Lievästi kehitysvammainen 26-vuotias Josefiina Karppinen on asunut Turussa Paaskunnan asumisyksikössä vuoden.
Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ylläpitämä yksikkö tarjoaa asumista kehitysvammaisille aikuisille, jotka tarvitsevat apua, ohjausta tai tukea arjessa selviytymiseen.
Karppisen mukaan parasta Paaskunnassa on oma huone.
– Olen saanut sisustaa huoneeni sellaiseksi kuin haluan. Täällä on myös kivoja kavereita ja mukavia ohjaajia. Ruokakin on ihan hyvää.
Karppinen kehuu myös sitä, että asumisyksikön ulko-ovet eivät ole lukossa ja hän voi käydä oma-aloitteisesti vaikkapa kaupassa. Koronan vuoksi hän on päivät etätöissä tehden käsitöitä omassa huoneessaan.
– Tänään virkkaan tiskirättiä, ei tämä varmaankaan tule vielä tänään valmiiksi.
Pois piilosta ihmisten keskelle
Aikoinaan kehitysvammaiset suljettiin maassamme kehitysvammalaitoksiin, jotka sijaitsivat kaukana kaupunkien ja kuntien keskustoista.
Viime vuosikymmenet järjestelmästä on haluttu eroon ja rakennettu juuri Paaskunnan tapaisia kodinomaisia asuntoloita lähelle keskustoja ja palveluita.
Varsinais-Suomen erityishuoltopiirillä on Paaskunnan kaltaisia asumisyksiköitä eri puolilla maakuntaa jo parisenkymmentä. Paimion Naskarlanmäeltä on purettu vanhoja asuntoloita, koska suuntauksena on rakentaa modernimpia, 15 asunnon yksiköitä.
Sekä erityishuoltopiiri että kohteita rahoittava Asumisen rahoitus- ja kehittämisyhtiö Ara ovat samaa mieltä siitä, että suuntaus kohti pienempiä yksiköitä on oikea.
Erityishuoltopiirin rakennustoimikunnan puheenjohtaja Harry Nordqvist pitää kuitenkin Aran sääntöjä osittain liian tiukkoina.
– Paimioon lähelle keskustaa rakennetaan ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa saa olla enintään 15 asuntoa kehitysvammaisille. Olisimme halunneet rakentaa ilman Aran rahoitusta yhdeksän tukiasuntoa siihen samaan. Joudumme kuitenkin poistamaan nuo tukiasunnot, jotta rahoitus säilyy. Herää kysymys, ovatko Aran säännöt liian tiukat.
Erityisasiantuntija Sonja Manssila Arasta myöntää, että linjanveto rakennushankkeissa voi joskus olla haastavaa. Perusperiaatteena on kuitenkin, että 15 hengen asumisyksiköt auttaisivat lievästi kehitysvammaisia integroitumaan ympäröivään yhteiskuntaan.
– Aika usein palveluntarjoaja haluaa, että olisi helppoa jos autettu asuminen olisi samassa yhteydessä. Ajatus, että tukiasunnot tulisivat autetun asumisen yhteyteen, ei kuitenkaan tue integraatiota. Haluaisimme, että kehitysvammaiset voisivat elää mahdollisimman normaalia elämää osana muuta väestöä.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 19.3.2021 kello 23.00.