavalla asuu. Riskiryhmäasteikossa asettaisin tämän riskin hyvin korkealle. Minusta on vaarallista, jos tätä harkintaa ei nyt tehdä ja kirjata ylös niitä perusteita, mitä tehdään tai jätetään tekemättä.

Rokotusjärjestyksen uudelleen harkitsemista väläytti myös pääministeri Sanna Marin (sd.) lauantaina Ylen TV1:n Ykkösaamun haastattelussa. Marinin mukaan harkinnan paikka olisi sitten, kun riskiryhmät on ensin rokotettu. Myös Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtajan Ville Peltolan mukaan rokotusjärjestystä saatetaan vielä täsmentää Suomessa.

Lue seuraavaksi:

Korkeat vieraskielisten koronaluvut nousseet entistä suuremmiksi – "Meillä on ollut nuorempia maahanmuuttajataustaisia tehohoidossa"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: EU-parlamentti ja jäsenmaat sopuun koronatodistuksesta, yliopistoissa yhä luennot etänä syksyllä