1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puolustusvoimat

Jo nyt Puolustusvoimissa on todettu enemmän tartuntoja kuin koko viime vuonna yhteensä – kysyimme, miten tartunnat pääsivät ryöpsähtämään

Varuskunnissa on tehty toimenpiteitä koronatilanteen hillitsemiseksi, mutta ne eivät vaikuta lomien toteutumiseen tai kotiutumiseen.

Kainuun prikaatissa altistumisia on pyritty ehkäisemään siten, että asepalveluksessa olevat on jaettu kolmeen kuplaan, jossa on kahden viikon jaksot maastossa, varuskunnassa sekä lomilla. Siitä huolimatta altistuneita on yli 200. Kuva: Antti Tauriainen / Yle

Puolustusvoimissa on todettu yli 300 koronatartuntaa tänä vuonna. Koko vuoden 2020 aikana koronavirustartuntoja löydettiin 180.

Keskiarvoina vertailtuna kuluvana vuonna tartuntoja on löytynyt varushenkilöiltä yli kymmenkertaista tahtia. Vastaavasti koko Suomen tasolla tartuntoja tulee yli nelinkertaista tahtia verrattuna edellisvuoteen.

Taulukkoa ladataan

Esimerkiksi Kainuun prikaatilla koronavirusryppäässä tartuntoja on todettu kymmenen ja altistuneita on yli 200. Aiemmin maaliskuussa Parolan panssariprikaatissa oli löytynyt yhdeksän uutta tartuntaa ja altistuneita oli noin 70.

Miten tartuntamäärät pääsivät ryöpsähtämään ja vaikuttaako muuttunut koronatilanne puolustusvoimien toimintaan? Kysyimme asiaa Puolustusvoimista ja Kainuun prikaatista.

Kysymyksiimme vastasivat Sotilaslääketieteen keskuksen kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja lääkintäeverstiluutnantti Jari Autti ja Kainuun prikaatin tiedottaja Satu Hujanen.

1. Mistä arvionne mukaan johtuu se, että tartunnat on lisääntyneet?

JA: Kokonaisuudessaan koronatartunnat lisääntyvät Suomessa, ja varusmiesten tartunnat ovat usein peräisin lomalta, mikä heijastelee kotipaikkakunnan koronatilannetta. Vaikka varusmiehet ovat jo viime vuoden keväästä asti toimineet pääsääntöisesti hyvin vastuullisesti, ei kaikki tartuntoja voida välttää. Varuskunnissa taas altistuneiden määrä yhteenkin koronaan sairastuneeseen liittyen on olosuhteista johtuen hyvin suurta, vaikka kaikki voitava tehdäänkin muun muassa rajoittamalla varusmiesten osastot pieniin kohortteihin, jotka ovat vain keskenään tekemisissä.

Miksi tartunnat ovat lisääntyneet Kainuun prikaatilla?

SH: Näyttää tässä tapauksessa siltä, että lomavuorolta on tullut varusmies oireettomana varuskuntaan. Oireet ovat myöhemmin ilmestyneet, ja hän on mennyt testiin. Siinä välissä hän on ehtinyt altistaa muita.

2. Jatkuvatko koronatoimet samalla tavalla kuin aiemmin vai tehdäänkö näihin muutoksia?

JA: Jokaisen henkilökohtaiset suojautumistoimet ja omaan toimintaan liittyvät valinnat korostuvat nyt entisestään erityisesti lomalla ollessa, mutta myös palveluksessa ollessa. Varuskunnissa on myös varautumissuunnitelmien mukaisesti tehty toimenpiteitä koronatilanteen paikallisesti pahentuessa varuskunnassa.

SH: Varusmiehet ovat eläneet koko ajan samassa kuplassa. Nyt mennään pienipiirteisempään toimintamalliin. Sotilaskodissa vierailua on aikataulutettu. Nyt mennään pienemmillä porukoilla, kun ennen on ollut yksikkökohtainen vuoro. Esimerkiksi sotilaskodin auto vierailee yksiköiden takapihalla.

3. Missä määrin Puolustusvoimien henkilökuntaa ja asepalveluksessa olevia on tähän mennessä rokotettu?

JA: Terveysasemien henkilöstö on saatu kattavasti rokotettua. Puolustusvoimat noudattaa rokotusjärjestyksessä sosiaali- ja terveysministeriön antamaa ohjeistusta. Kun rokotteita laajemmalti varusmiehille ja henkilökunnalle tullaan saamaan kansallisen koronarokotussuunnitelman mukaisesti, ne toteutetaan varuskunnittain. Puolustusvoimat pitää tärkeänä, että varusmiehet rokotetaan heti, kun se on mahdollista.

4. Vaikuttaako koronatartuntojen määrän kasvu lomiin tai kotiutumisiin?

JA: Kotiutumisiin se ei vaikuta, mutta mikäli kotiutuva on sairas tai altistunut koronalle, hänestä ollaan yhteydessä kotipaikkakunnan infektiolääkäriin eristys- ja karanteenipäätöksiä varten. Myöskään lomien suunniteltuun toteutukseen ei ole vaikutusta, mutta sairastuneen tai altistuneen karanteeni- ja eristämistarve lomille pääsyyn luonnollisesti vaikuttaa, jotta koronan lisäaltistuksilta vältytään varusmiehen läheisten keskuudessa.

5. Leimaavatko tartuntaryppäät yleisesti kaikkia asepalveluksessa olevia?

SH: Jos katsoo netti- tai somekeskusteluja, teki varusmies mitä tahansa, hän edustaa koko genreä. Pitäisi muistaa, että varusmiehet ovat normaaleja Suomen kansalaisia, joilla on samat oikeudet kuin meillä muillakin.

6. Tähän mennessä korona on torjuttu Puolustusvoimissa hyvin. Heikentääkö muuttunut tilanne Puolustusvoimien imagoa?

SH: En sanoisi, että heikentää. Minulla on vahva luotto siihen, että kansalaiset ymmärtävät, että teemme parhaamme ja toiminta perustuu lakiin ja asetuksiin.

Keskustelu on auki 18. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue myös: Koronatilanne puolustusvoimissa hälyttävä – Armeija esitti sotilaiden rokottamista mahdollisimman pian mutta viranomaiset eivät suostuneet