1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelupaikka

Antti Asikainen, 20, nappasi opiskelupaikan amerikkalaisesta huippuyliopistosta: "Sinne hakee järkyttävä määrä porukkaa, joista iso osa on minua lahjakkaampia"

Asikainen tavoittelee uraa fysiikan parissa. Hän kertoo opiskelevansa omaksi ilokseen, koska haluaa ymmärtää asioita.

Musiikki, kuten esimerkiksi huuliharpun soittaminen, on Antti Asikaisen rakas harrastus. Toinen suuri asia hänen elämässään on fysiikka. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Mitä teet vain tekemisen ilosta?

Kysymys esitettiin loppukeväästä yhdysvaltalaisen huippuyliopiston hakemuksessa. Antti Asikainen päätti kirjoittaa huuliharpusta. Maanantaiyönä kello 01.28 hän sai sähköpostiinsa tiedon tulleensa valituksi opiskelemaan MIT:hin.

MIT eli Massachusetts Institute of Technology on monien listausten mukaan yksi maailman arvostuimpia yliopistoja.

20-vuotias nuori mies Puumalan Kaipaalasta rakastaa musiikkia ja fysiikkaa. Vielä yläkoulussa Asikainen ajatteli, että hänestä tulee muusikko. Hän soittaa muun muassa kitaraa, pianoa, viulua sekä jo mainittua huuliharppua.

20-vuotias Antti Asikainen Puumalasta on saanut opiskelupaikan yhdysvaltalaisesta huippuyliopistosta. Toimittajana on Tarja Nyyssönen.

Lukion toisella luokalla fysiikka kiilasi musiikin ohi. Vuonna 2018 hän osallistui ensimmäisen kerran fysiikkakilpailuihin ja sijoittui kolmanneksi. Tästä seurasi uusia kilpailuja, hän on voittanut muun muassa pronssia vuonna 2019 järjestetyissä fysiikkaolympialaisissa.

Kilpailumenestys, loistavasti menneet yo-kirjoitukset sekä lukion fysiikan opettajan kannustus istuttivat Asikaisen päähän ajatuksen siemenen opiskelupaikan hakemisesta myös rapakon takaa.

Asikaisella on jo opiskelupaikka Helsingin yliopistossa, joten hakuja on helppo verrata. Suomessa opiskelupaikkaa haetaan yksinkertaisesti yhteishaussa.

Yhdysvaltoihin hakiessa iso painoarvo on hakemuksella, jossa kirjoitetaan esseitä, sekä listataan omia harrastuksia ja saavutuksia.

MIT:n lisäksi Asikainen on hakenut Princetonin yliopistoon, mutta tämä haku ei ole vielä ratkennut.

Opinahjossa riemuitaan kasvatin menestyksestä

Mikkelin lukiossa ei peitellä riemua Asikaisen menestyksestä. Hän on lukion historiassa ensimmäinen ylioppilas, joka on saanut opiskelupaikan MIT:sta. Fysiikan opettaja Mikko Korhonen uskoo, että Asikaisen valinta kannustaa myös muita nuoria rohkeasti eteenpäin.

– Huipputyyppi monella tavalla: koulussa lahjakas, musikaalisesti lahjakas ja sosiaalinen. Fiksu kaveri, antaa hyvän mallin muille, Korhonen sanoo.

Opinto-ohjaaja Hannu Huotelin kertoo, että hänen urallaan ei ole koskaan ollut vastaavaa opiskelijaa.

– Poikkeuksellisen lahjakas, innostunut ja monipuolinen henkilö, Huotelin tiivistää.

Asikaisen koulumenestys on ollut erinomainen. MIT:n ovet eivät kuitenkaan avautuneet pelkästään hyvillä arvosanoilla. Iso merkitys on myös persoonalla.

– Antti tekee työtä määrätietoisesti ja nöyrästi, on äärimmäisen ystävällinen ja sulautuu joukkoon, Huotelin kuvailee Asikaista.

Valinta oli Asikaiselle itselleen iso yllätys.

– Sinne hakee niin järkyttävä määrä porukkaa, joista iso osa on minua lahjakkaampia esimerkiksi matematiikassa. Piti pariin kertaan lukea se päivitys, että teidät on valittu. Aika kovaa tuli huudettua.

Ulkomaisissa korkeakouluissa opiskelee (siirryt toiseen palveluun) (Kela) vuosittain noin 9 000 nuorta, näistä noin 500 Yhdysvaltoissa. MIT:sta valmistui (siirryt toiseen palveluun) viime lukuvuonna kaksi suomalaista opiskelijaa.

Korona voi vaikuttaa haluun lähteä ulkomaille opiskelemaan korkeakoulututkintoa. Vastaava asiantuntija Sanna Heliövaara Opetushallituksen Maailmalle.netistä (siirryt toiseen palveluun) on huolissaan pandemian vaikutuksesta pidemmällä aikavälillä.

– Voi käydä niin, että koronan vuoksi nuorelle ei tule edes mieleen hakea ulkomaiseen korkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi, vaikka nyt on hyvä aika suunnitella tulevaa.

Tavoitteena akateeminen ura

Antti Asikainen kertoo olleensa aina matemaattinen ihminen ja fysiikka antaa hänen mukaansa matematiikalle konkreettisen merkityksen. Hän kertoo opiskelevansa omaksi ilokseen, koska haluaa ymmärtää asioita.

– Matematiikkaa opiskellessani minulla on aina mielessä joku fysiikan ongelma, johon sitä voisi käyttää. Oli esimerkiksi todella palkitsevaa ensimmäisen kerran opiskella vektorikalkulusta, kun se oli heti sovellettavissa Maxwellin yhtälöihin tai virtausmekaniikkaan.

Asikainen tavoittelee akateemista uraa fysiikan parissa. Perustutkinnon jälkeen väitöskirja ja sen jälkeen työtä tutkijana. 20 vuoden kuluttua hän näkee itsensä professorina. Suomessa vai maailmalla, siihen hän ei osaa vielä vastata.

Ennen tätä kaikkea on hoidettava loppuun varusmiespalvelus Kuopion Rissalassa.

Antti Asikainen voitti pronssia vuoden 2019 fysiikkaolympialaisissa Israelissa. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Lukukausimaksut ja korona vaikuttavat päätökseen

Opiskelupaikka on MIT:ssa on otettava vastaan toukokuun 3. päivään mennessä. Lopulliseen päätökseen vaikuttaa rahoitus, sillä lukukausimaksut ovat kymmeniä tuhansia dollareita vuodessa. Stipendeistä ja muista tukimuodoista huolimatta maksettavaa jää myös omasta pussista.

– Yritän saada taloudellista tukea, ja jos on järkevää lähteä niin otan paikan vastaan ja se on menoa sitten. En rupea itseäni ihan älyttömään velkaan ajamaan tämän vuoksi.

On mahdollista, että kansainväliset opiskelijat eivät syksyllä pääse paikalle, jos pandemiatilanne on huono. Etäopetuksessa menetetään Asikaisen mielestä se vahvuus, joka MIT:n kaltaisilla oppilaitoksilla on tarjottavanaan eli verkostoituminen fiksujen ihmisten kanssa.

– Se on ympäristö, joka piiskaa opiskelemaan ja onnistumaan ja kannustaa yhteisölliseen toimintaan myös opintojen ulkopuolella. Etänä menetettäisiin se, minkä vuoksi ylipäätään halusin hakea näihin huippuyliopistoihin.

Miten fysiikka ja huuliharppu liittyvät toisiinsa?

Palataan vielä huuliharppuun ja MIT:n hakemukseen.

– Minulla on hyvin vahva musiikin teorian tausta. Isoin osa esseevastauksessa kuvaili juuri nimenomaan tämän teoreettisen analyysin muodostamista samalla, kun yrityksen ja erehdyksen kautta opettelin itsekseni minulle täysin vierasta soitinta.

Huuliharppuun perehtyminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka Asikaisen tekemisessä yhdistyvät analyyttisyys ja käytännöllisyys.

Penkkareissa Asikainen pukeutui Nuuskamuikkuseksi ja soitti huuliharpullaan Muumeista tuttua surumielistä melodiaa. Sen soittaminen vaati kromaattisen huuliharpun hankintaa.

Voit keskustella nuorten opiskeluvalinnoista torstaihin 18.3. klo 23.00 saakka.