1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. suomenhevonen

Sirpa vetää toimintakuntoista tykkiä Euroopan ainoassa perinnevaljakossa – sotahevosperinnön vaaliminen kiinnostaa myös nuoria

Niinisalossa on säilytetty sotahevosperinnettä, vaikka puolustusvoimat on luopunut hevosista jo vuosikymmeniä sitten. 

suomenhevonen
Lähikuva ratsuri Matti Peuralasta taluttamassa hevosta pihalla
Puolustusvoimilla ei ole ollut enää vuosikymmeniin omia hevosia, mutta Euroopan ainoaan toiminnassa olevaan perinnetykkivaljakkoon on pystytty harrastajavoimin kouluttamaan suomenhevosia.

KankaanpääSuomenhevonen Sirvelin Loisto, eli tuttavallisemmin Sirpa seisoo kärsivällisesti riimunnarulla sidottuna punaisen suulin seinään.

Ratsuri Matti Peurala selvittelee tottuneesti pian Sirpan pään yli vedettäviä kärkiparin valjaita Niinisalon Ratsastajien tallilla Kankaanpäässä.

Kuusivuotias tummanrautias tamma on ottanut hyvin paikkansa perinnevaljakossa. Nuoresta iästään huolimatta Sirpa hoitaa homman kuin kokenut konkari ja pystyy toimimaan valjakon neljästä paikasta missä vain.

– Se on vähän kuin kaikkien äiti, toteaa Peurala.

Mies pujottaa hevosen pään yli vanhoja tykkivaljaita
Tykkivaljakon länget ovat painavat ja umpinaiset, mahtuakseen ne pitää pujottaa hevosen pään yli ylösalaisin.Katja Halinen / Yle

Puolustusvoimilla ei ole ollut enää vuosikymmeniin omia hevosia, mutta Euroopan ainoaan toiminnassa olevaan perinnetykkivaljakkoon on pystytty harrastajavoimin kouluttamaan suomenhevosia. Sirvelin Loisto on yksi niistä.

Tykkivaljakon jatkuvuus on turvattu, kun sopivia hevosia on ollut saatavilla. Niinisalon Ratsastajat on saanut myös innokkaita nuoria mukaan vaalimaan perinnettä.

Koulutuksella tähdätään näytöksiin

Perinnetykkivaljakko kesäisellä metsätiellä näytöksessä ihmisiä taustalla katsomassa
Tykistön perinnevaljakko asemaanajossa Niinisalossa Porin prikaatin läheisten- ja kiltapäivillä.Sirkka Ojala

Valjakko nähdään erilaisissa näytöksissä. Näytös on elämys yleisölle, mutta myös valjakkoa ohjaaville ratsureille, joiksi valjakon ratsastajia kutsutaan.

Ratsureilta vaatii taitoa pitää valjakko aisoissa, jo tykki ja etuvaunu itsessään painavat 1 500 kiloa ja näytöksissä räiskähtelevät paukkupanokset.

– Kyllä se on ainutlaatuista, kun vielä satoja ihmisiä seuraa ympärillä. Ei siinä muita asioita mieti, kuvailee ratsuri Matti Peurala.

Perinnevaljakkoon kuuluvalla tykillä ammutaan ja tyykin piipusta lentää savupilvi
Porin prikaati antaa tykin perinteen vaalijoiden käyttöön näytöksiin. Sirkka Ojala

Näytös vaatii kaikilta hyvää yhteistyötä

Perinnevaljakkoon kuuluu neljä hevosta ja kaksi ratsuria.

Kahta etummaista hevosta ohjastava ratsuri määrää suunnan, ja taaempi ratsuri huolehtii vauhdista. Yhteistyön on pelattava niin hevosten kuin ratsureidenkin välillä. Valjakon edellä kulkee kärkiratsukko.

– Kaikkien neljän hevosen täytyy vetää tasaisesti samanaikaisesti. Yksikään ei saa mennä lujempaa kuin toinen, eikä yksikään saa lintsata mukana.

Tykkivaljakkoon valittavien hevosten on oltava kestäviä, ja niiden on pystyttävä toimimaan sopuisasti muiden hevosten kanssa. Valjakkoa vetäessä niiden on siedettävä myös kovia ääniä hermostumatta. Mukaan kelpuutetaan vain tammoja ja ruunia.

Näytöksissä tunnelmaa luovat ratsureiden historialliset asusteet ja hevosilla menneen maailman varusteet. Ne on tehty Venäjällä 1900-luvun alkupuolella.

Lähikuva hevosen vanhasta satulasta jossa venäläistä tekstiä
Perinnetykkivaljakossa käytettävän satulan leima antaa osviittaa varusteiden iästä. Katja Halinen / Yle

Kunnioitusta sotaveteraaneille ja -hevosille

Kankaanpään Seudun Tykistökilta ylläpitää tykkivaljakkoperinnettä yhteistyössä Niinisalon Ratsastajien ja Porin prikaatin kanssa.

Prikaati antaa tykin perinnettä vaalivien käyttöön. Kyseessä on toimintakuntoinen tykki, mutta näytöksissä käytetään paukkupatruunoita. Reserviläiset toimivat valjakon tykkimiehinä.

Talvi- ja jatkosodassa hevoset kiskoivat taisteluissa kenttätykkejä ja ne olivat vielä sotien jälkeenkin mukana koulutuksessa.

Kankaanpään seudun tykistökillan puheenjohtaja Kimmo Tuomi seisoo ulkona talvella kaksi hevosta seisoo taustalla syömössä
Kankaanpään Seudun Tykistökillan puheenjohtaja Kimmo Tuomi sanoo, että perinnevaljakon avulla kunnioitetaan sotaveteraaneja ja sodassa olleita hevosia. Katja Halinen / Yle

Puolustusvoimat käytti vielä vuoteen 1970 asti Rovajärven leirillä valjakkoja tykistöammuntoihin.

– Meille on hyvin tärkeää, että tykistövaljakkoperinne säilyy Pohjois-Satakunnassa Niinisalossa. Tämä on samalla maanpuolustustyötä ja kunnioitamme sotaveteraanien työtä. Talvisodassa nimenomaan suomenhevosilla oli hyvin tärkeä tehtävä ja asema, sanoo Kankaanpään Seudun Tykistökillan puheenjohtaja Kimmo Tuomi.

– Jos menneiden sukupolvien työtä ei kunnioiteta, ei tavallaan voi rakentaa tulevaisuutta. Eli tämä on kunnianosoitus niille, jotka ovat olleet tositoimissa puolustamassa Suomea näillä samoilla kalustoilla. Se on vähin, mitä me voimme tehdä sen hyväksi, lisää ratsuri Matti Peurala.

Ratsuri Matti Peurala istuu hevosen selässä
Matti Peurala ylistää Sirpan luonnetta ja monipuolista toimivuutta tykkivaljakon vetopaikasta huolimatta.Katja Halinen / Yle

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 23.3. kello 23.00.

Lue aiheesta lisää:

31-vuotias suomenhevosruuna on yksi viimeisistä jäljellä olevista armeijan hevosista – "Matilla on yhä samat jekut käytössä"

Kaatuneille sotahevosille paljastetaan ensimmäinen muistomerkki Suomessa: "Käsi menee lippaan"

Lue seuraavaksi