Hyppää sisältöön

Ulostekirjeitä, nimetöntä vihjailua ja väkivaltaa – "Käytössä ovat kaikki koulukiusaamisen muodot", sanoo tutkija kuntapäättäjien häirinnästä

Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan "palaute" aiheuttaa poliitikoille työkyvyttömyyttä, eikä osa halua enää poistua kotoaan.

Haapaveden kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Päivi Ollilaa (kesk.) on nimitelty ja mustamaalattu. Häntä on väitetty rikolliseksi ja hänestä on tehty tutkintapyyntöjä. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Kun Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Haapaveden viime kuntavaalien äänikuningatar Päivi Ollila (kesk.) valittiin kaupunginvaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi, nousi valtuutettu Ilkka Repo (ps.) ylös ja aplodeerasi.

Puolen vuoden kuluessa Repo kuitenkin pettyi Ollilaan ja hänen puolueensa politiikkaan. Hän alkoi tytötellä ja vähätellä puheenjohtajaa, kylvää häntä kohtaan epäilystä ja sepittää kuvitteellisia tarinoita. Alustoina olivat Revon Facebook-sivu ja blogi.

Myöhemmin Repo alkoi tehdä Ollilasta perusteettomia tutkintapyyntöjä poliisille.

Ollilan kokemukset eivät ole poikkeuksellisia. Yle sai ennakkotietoja pian julkaistavasta tutkimuksesta. Siinä Tampereen yliopisto selvitti, millaisia seurauksia häirinnästä on päättäjille ja miten häirintä vaikuttaa demokratiaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että kuntapoliitikkoja kiusataan monin eri tavoin. Muotoja on henkisestä häirinnästä fyysiseen pahoinpitelyyn. Tekijöinä ovat niin vihaiset kansalaiset kuin toiset päättäjät ja virkamiehetkin.

Joka kolmas kuntapäättäjä on joutunut vihapuheen kohteeksi poliittisen toimintansa vuoksi, selvisi kaksi vuotta sitten tehdyssä Viha vallassa -tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun).

Äitejä kritisoidaan politiikkaan lähtemisestä

Ulosteella tuhrittuja kirjeitä. Sähköpostin täydeltä törkyviestejä. Nimetöntä vihjailua. Seksuaalista häirintää ja fyysistä väkivaltaa.

– Käytössä ovat kaikki mahdolliset koulukiusaamisen muodot, sanoo kuntatutkija Jenni Airaksinen.

Vielä julkaisemattoman tutkimuksen aineiston perusteella miespoliitikot kokevat fyysistä väkivaltaa, naiset taas seksuaalista häirintää ja väkivallalla uhkailua.

Pettyneiden kansalaisten lisäksi häirintään voi syyllistyä kunnan virkamies tai toinen kuntapoliitikko joko omasta tai naapuripuolueesta – kuten Haapavedellä.

Päivi Ollilan mukaan naiset kohtaavat politiikkaan lähtiessään edelleen vanhanaikaisia asenteita. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Haapaveden valtuuston puheenjohtaja Päivi Ollila kertoo vihapuheen kohdistuvan kaikkiin keskustan valtuutettuihin. Ollilaa ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Anri Kolehmaista (kesk.) kritisoidessaan Ilkka Repo on vähätellyt myös heidän sukupuoltaan.

– Se on pikkulikottelua, akattelua ja ämmittelyä. Ei hän muita pojittele tai kutsu räkänokaksi tai klopiksi, Ollila sanoo.

Ollilan mukaan Repo on arvostellut myös naispäättäjien valmistautumista edustustilaisuuksiin, pukeutumista ja ehostautumista.

Kuntatutkija Jenni Airaksisen mukaan näkyvien naispäättäjien yhteydessä tarkastellaan usein myös sitä, miten he onnistuvat hoitamaan muut naiseuteen liittyvät velvollisuutensa.

– Heitä arvostellaan kärkkäästi siitä, miten he ovat pystyneet lähtemään päättäjiksi, vaikka on lapsia tai muuta uraa.

Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd.) muistaa edelleen, miten vanhempi mies tuli halveksumaan häntä kesken vaalikampanjoinnin.

Mies sanoi Mäkisen olevan itsekäs nainen ja huono äiti.

– Se tuntui niin äärettömän pahalta, että lähdin hetkeksi autoon istumaan ja tirautin itkun, kunnes päätin, että takaisin kentälle. Se on jäänyt mieleen, koska ventovieraan hyökkäys tuntui niin absurdilta ja loukkaavalta, kansanedustajana työskentelevä Mäkinen kertoo.

"Väärät mielipiteet" saavat liikkeelle trolliarmeijan

Valtakunnan politiikassa näkyvästi esillä ollut Touko Aalto (vihr.) on tottunut siihen, että jos hän Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna nostaa esiin esimerkiksi maahanmuuttoon tai vähemmistöihin liittyviä kysymyksiä, sähköpostiin ja Facebookin yksityisviesteihin ryöpsähtää törkykommentteja.

– Tulee masinoitua viestittämistä, jossa on todella solvaavaa kielenkäyttöä ja uhittelua. Häirinnällä ja uhkailulla pyritään vaientamaan taho, joka puhuu näistä teemoista, Aalto sanoo.

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Touko Aalto (vihr.) on kokenut häirintää erityisesti verkossa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Vihreiden entinen puheenjohtaja arvioi olevansa isokokoisena miehenä melko turvassa fyysiseltä väkivallalta. Vaalityötä tehdessä tilanteet ovat silti käyneet uhkaaviksi, kun ihmiset huutelevat esitteitä tarjoavalle ehdokkaalle tai kuvaavat kännykkäkameralla aivan lähietäisyydeltä ilman lupaa.

Myöhemmin kuvista tai videoista tehdyt kuvamanipulaatiot ja herjausvideot julkaistaan verkossa. Aalto listaa alustoja, joilla häntä on herjattu: nettifoorumit, sosiaalisen median palvelut ja verkkolehtien kommenttiosiot.

– Oma nimi löytyy keskustelufoorumeilta, joissa haukutaan mielipiteitä ja ulkonäköä. Kaikkea, mistä ikinä voi häiritä tai kiusata.

Häirintä johtaa eristäytymiseen ja jopa muualle muuttamiseen

Touko Aalto on kertonut kokeneensa kiusaamista myös kouluaikanaan. Häirintä on saanut hänet miettimään tarkasti, miten asiat pitäisi sanoa ja mistä ylipäätään keskustella.

– Se satuttaa ja tulee tunnelma, että on hyvin yksin. Tulee aika voimatonkin olo. Ei ole aina ihan varma, ovatko nämä oikeita ihmisiä vai valeprofiileita.

Häirintä kuormittaa päättäjiä monin eri tavoin. Kuntatutkija Jenni Airaksisen mukaan seurauksena on stressiä ja unettomuutta, jopa työkyvyttömyyttä. Osa valtuutetuista kokee niin suurta eristäytymisen tarvetta, ettei halua enää poistua kotoaan.

– On häpeää ja pelkoa siitä, mitä ihmiset ajattelevat, jos edes osa uskoo huhupuheita. Jotkut ovat joutuneet muuttamaan paikkakunnalta pois, koska eivät ole kestäneet jatkuvaa myllytystä ja loanheittoa, Airaksinen sanoo.

Häirintä on satuttanut ja loukannut Touko Aaltoa. Siitä huolimatta hän ei suostu vaikenemaan tärkeäksi kokemistaan aiheista. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Tammikuussa Päivi Ollila kertoi julkisesti, ettei aio asettua ehdolle tämän vuoden kuntavaaleissa. Hän oli väsynyt jatkuvaan vihjailuun ja tutkintapyyntöihin.

Ollila ja kaupungin virkamies olivat tehneet yhdessä rikosilmoituksen Ilkka Revon esittämästä korruptioväitteestä, mutta poliisi jätti sen tutkimatta.

Paikallislehden mielipidekirjoituksessaan Ollila pohti, miksi hän antaisi aikaansa yhteiskunnalle, joka ei huolehdi vastavuoroisesti hänestä.

Jenni Airaksinenkin on huomannut, ettei häirintää kokenut politiikko välttämättä saa apua virkavallalta.

– Toisinaan ei edes palata asiaan tai sanotaan, ettei mitään voida tehdä, koska mitään vakavaa ei ole tapahtunut.

Pärjäävätkö vain kovanahkaisimmat?

Poliittisen riitelyn seuraukset näkyvät myös Lapin Pelkosenniemellä. Maaliskuussa, ennen kuntavaalien ehdokaslistojen alkuperäistä jättöpäivää, kunnan 13-paikkaiseen valtuustoon pyrki vain yhdeksän ehdokasta.

Ylen haastattelemien valtuutettujen mukaan kunnan riitaisaan päätöksentekoon on liittynyt paljon väärän tiedon levittämistä ja luokatonta kirjoittelua sosiaalisessa mediassa.

– Ymmärrän kyllä ihmisten väsymisen. Moni valtuutettu on saanut esimerkiksi juuri somessa erittäin rumaa palautetta osakseen, sanoo Pelkosenniemen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jani Jaakkola.

Kuntatutkija Jenni Airaksinen on huolissaan siitä, että demokratia heikentyy, jos ehdokkaaksi ei asetuta häirinnän tai sen uhan vuoksi.

– Jos vain kovat ja kovanahkaisimmat jaksavat politiikan pyörityksessä, se johtaa siihen, että politiikasta tulee kovempaa. Kuntien päätöksentekoon on lisättävä inhimillisyyttä.

Kuntatutkija Jenni Airaksinen on huolissaan siitä, että tulevaisuudessa yhteisistä asioista ovat päättämässä vain kaikkein kovanahkaisimmat. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Touko Aallon mielestä kaikkien puolueiden kuuluisi kantaa yhteiskunnallista vastuuta keskustelukulttuurista. Aallon mukaan puolueiden pitäisi vähentää eri ihmisryhmien välisiä jännitteitä eikä lietsoa niitä lisätäkseen omaa kannatustaan.

– Näkemyseroja saa olla ja ymmärrän turhautumisen, mutta tässä on kyse systemaattisesta häirinnästä ja sitä kautta hyökkäyksestä myös demokratiaa vastaan.

Myös Airaksinen vetoaa puolueisiin, jotta päättäjien rekrytoinnissa ja koulutuksessa nostettaisiin esiin inhimillinen näkökulma. Se myös edistäisi puolueiden omaa vallankäyttöä.

– Kuntien päätöksenteossa vallan avaimet ovat niillä, jotka pystyvät yhdistämään erilaisia näkökulmia ja luomaan siltoja ihmisten välille sen sijaan, että polttaisivat niitä.

Twiitti toi huomiota Haapaveden tapaukselle

Tampereen yliopiston tutkimuksessa kokemuksistaan kertoi parikymmentä päättäjää. Kertomusten pohjalta tutkijat koostavat nimettömiä esimerkkitarinoita, jotka tuovat esiin häirinnän eri muodot ja seuraukset.

Moni häirintää kokenut kertoi jääneensä yksin, ilman oman poliittisen ryhmänsä tai kunnan virkamiesten tukea. Jenni Airaksisen mukaan häirinnästä toipuu nopeammin, jos esimerkiksi kunnanjohtaja ottaa asian topakasti käsittelyyn.

– Pidetäänkö ulostuloa uhriutumisena ja julkisuustemppuna vai tunnustetaanko, että ollaan samassa veneessä ja puolustetaan kollegoita?

Tammikuussa Päivi Ollila kertoi paikallislehdessä jäävänsä pois politiikasta häirinnän vuoksi. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Haapavedellä Päivi Ollilan kanssa samassa veneessä istuvat paitsi oman puolueen valtuutetut myös kunnan virkamiehet.

– He ovat ihan väsyneitä siihen, että heidän pitää miettiä, syytetäänkö heitä virkavirheestä. Virkamies ei ole ihminen, virheen mahdollisuutta ei saa olla missään. Jos virheen tekee, sitä pidetään tahallisena, Ollila kertoo.

Tästä huolimatta vuosia jatkuneeseen häirintään ei ole puututtu, sitä on ainoastaan voivoteltu.

Maaliskuun alussa tunnelin päässä alkoi näkyä valoa, kun Haapaveden tapaus sai valtakunnallista näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) jakoi Twitterissä kuvakaappauksen Ilkka Revon Facebook-seinältä. Viime lokakuussa kirjoittamissaan julkaisuissa kaupunginvaltuutettu haukkui ministeri Krista Kiurua (sd.) "lypsylehmäksi, joka joutaisi teuraaksi" ja pääministeri Sanna Marinia (sd.) "tyhmäksi kassaneidiksi".

Kun kuvakaappaukset levisivät sosiaalisessa mediassa, alkoi Haapavedelle tulvia palautetta, jossa vaadittiin kaupunkia erottamaan Repo opettajan työstään.

– Olen iloinen, että tämä nousi julkisuuteen. On aika epätoivoista, jos perussuomalaisten johtokin hyväksyy tällaiset puheet, Ollila sanoo.

Jos Haapaveden poliittinen kenttä rauhoittuu, saattaa Ollila vielä perua päätöksensä ja ryhtyä sittenkin ehdokkaaksi kuntavaaleihin.

Yle pyysi Ilkka Revolta haastattelua. Repo on tällä hetkellä sairauslomalla. Hän kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

.
.