Hyppää sisältöön

Tähtienvälisestä avaruudesta tullut kappale oli tutkijoiden mukaan planeetan sirpale

Vuonna 2017 kohauttanut Oumuamua oli ensimmäinen havaittu kaukaa ulkoavaruudesta aurinkokuntaamme saapunut kappale. Tutkijaryhmä uskoo nyt selvittäneensä sen alkuperän.

Oumuamua taiteilijan näkemyksen mukaan. Kuva: ESO

Vuonna 2017 aurinkokuntamme sai ensimmäisen havaitun ja varmistetun vieraan tähtienvälisestä avaruudesta. Oumuamua-nimellä nyttemmin tunnettu pilvenpiirtäjän kokoinen kappale 1 I/2017 U1 tuli vieraisille sellaisesta suunnasta, että kyseessä ei voinut olla omasta aurinkokunnastamme peräisin oleva kohde.

Oumuamuaa on pidetty milloin asteroidina, milloin komeettana, uskovatpa jotkut sen olleen jopa vieraan sivilisaation lähettämä. Kappaleen tutkimista vaikeutti se, että Oumuamua havaittiin vasta sen jo käytyä matkallaan lähimpänä Aurinkoa ja Maata.

Tähtitieteilijöillä oli vain muutama viikko aikaa tehdä havaintoja, ennenkuin kappale matkasi tutkimuslaitteiden ulottumattomiin yli 300 000 kilometrin tuntinopeudella.

Nyt Oumuamuan alkuperän arvellaan olevan selvitetty. American Geophysical Union (siirryt toiseen palveluun) -julkaisun artikkelin mukaan kyseessä olisi vieraasta aurinkokunnasta peräisin oleva planeetan sirpale. Vieläkään ei silti voida tietää, mistä kaukaa vieras saapui.

Typpijäästä koostuva ”saippuanpalanen”

Arizonan osavaltioyliopiston astrofyysikon Steven Deschin mukaan kappale on todennäköisesti irronnut Pluton kaltaisesta pikkuplaneetasta, kun jokin iso törmäys irrotti ja lähetti sen pitkälle matkalleen avaruudessa.

Desch ja kumppanit (siirryt toiseen palveluun) arvelevat Oumuamuan olevan koostunut jäisestä typestä kuten Pluto ja Neptunuksen Triton-kuu. Kun möhkäle meidän tietämättämme arviolta jo vuonna 1995 saapui aurinkokuntaan, alkoi keskustähtemme sulattaa sen pintaa kaasuksi ja se menetti 95 prosenttia massastaan, tutkijaryhmä uskoo.

Typpijään muuttumisen vauhti kiinteästä kaasuksi erottaisi Oumuamuan komeetoista ja selittäisi kuitenkin sen, miksi kappale lisäsi vauhtia Auringon lähellä. Massan menetys olisi puolestaan muovannut kappaleen litteäksi, aivan kuin käytössä kuluneeksi saippuanpalaseksi.

Arvokkaita havaintoja luvassa?

Vain pari vuotta Oumuamuan havaitsemisen jälkeen löydettiin toinenkin tähtienvälisen avaruuden vieras. Harrastelijatähtitieteilijän löytämä aurinkokunnan ulkopuolelta tullut komeetta nimettiin 2I/Borisoviksi.

Koska havaintoja tällaisista kappaleista on alkanut tulla, ovat tähtitieteilijät laskeneet, että itse asiassa ulkoavaruudesta tulleita kohteita saattaa aurinkokunnan läpi kulkea jopa seitsemän vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

Mikäli ilmiö on näinkin yleinen, se tarjoaa tutkijoille paljon tilaisuuksia saada arvokasta tietoa. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista lähettää luotain havaitsemaan kaukaa tullutta kappaletta. Näin saataisiin vihiä mm. toisten aurinkokuntien koostumuksesta.

Luotaimen lähettäminen vaatisi kuitenkin hyvää havaintovalmiutta ja nopeaa reagointia. Yksi sopiva hanke voisi olla Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Comet Interceptor (siirryt toiseen palveluun). Vuonna 2029 lähiavaruuteen laukaistava luotain jäisi odottamaan sopivaa kohdetta, esimerkiksi komeettaa. Tilaisuuden tullessa se jakaantuisi kolmeen osaan ja lähtisi tutkimusmatkalle.

Lue myös:

.
.