1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ammatillinen koulutus

Vähemmän opiskelua vai enemmän työntekoa? Lisää yksilöllisyyttä vai yksinäisyyttä? Näillä viidellä tavalla uudistus muutti ammatillista koulutusta

Tiistaina julkaistujen selvitysten mukaan tavoitteissa on onnistuttu hyvin, mutta tasa-arvo ja opetuksen vähentyminen huolettavat.

Ammatillinen koulutus uudistui vuonna 2018, ja koulutuksesta leikattiin samalla reippaasti. Tavoitteena oli vastata paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin – parturi-kampaajia tarvitaan silti jatkossakin. Kuva: Katja Halinen / Yle

Vuonna 2018 toteutettu ammatillisen koulutuksen uudistus on saanut paljon negatiivista julkisuutta, ja viimeksi viime viikolla ammatillisen koulutuksen kuultiin olevan kriisissä.

Tiistaina uudistuksesta julkaistiin kaksi selvitystä: toinen oli opetus- ja kulttuuriministeriön Owal Groupilla teettämä (siirryt toiseen palveluun) ja toinen Valtiontalouden tarkastusviraston (siirryt toiseen palveluun) käsialaa.

Julkistustilaisuudessa opetusministeri Jussi Saramo (vas.) kertoi saaneensa kritiikistä osansa.

– Ennen kuin ministerinäkään aloitin, sain valtavasti palautetta nuorilta, opettajilta ja erityisesti vanhemmilta. Monista tuntui, että koulussa on oltu aivan heitteillä ja odotettu liikaa itseohjautuvuutta.

Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli saada se vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin.

Opiskelijan näkökulmasta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opiskelemaan voi hakea milloin tahansa, aiempaa työkokemusta tai kesätöitä voi lukea opinnoissa hyväksi ja opiskelulle pitää laatia henkilökohtainen suunnitelma (HOKS).

Olosuhteet uudistuksen toteutukselle ovat kuitenkin olleet kaikkea muuta kuin otolliset.

Ensinnäkin käytännössä samaan aikaan ammatillisessa koulutuksessa myös toteutettiin valtavat, 190 miljoonan leikkaukset.

Toiseksi, vuosi sitten valtaosa toisesta asteesta siirrettiin etäopetukseen, ja monilla alueilla etäopetus jatkuu jälleen.

Raporteilla pyritään selvittämään, kuinka hyvin uudistus on onnistunut tavoitteissaan ja mitä muita seurauksia sillä on ollut. Samaan aikaan julkaistiin myös selvitys koronan vaikutuksista ammattiin opiskeleviin ja lukiolaisiin.

Tässä jutussa käymme läpi Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry:n edunvalvonta-asiantuntija Matti Tujulan ja opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehdon kanssa raporttien keskeisimpiä havaintoja.

1. Yksilöllisyys ja työelämän yhdistäminen opintoihin parantuneet

Tujula ja Tammilehto ovat yhtä mieltä siitä, että nämä uudistuksen tärkeät tavoitteet ovat edenneet mallikkaasti.

Käytännössä opiskelijalla on mahdollisuus valita itseä kiinnostavia sisältöjä, tehdä osa opinnoista työpaikalla ja joitakin kursseja vaikka ammattikorkeakoulussa.

Kuten graafi näyttää, työpaikalla tapahtuvan oppimisen tarve on vähentynyt uudistuksen astuttua voimaan. Korona ei vielä vaikuta lukuihin.

Kehittämistä kuitenkin löytyy edelleen. Tujulan mukaan kaikilla työpaikoilla ei ole pysytty muutoksen perässä eivätkä työpaikkojen edustajat siksi ole kärryillä opiskelijoiden tarpeista.

Ministeriössä haaste tiedostetaan.

– Työpaikan ohjaajalla pitäisi olla oma roolinsa paremmin tiedossa. Laatu viime kädessä muodostuu siitä, kuinka hyvin yhteistyö oppilaitoksen ja työpaikan välillä toimii.

Tujula toivoo lisäksi, että yksilöllisyys ei lisäisi opiskelijoiden yksinäisyyttä tai vähentäisi yhteisöllisyyttä.

– Ammattiin opiskelevien osallisuus on jo valmiiksi lukiolaisia vähäisempää esimerkiksi äänestämisen suhteen.

2. Opetuksen määrä vähentynyt

Sakki ry:n Matti Tujulan mukaan opiskelijoiden suurin kritiikki on hyvin yksinkertainen: opetuksen määrä on viime vuosina kutistunut liian vähäiseksi.

Tänään julkaistuissa raporteissa opiskelijoiden arviot eivät olleet näin negatiivisia, mutta vuoden 2019 Amisbarometrissä yli neljännes toivoi lisää opettajan pitämää opetusta.

Kontaktiopetusta vähensivät erityisesti leikkaukset ja viime aikoina tietysti myös korona.

Tujulan mukaan myös uudistuksella on ollut oma vaikutuksensa: perinteinen ryhmäpohjainen opetus on useissa tapauksissa saanut väistyä itsenäisemmän opiskelun tieltä.

3. Opiskelijoiden tasa-arvo voi vaarantua

Selvitysten julkistustilaisuudessa puhunut ministeri Jussi Saramo nosti esiin yleisen uudistukseen liittyvän huolen.

– Eriytyminen on ollut ongelma, ja se on ehkä kärjistynyt uudistuksen myötä ammatillisella puolella.

Ammattiin opiskelevia edustavan Tujulan mukaan uudistus jakaa opiskelijat entistä vahvemmin kahteen ryhmään.

– Yksilöllinen opetus sopii niille, jotka tietävät, mitä haluavat. Mutta se ei sovi kaikille.

Ministeriön Tammilehto kuitenkin toppuuttelee pahimpia pelkoja, sillä tänään julkaistut selvitykset eivät suoraan arvioineet opiskelijoiden eriarvoistumista.

– Uudistus voisi toisaalta myös vähentää epätasa-arvoa, onhan sen tarkoitus ottaa oppijoiden erilaiset tarpeet huomioon.

4. Uudistus voi vaikuttaa erilaisten opiskelijoiden mahdollisuuksiin

Yksi reformin muutos liittyy rahaan. Aiemmin kouluille maksettiin opiskelijamäärän perusteella, mutta nykyisin rahoitukseen vaikuttaa myös suoritettujen tutkintojen määrä ja opiskelijoiden sijoittuminen työelämään.

Tämä herättää kysymyksen erilaisten opiskelijoiden sisäänpääsyn mahdollisuuksista.

Suuri osa opetuksen järjestäjistä onkin sitä mieltä, ettei rahoitus kannusta heitä valitsemaan opiskelijoita, joilla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai ongelmia kielen kanssa.

– Tämä oli jo valmisteluvaiheessa se huoli, että blokataan osa opiskelijoista ulos, myöntää Tammilehto.

Hänen mukaansa huoli ei kuitenkaan ole täysin perusteltu: koulut saavat lisärahaa esimerkiksi erityistä tukea vaativista opiskelijoista.

5. Korona on haastanut ammatillisen opetuksen

Tiistaina julkaistiin myös kolmas selvitys, joka tutki koronan vaikutuksia toisella asteella. Se osoittaa, että ammattiin opiskelevat ovat kärsineet koronasta monilla mittareilla lukiolaisia enemmän.

Tujulan mukaan monia ammatillisen puolen opintoja onkin poikkeuksellisen vaikeaa tehdä etänä.

– Etäopetuksen takia ei ole päästy korjaamaan autoa, maalaamaan tai kampaamaan. Samaan aikaan monelta puuttuu myös työharjoittelu. Silloin kokemus ammatillisen osaamisen tasosta on heikentynyt.

Lue myös:

Katkeruutta, uupumusta ja yksinäisyyttä – Ylen kysely paljastaa, miten kypsiä amislaiset ja lukiolaiset ovat etäopiskeluun: “2004 syntyneistä tulee väliinputoajia”

Koronavuosi lisäsi ammattiopintojen keskeytyksiä ja viivästytti valmistumista – "Tämä aika heijastuu suoraan työmarkkinoille"

Aiheesta voi keskustella 17. maaliskuuta kello 23 saakka.