1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Koskelan surma

Emilia Saloranta järkyttyi Koskelan surmasta ja jakoi itsestään itkuisen kuvan Instagramissa – se johti 10 000 euron keräämiseen uhrin vanhemmille

Alkuperäinen kymmenentuhannen euron keräystavoite tuli täyteen seitsemässä tunnissa.

Koskelan surma
Mari Saari ja Emilia Saloranta.
Emilia Saloranta ja Mari Saari kertovat minuutin videolla, miksi he halusivat kerätä rahaa Koskelan surman uhrin vanhemmille.

Joulukuussa tapahtunut Koskelan surma pysäytti järvenpääläisen Emilia Salorannan ja espoolaisen Mari Saaren. Tapahtuman seurauksena Saloranta jakoi Instagramissa itsestään kuvan, jossa hän itkee. Kuva herätti reaktioita, joista osa sai Salorannan hämmentymään.

– Muutamat ihmiset ärsyyntyivät siitä, että otan Koskelan tragedian niin vakavasti. Minulta kysyttiin, että pitäisikö minun mennä hoitoon.

Toimittaja-yrittäjä Saloranta ja strategina työskentelevä Saari perustivat Facebook-ryhmän, Oikeutta Koskelan uhrille – kiusaamista ja kouluväkivaltaa vastaan (siirryt toiseen palveluun), jossa tunteet ovat sallittuja.

Aluksi Facebook-ryhmä toimi perustajilleen eräänlaisena terapiamuotona, jossa pystyttiin jakamaan “yhteistä surua”. Pian kuitenkin huomattiin, että ihmisissä löytyi voimakasta halua toimia, Saari kuvailee.

– On ollut tosi liikuttavaa huomata kuinka iso halu auttaa siellä ryhmän sisällä on. Ihmiset ovat kokeneet, että pitää tehdä jotain, jotta tämänkaltaista ei tapahtuisi uudelleen.

Mari Saari.
Mari Saari toivoo, että avustussumma keventää uhrin omaisten elämää edes jollakin tavalla.Ronnie Holmberg / Yle

Loppujen lopuksi Saari ja Saloranta päätyivät perustamaan keräyksen uhrin vanhemmille ja kiusaamisen ja kouluväkivallan vastaiseen toimintaan.

– Nimenomaan siitä Facebook-ryhmästä nousi vahva halu auttaa ja tukea omaisia surussa, ja osoittaa sitä kautta sitä myötätuntoa, Saloranta kertoo.

Tavoite tuli täyteen tunneissa

Alkuperäinen kymmenentuhannen euron tavoite saavutettiin ensimmäisten seitsemän tunnin aikana, kun Kotimaanavun mahdollistama keräys oli käynnistynyt 25. päivä helmikuuta. Tänään torstaina päättyvään keräykseen on lahjoitettu uutisen julkaisuhetkellä jo 32 000 euroa.

Saari ja Saloranta kertovat, että uhrin vanhemmille lahjoitetaan keräyssummasta kymmenentuhatta euroa. Summaa ei sellaisenaan tilitetä perheelle. Kotimaanapu katsoo, miten raha voidaan parhaalla tavalla käyttää uhrin vanhempien auttamiseen.

Kotimaanapu on Kirkkopalvelun ylläpitämä hyväntekeväisyyspalvelu, joka auttaa rahalahjoituksilla kriisien ja katastrofien uhreja Suomessa.

– Tarkoituksena on, että se kerätty potti on tukea eikä mikään taakka, jota pitää myöhemmin selvitellä. Kotimaanapu katsoo parhaan tavan, jolla tämä lahjoitettu summa omaisille kohdennetaan, Saloranta selventää.

Loppusumma jaetaan seurakuntien diakoniatyön ja nuorisotyön asiantuntijoiden avulla kiusaamisen vastaiseen työhön.

Emilia Saloranta.
Emilia Salorannan mukaan muutamat ihmiset ärsyyntyivät siitä, että hän otti Koskelan tragedian niin vakavasti. Ronnie Holmberg / Yle

Kotimaanavun keräyksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Koskelan henkirikoksessa kuolleen nuoren vanhemmat tarvitsevat tukea selviytyäkseen. Keräyksen tuotolla tuetaan perhettä ja heidän selviytymistään traumaattisessa tilanteessa eri tavoin 10 000 euroon asti.

Kaksikko toivoo, että avustussumma keventää uhrin omaisten elämää edes jollakin tavalla.

– Ehkä se helpottaa sen verran, että rahaa ei tarvitsisi miettiä odottamattoman menetyksen ja surun keskellä, Saloranta toivoo.

Emilia Saloranta ja Mari Saari.
Suurin osa keräyssummasta jaetaan seurakuntien diakoniatyön ja nuorisotyön asiantuntijoiden avulla kiusaamisen vastaiseen työhön.Ronnie Holmberg / Yle

Suru ei ole sairaus

KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry:n (siirryt toiseen palveluun) hallituksen varapuheenjohtaja Tuuli Lahti tunnistaa lapsensa menettäneiden perheiden vaikean taloudellisen tilanteen. Hän pitää valitettavana yhteiskunnallista tilannetta, jossa yksityishenkilöiden pitää kerätä vanhemmille rahaa.

– Kun suru on tuore, niin poissaolo töistä on tarpeen, Lahti sanoo.

Suru vaikuttaa monin tavoin työ- ja toimintakykyyn. Lahti listaa, että suru voi häiritä keskittymiskykyä, heikentää muistia, aiheuttaa univaikeuksia ja kiputiloja.

Hänen mukaansa harva vanhempi pystyy jäämään pois töistä menetyksen keskellä. Tämä johtaa kirjaviin käytäntöihin, Lahti toteaa.

– Osa hakee palkatonta vapaata, joku turvautuu lomapäivien käyttämiseen jos sellaisia on, joku jää opintovapaalle ja osa hakee sairauslomaa.

Sairausloma on pulmallista, koska Kela ja työnantaja edellyttävät, että on jokin sairaus, johon sairauslomaa myönnetään. Mutta suru ei ole sairaus, eikä sille ole olemassa omaa diagnoosikoodiaan, Lahti huokaa.

Sen sijaan nykyinen menettely tarkoittaa, että omaiset voivat joutua hakemaan uutta sairauslomaa muutaman päivän tai viikon välein. Se kuormittaa paitsi menetyksen keskellä olevaa ihmistä, myös yhteiskunnan palvelujärjestelmää terveydenhuollosta Kelaan, Lahti muistuttaa.

– Vanhemmat kokevat usein tarvitsevansa pidempää vapaata kuin näissä tilanteissa käytettyjen diagnoosien, kuten akuutin stressireaktion perusteella , voidaan antaa. Tällöin tilanne saattaa johtaa esimerkiksi masennusdiagnoosin käyttöön, vaikka kysymys ei tästä olisikaan.

Lahden mukaan tämä on pulmallista siitäkin kulmasta, että esimerkiksi masennusdiagnoosi voi myöhemmin vaikeuttaa henki- ja sairausvakuutuksen saamista tai mahdollisen adoptioprosessin etenemistä.

Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa lapsensa menettäneet vanhemmat eivät uskalla hakeutua avun piirin, koska siitä voi olla heille myöhemmin kielteisiä seurauksia, hän lisää.

– Suomessa ei ole mitään selkeitä käytäntöjä, miten näissä tilanteissa toimitaan. Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua siitä minkälaisilla pelisäännöillä töistä voisi saada vapaata.

Tanskan malli antaa vanhemmille puoli vuotta aikaa toipua

Yhdeksi ratkaisuksi Tuuli Lahti tarjoaa Tanskan mallia. Siellä on otettu käyttöön Sorgorlov eli suruvapaa lapsikuolemaperheille.

Alle 18-vuotiaana kuolleiden lasten vanhemmilla on mahdollisuus yhteensä 26 viikon suruvapaaseen, jonka ajalta molemmat vanhemmat voivat hakea päivärahaa. Tämä takaa riittävät tulot perheen elättämiseen.

– Se on hyvä toimintamalli, joka tukee perheiden hyvinvointia antaen aikaa avun hakemiseen ja sen vastaanottamiseen, Lahti kertoo.

Suruvapaalta vanhempi voi toki palata töihin jo ennen vapaan päättymistä, jos kokee voimavaransa riittäviksi.

– Tämä takaisi Suomessa lapsensa menettäneille vanhemmille mahdollisuuden vapaaseen ilman ylimääräistä kuormitusta, sillä pätkittäisten sairauslomien hakeminen, siihen liittyvien selvitysten tekeminen Kelalle ja taloudelliset epävarmuudet ovat omiaan aiheuttamaan ylimääräistä stressiä jo muutoinkin kuormittuneille vanhemmille, Lahti lisää.

Juttua korjattu klo 15.46. Saloranta jakoi itsestään kuvan Instagramissa eikä Facebookissa kuten otsikossa luki aiemmin.

Lue myös:

Koskelan henkirikoksen 16-vuotiaan uhrin vanhemmat hoitivat murhasta syytettyjä kodissaan – vaativat henkirikoksesta enimmäiskorvauksia

Syyttäjä vaatii Koskelan murhasta syytetyille alaikäisille pojille 12, 11 ja yli 9 vuoden vankeusrangaistuksia – tuomio kolmen viikon päästä

Lue seuraavaksi