KankaanpääSuomenhevonen Sirvelin Loisto, eli tuttavallisemmin Sirpa seisoo kärsivällisesti riimunnarulla sidottuna punaisen suulin seinään.
Ratsuri Matti Peurala selvittelee tottuneesti pian Sirpan pään yli vedettäviä kärkiparin valjaita Niinisalon Ratsastajien tallilla Kankaanpäässä.
Kuusivuotias tummanrautias tamma on ottanut hyvin paikkansa perinnevaljakossa. Nuoresta iästään huolimatta Sirpa hoitaa homman kuin kokenut konkari ja pystyy toimimaan valjakon neljästä paikasta missä vain.
– Se on vähän kuin kaikkien äiti, toteaa Peurala.
Puolustusvoimilla ei ole ollut enää vuosikymmeniin omia hevosia, mutta Euroopan ainoaan toiminnassa olevaan perinnetykkivaljakkoon on pystytty harrastajavoimin kouluttamaan suomenhevosia. Sirvelin Loisto on yksi niistä.
Tykkivaljakon jatkuvuus on turvattu, kun sopivia hevosia on ollut saatavilla. Niinisalon Ratsastajat on saanut myös innokkaita nuoria mukaan vaalimaan perinnettä.
Koulutuksella tähdätään näytöksiin
Valjakko nähdään erilaisissa näytöksissä. Näytös on elämys yleisölle, mutta myös valjakkoa ohjaaville ratsureille, joiksi valjakon ratsastajia kutsutaan.
Ratsureilta vaatii taitoa pitää valjakko aisoissa, jo tykki ja etuvaunu itsessään painavat 1 500 kiloa ja näytöksissä räiskähtelevät paukkupanokset.
– Kyllä se on ainutlaatuista, kun vielä satoja ihmisiä seuraa ympärillä. Ei siinä muita asioita mieti, kuvailee ratsuri Matti Peurala.
Näytös vaatii kaikilta hyvää yhteistyötä
Perinnevaljakkoon kuuluu neljä hevosta ja kaksi ratsuria.
Kahta etummaista hevosta ohjastava ratsuri määrää suunnan, ja taaempi ratsuri huolehtii vauhdista. Yhteistyön on pelattava niin hevosten kuin ratsureidenkin välillä. Valjakon edellä kulkee kärkiratsukko.
– Kaikkien neljän hevosen täytyy vetää tasaisesti samanaikaisesti. Yksikään ei saa mennä lujempaa kuin toinen, eikä yksikään saa lintsata mukana.
Tykkivaljakkoon valittavien hevosten on oltava kestäviä, ja niiden on pystyttävä toimimaan sopuisasti muiden hevosten kanssa. Valjakkoa vetäessä niiden on siedettävä myös kovia ääniä hermostumatta. Mukaan kelpuutetaan vain tammoja ja ruunia.
Näytöksissä tunnelmaa luovat ratsureiden historialliset asusteet ja hevosilla menneen maailman varusteet. Ne on tehty Venäjällä 1900-luvun alkupuolella.
Kunnioitusta sotaveteraaneille ja -hevosille
Kankaanpään Seudun Tykistökilta ylläpitää tykkivaljakkoperinnettä yhteistyössä Niinisalon Ratsastajien ja Porin prikaatin kanssa.
Prikaati antaa tykin perinnettä vaalivien käyttöön. Kyseessä on toimintakuntoinen tykki, mutta näytöksissä käytetään paukkupatruunoita. Reserviläiset toimivat valjakon tykkimiehinä.
Talvi- ja jatkosodassa hevoset kiskoivat taisteluissa kenttätykkejä ja ne olivat vielä sotien jälkeenkin mukana koulutuksessa.
Puolustusvoimat käytti vielä vuoteen 1970 asti Rovajärven leirillä valjakkoja tykistöammuntoihin.
– Meille on hyvin tärkeää, että tykistövaljakkoperinne säilyy Pohjois-Satakunnassa Niinisalossa. Tämä on samalla maanpuolustustyötä ja kunnioitamme sotaveteraanien työtä. Talvisodassa nimenomaan suomenhevosilla oli hyvin tärkeä tehtävä ja asema, sanoo Kankaanpään Seudun Tykistökillan puheenjohtaja Kimmo Tuomi.
– Jos menneiden sukupolvien työtä ei kunnioiteta, ei tavallaan voi rakentaa tulevaisuutta. Eli tämä on kunnianosoitus niille, jotka ovat olleet tositoimissa puolustamassa Suomea näillä samoilla kalustoilla. Se on vähin, mitä me voimme tehdä sen hyväksi, lisää ratsuri Matti Peurala.
Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 23.3. kello 23.00.
Lue aiheesta lisää:
Kaatuneille sotahevosille paljastetaan ensimmäinen muistomerkki Suomessa: "Käsi menee lippaan"