1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. temperamentti

Miksi toinen saa voimaa koronavuoden rutiineista ja toinen ahdistuu? Asiantuntijat neuvovat neljä konstia, jotka säästävät aikaa ja voimia

Tylsästä ruuanlaitosta voi tehdä pelin, joka haastaa rikkomaan totutut rutiinit.

Korona-aikana on vähän elämyksiä, kun moni paikka on kiinni. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vuosi on mennyt suunnilleen näin. Tietokone auki ja töiden tekoa. Illalla päivällisen teko, pyykit, tiskit ja lenkille. Lukemista ennen nukahtamista.

Monelle tämä kuulostaa juuri hyvältä.

Tai sitten tavattoman tylsältä ja turhauttavalta.

HUSin psykiatrian linjajohtaja, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sanoo, että temperamentti eli ihmisen sisäsyntyiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten rutiinit koetaan.

Sisäänpäin kääntynyt introvertti voi nauttia, kun saa tehdä etätöitä omassa rauhassa. Ulospäin kääntynyt ekstrovertti taas saa käyttövoimaa sosiaalisista tilanteista ja hänelle yksin tehtävä työ voi olla tuskaa.

Kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg sanoo, että temperamentti vaikuttaa siihen, miten rutiinit koetaan. Kuva: Stenbergin kuva-arkisto

Harva ihminen kuuluu kumpaankaan ääripäähän, vaan nämä piirteet ovat ikään kuin jana.

Toiset ihmiset tarvitsevat enemmän rutiineja kuin toiset.

– Ihmiset, joille rutiinit ovat tärkeitä, pyrkivät yleensä luomaan niille tilaa. Tämän takia sosiaalisuus voi kärsiä ja parisuhteessa voi olla vaikeaa, koska toinen osapuoli väistämättä rikkoo rutiineja, Jan-Henry Stenberg sanoo.

Samoja vai uusia elämyksiä?

Rutiinien sietämiseen vaikuttaa, kuinka uutuus-elämyshakuinen ihminen on. Avainsana on uutuus.

– Kaikki ovat elämyshaluisia, mutta toisille riittää, että elämykset ovat samoja, Stenberg sanoo.

Tyypillisesti etenkin ekstrovertit janoavat uusia elämyksiä. Sama mökkiloma ei riitä elämykseksi, vaan halutaan nähdä uusi matkakohde toisen perään.

Kyse on myös ihan neurobiologista. Dopamiini-hormonia kutsutaan syystä wanting-hormoniksi. Se saa meidät haluamaan uutta ja jotain lisää. Se vaikuttaa myös riippuvuuteen.

Ihmisten välillä on eroja, kuinka voimakkaasti dopamiini vaikuttaa ja kuinka alttiita olemme noudattamaan tämän aivokemikaalin käskyjä.

Oksitosiini-hormoni on puolestaan liittymishormoni. Se vaikuttaa siihen, miten paljon haluamme olla yhteydessä toisiin ihmisiin.

Rutiinien vastakohta on kaaos

Lastenkasvatuksessa on tapana toistella, että lapset tarvitsevat rutiineja. Asiantuntijat kertovat usein meille aikuisillekin, että kannattaisi mennä nukkumaan aina samaan aikaan ja pitää huolta vuorokausirytmistä.

– Rutiinit ovat hyviä, koska ne luovat arkeen kehikon. Niiden vaihtoehto on kaaos ja epäjärjestys, Jan-Henry Stenberg sanoo.

Etätöissä kohokohta on usein lounashetki, mutta sekin voi tuntua joka päivä samanlaiselta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Rutiinien ansiosta ihminen voi ennakoida ja toimia automaattiohjauksella. Ei tarvitse keksiä pyörää aina uudestaan.

Stenberg herättää lapsensa joka arkiaamu seitsemältä ja vie tämän päiväkotiin aamupalalle. Vaatteet on laitettu valmiiksi illalla ja aamun ohjelma on aina sama.

– Tämän ansiosta olen jo 20 minuutin päästä lapsen herättämisestä vienyt hänet päiväkotiin. Ilman tarkkoja rutiineja tähän saisi menemään kaksi tuntia ja voisi tulla riitelyä ja sekoilua.

Hyvät rutiinit

Hyvä rutiini säästää päätöksenteon vaikeudelta ja säästää voimia. Rutiinit sopivat hyvin juuri pieniin arkisiin asioihin, jotka toistuvat päivittäin. Rutiini auttaa selviämään myös niistä asioista nopeasti, jotka eivät ole niin mieluisia.

Rutiinien ansiosta ihmisellä jää aikaa ja energiaa esimerkiksi ihmissuhteisiin ja itsensä kehittämiseen.

Psykologi Niina Melkko tapaa paljon asiakkaita etäyhteydellä. Kuva: Anu Leena Koskinen / Yle

Tampereella vastaanottoa pitävä psykologi, psykoterapeutti Niina Melkko sanoo, että rutiinit myös auttavat huolehtimaan itsestä.

– Urbaani ihminen usein laiminlyö unen tarvetta ja säännöllisesti syömistä. Rutiinit auttavat huolehtimaan tästä.

Korona-ajan etätyön ansiosta monen suomalaisen yöuni on pidentynyt.

Korona-aikana elämykset ovat olleet rajoitusten ja suositusten takia kortilla. Ihmiset ovat intoilleet sosiaalisessa mediassa usein metsästä, televisio-ohjelmista tai leipomisesta, varsin tavallisista asioista.

Melkko on huomannut vastaanotollaan, että tämä on ehkä yllättäen vähentänyt osan ihmisistä häpeää ja erilaisuuden tunnetta.

– Korona on yhteinen uhka. Se on myös vahvistanut kokemusta, että olemme samassa veneessä. Ihmiset ajattelevat yleensä helposti, että kaikilla muilla on seurapiiriä ja hienoa tekemistä. Nyt koronan aikana kaikki muutkin ovat enemmän yksin.

Neljä keinoa kestää rutiineja

Ekstroverteillä voi olla vaikeuksia tottua siihen, että korona-aikana ei ole niin paljon sosiaalisia kontakteja tai elämyksiä. Tästä syystä riski päihteiden käyttämiseen kasvaa.

Terveempiäkin tapoja on saada arkeen voimia.

Jan-Henry Stenberg suosittelee elämyshakuisille ekstroverteille kovaa treenaamista ja ulkoilua. Hän itse rakensi autotalliinsa treenipaikan.

– Jos kuntosali on suljettu, voi vaihtaa polkujuoksuun tai jääliitoon. Vain mielikuvitus on rajana.

Toinen tapa rikkoa rutiineja on tehdä niistä peli. Keksiä haaste, miten esimerkiksi ruuanlaitto on hauskempaa tai poikkeaa totutusta.

Stenberg sai mielihyvää siitä, kun teki viikon ruuat kerralla ja pakkasi ne erillisiin annoksiin jääkaappiin.

Ruokaostokset voi yrittää hoitaa myös mahdollisimman halvalla tai toisella viikolla kokata ilman sokeria.

Mitä vain, mikä rikkoo rutiinit ja saa innostumaan.

Kaupassa käynnistä ja ruuan laitosta voi tehdä itselleen pelin, jossa antaa itselleen pisteitä esimerkiksi ajasta tai vähän käytetystä rahasta. Arkistokuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Niina Melkko sanoo, että rutiineja voi myös kyseenalaistaa. Onko pakko siivota, jos väsyttää vai voiko sen siirtää. Ulkoisista rutiineista voi tulla helposti normeja, vaikka kukaan ei varsinaisesti vaatisi meiltä mitään.

Poikkeusaikana on aikaa pohtia myös sitä, mitkä rutiinit ovat itselle hyviä, ja mistä voi luopua.

– Vaihtelu virkistää, mutta vie myös voimia. Kun koronatilanne on pitkittynyt, pitää sallia väsyminen. Koronavirus on tuonut painon kaikille meille, ei vain niille, joihin virus on tarttunut, Melkko sanoo.

Neljäs tapa sietää rutiineja on vain hyväksyä se, että ne ovat välillä tylsiä ja hankalia. Itseä kohtaan voi tuntea myötätuntoa.

– Jos jokin asia tuntuu hankalalta, voisinko suostua, että tämä on hankala asia minulle, Melkko sanoo.

Huonot rutiinit

Kaikki rutiinit eivät ole hyviä. Huono rutiini syö energiaa ja tekee elämästä jäykkää. Ihminen ei välttämättä edes tunnista, että hän on omien rutiiniensa orja.

Joskus rutiinit voivat liittyä pakko-oireisiin. Jotakin epämiellyttävää tai ahdistavaa aletaan tunteen helpottamiseksi ritualisoida. On esimerkiksi pakko pestä käsiä jatkuvasti.

Melkko ja Stenberg eivät ole huomanneet, että pakko-oireet olisivat lisääntyneet koronavuonna. Melkon mukaan poikkeusaika voi kuitenkin pahentaa psyykkistä pahoinvointia.

Rutiinit voivat olla suojatunteita. Niiden avulla voidaan alkaa ratkoa kivuliaita tunteita, ja rutiinista tulee itsetarkoitus.

– Rutiini voi tuoda näennäisesti hallinnan tunteen. Esimerkiksi liikunta on hyvä lääke masennukseen. Jos se menee yli, voi tulla kuitenkin ylikunto ja rasitusvammoja, Melkko havainnollistaa.

Käsien pesusta on tullut rutiinia korona-aikana. Arkistokuva. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Sisäiset ja ulkoiset rutiinit

Jan-Henry Stenberg jakaa rutiinit kahteen: on sisäisiä rutiineja ja ulkoisia vaadittuja rutiineja.

Kaksi ihmistä voi kokea jaon eri tavalla. Kokkausta rakastava voi haluta tehdä ruuan joka päivä viideksi. Silloin se on sisäinen rutiini.

Joku toinen taas voi tehdä ruuan pelkästään velvollisuudesta ja omien lastensa takia. Tämä on ulkoinen rutiini.

Opittujen rutiinien vastaisia rutiineja voi olla vaikea oppia sietämään, mutta siedättämällä tämä on mahdollista. Suomalaiset ovat esimerkiksi oppineet varsin hyvin pitämään maskeja kaupassa, eikä tämä enää tunnu oudolta. Toiminnasta on tullut rutiinia.

Osa suomalaisista voi Stenbergin mukaan kokea koronasuositukset niin ulkopuolelta pakotettuina, että haluaa väkisin rikkoa niitä ja alkaa nähdä salaliittoharhoja ympärillä.

Miten paluu arkeen?

Temperamentti vaikuttaa siihen, miten nopeasti ihmiset omaksuvat rutiinit – ja ovat valmiita päästämään niistä irti.

Koronatilanteen muututtua elämä muuttuu taas. Vielä ei ole tietoa, mikä on uusi normaali.

Niina Melkko pitää hyvänä, että osa työpaikoista on jo kysynyt työntekijöiltään, haluavatko he jatkaa etätöitä ja jos, missä määrin. Tämä ottaa huomioon ihmisten erilaiset tarpeet.

Koronavuosi jos mikä on osoittanut, että ihmisistä löytyy joustavuutta. Vanhakin kettu oppii uusia taitoja.

– Paluu on aina kuitenkin helpompi kuin alkuperäinen muutos, Jan-Henry Stenberg lohduttaa.

Voit keskustella aiheesta 22.3. kello 22. asti.

Lue lisää:

Miksi toinen leipoo ja toinen lamaantuu karanteenissa? Temperamentti selittää, miten reagoimme – kriisin selviytyjä voi yllättää silti

Miksi toinen riemuitsee ja toinen ahdistuu koronarajoitusten purkamisesta? Kaksi luonteenpiirrettä auttaa nyt selviämään, molempia voi opetella

"Kuolema kuittaa univelan" – Väitöstutkijan mukaan suomalainen sitkeys ei ole aina hyväksi, esimerkkiä voisi ottaa it-yrityksistä tai armeijasta

Kun Teija Hakalin erosi, hän sai vihdoin olla yksin – nyt hän jakaa yöpostia ja nauttii korona-ajasta