Hyppää sisältöön

Yliopistojen valintakokeet huolestuttavat hakijoita: osa voi tulla kokeeseen jopa sairaana välttääkseen välivuoden

Yliopistot ovat päättäneet järjestää valintakokeet kampuksilla. Opiskelijajärjestöt eivät ole järjestelyihin tyytyväisiä.

Yliopistot järjestävät valintakokeet tänä keväänä pääosin kampuksilla. Arkistokuva. Kuva: Mostphotos / Matej Kastelic

Opiskelijajärjestöt ovat huolissaan siitä, että yliopistojen valintakokeisiin saattaa tulla jopa koronatartunnan saaneita opiskelijoita ja virus lähtee leviämään niissä.

Yliopistot ovat päättäneet järjestää pääsykokeet pääsääntöisesti läsnä kampuksilla. Karanteenissa tai koronatartunnan kanssa pääsykokeisiin ei saa tulla, sillä esimerkiksi karanteenissa oleville ei ole luvassa erikoisjärjestelyjä, kuten omia koetiloja.

Esimerkiksi Joensuun lyseon lukiossa opiskelevassa Camilla Matikaisessa päätös herättää huolta. Hän hakee tänä keväänä Helsingin yliopistoon kahdelle alalle, biologian sekä kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien koulutusohjelmiin. Häntä huolettaa esimerkiksi se, miten käy, jos sairastuu juuri pääsykokeiden alla.

– Siinä menettää aika paljon, jos ei itse pääse osallistumaan.

Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto on päätöksestä huolissaan, kertoo SYL:n puheenjohtaja Annika Nevanpää.

– Tähän liittyy meidän mielestämme tosi paljon yhdenvertaisuusongelmia. Kokeet pitää järjestää oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja turvallisesti.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Annika Nevanpää haluaisi, että myös karanteenissa olevilla olisi mahdollisuus valintakokeeseen. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Nuhainen hakija vaarantaisi muiden turvallisuuden

Opiskelijajärjestöt ovat huolissaan siitä, noudattavatko kaikki hakijat ohjeita, jos se tarkoittaa opiskelupaikan menettämistä.

– Jos hakija on altistunut tai nuhainen, hän saattaa silti mennä pääsykokeeseen ja vaarantaa muiden hakijoiden turvallisuuden, koska hirveän moni ei niitä välivuosia haluaisi, sanoo Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Toisaalta tartunnan saanut hakija voi levittää koronaa myös tietämättään, jos tartunta on oireeton.

– Jokaisella on oikeus osallistua kokeeseen turvallisesti ja niin, että kokeeseen menijät voivat olla varmoja siitä, että sieltä ei voi saada koronatartuntaa, sanoo SYL:n Nevanpää.

Hakijoita kehotetaan välttämään lähikontakteja kaksi viikkoa ennen valintakokeita ja valintakokeiden aikana. Todellisuudessa moni ei siihen pysty.

– Jos käy töissä tai jos perheenjäsenet eivät pysty olemaan karanteenissa, se ei onnistu, toteaa Uljas.

Yliopistoon hakeva Camilla Matikainen hakee parhaillaan töitä Helsingistä, ja töitä saadessaan hän muuttaisi sinne pysyvästi. Jos hän käy töissä, hän ei todennäköisesti pysty olemaan omaehtoisessa karanteenissa ennen kokeita.

Jos töitä ei löydy ennen pääsykokeita, Matikainen joutuu matkustamaan kaksi kertaa Helsinkiin kokeeseen. Sekin herättää pelkoa siitä, että korona saattaa levitä paikkakunnalta toiselle

– Mitä, jos käyn sieltä nappaamassa koronan ja pahennan tilannetta täällä, tai jos tartutan muita siellä tilaisuudessa, Matikainen pohtii.

Joensuun Lyseon lukion opiskelijaa Camilla Matikaista huolettaa se, jos hän saa koronatartunnan tai levittää tietämättään virusta pääsykokeissa. Kuva: Camilla Matikainen

Etäpääsykokeissa moni asia meni pieleen

Sekä SYL:ssä että Lukiolaisten liitossa toivotaan, että pääsykokeisiin voisivat osallistua myös karanteenissa olevat. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi oma tila karanteenissa oleville tai toinen koepäivä myöhemmin.

Yliopistojen rehtorineuvosto perustelee päätöksiään niin ikään yhdenvertaisuudella.

Jos karanteenissa oleville järjestettäisiin uusi koe myöhemmin, siihen pitäisi laatia eri koe kuin muille. Kokelaat ehtisivät myös valmistautua kokeeseen pitempään kuin muut. Hakijat olisivat rehtorineuvoston mukaan tällöinkin eriarvoisessa asemassa.

Toisaalta myös erillinen tila karanteenissa oleville olisi rehtorineuvoston mukaan sellainen erityisjärjestely, joka rikkoisi hakijoiden yhdenvertaisuutta.

Suomen ylioppilaskuntien liiton Annika Nevanpään mukaan liitolla ei ole kantaa siihen, kummin valintakokeet kannattaisi järjestää, etänä vai läsnä.

Viime vuonna etäpääsykokeet aiheuttivat rutkasti ongelmia: Oikeustieteellisen sähköisessä valintakokeessa pisteitä jaettiin väärin eivätkä hakijat saaneet heille luvattua lisäaikaa. Helsingin yliopiston kauppatieteellisen alan kokeen vilppisääntö herätti hämmennystä, ja koevastausten googlailua ei pystytty täysin aukottomasti estämään.

Valintakoejärjestelyt poikivat myös lukuisia kanteluita oikeuskanslerille, eikä niistä ole vielä tullut ratkaisuja.

– Tässä pitää tietenkin punnita monia asioita eikä se ole helppo kokonaisuus. Nyt joudutaan valitsemaan huonojen vaihtoehtojen väliltä, Nevanpää toteaa.

Työttömyystuki ei lähde karanteenin takia

Päätös on herättänyt myös kysymyksiä siitä, miten hakijoiden työttömyysturvan käy, jos pääsykokeet jäävät väliin karanteenin takia.

Alle 25-vuotiaalla, jolla ei ole ammatillisia valmiuksia, kuten ammattikoulutusta, on velvollisuus hakea koulutukseen ja osallistua pääsykokeeseen työttömyyskorvauksen saamiseksi. Jos pääsykoe jää keväältä välistä, työttömyyskorvaus jää saamatta syyskuusta lähtien.

Te-toimiston mukaan tällaisessa tilanteessa tuen hakijalle lähetetään selvityspyyntö ja asia käsitellään tapauskohtaisesti.

Jos nuori esittää todistuksen karanteenista tai lääkärintodistuksen koronatartunnasta pääsykoepäivälle, niin se on yhtä pätevä syy jättää osallistumatta pääsykokeisiin kuin mikä tahansa muu terveydellinen syy.

Voit keskustella aiheesta 18.3. klo 23:een asti.

Lue lisää:

.
.