Hyppää sisältöön

Suomi on jälleen maailman onnellisin maa – koronasta huolimatta!

Viimeisiä sijoja pitävät erityisesti sodan runtelemat maat ja ne, joissa ihmiset joutuvat taistelemaan ruokansa eteen.

Korona-aikanakin Suomi on säilyttänyt sijoituksensa onnellisimpana maana. Ihmiset ulkoilemassa ja nauttimassa aurinkoisesta säästä Espoossa Haukilahdessa 27. helmikuuta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Suomi on neljättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa, käy ilmi Maailman onnellisuusraportista (siirryt toiseen palveluun).

Muita viiden onnellisimman maan joukkoon kuuluvia ovat Islanti, Tanska, Sveitsi ja Hollanti. Kaikki pohjoismaat ovat mukana kärkikymmenikössä.

Aiemman kymmenikön ulkopuolelta mukaan on noussut Saksa seitsemännelle sijalle. Kanada puolestaan on pudonnut kymmenikön ulkopuolelle 15. sijalle. USA oli nostanut sijoitustaan parilla pykälälle nousten juuri Kanadan yläpuolelle.

Lähinaapureistamme Viro oli sijalla 28. ja Venäjä melko lailla listan keskivaiheilla sijalla 60.

Viimeistä 20:tä sijaa pitivät pääosin Afrikan mantereella sijaitsevat maat. Useimmissa vähiten onnellisten kansojen maissa takana tai käynnissä oli sotia tai sisällisotia ja muuten epävakaita elinolosuhteita sekä köyhyyttä. Vähiten onnellisuutta löytyi raportin perusteelle Zimbabwesta ja sen jälkeen Tansaniasta, Jordaniasta, Intiasta sekä Kambodzasta.

Kaikkiaan raportissa listattiin 149 valtiota. Suomen pisteluku mittauksessa on 7 889 ja Zimbabwen 3 160.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä elämäänsä asteikolla 0–10, jossa parhainta mahdollista elämää kuvasi arvosana 10 ja pahinta mahdollista arvosana 0. Vastauksia kerättiin noin tuhannelta asukkaalta jokaisesta maasta.

Onnellisuutta selvitettiin myös muun muassa kysymällä, montako kertaa eilisen päivän aikana nauroit tai tunsit iloa ja tyydytystä. Jokainen kerta merkittiin ykkösellä.

Vastaavasti negatiivisten tunteiden vaikutusta mitattiin kysymällä vastaajilta, miten paljon he kokivat negatiivisia tunteita, kuten huolta, surua ja vihaa edellisen päivän aikana.

Kansalliset keskiarvot luotiin suhteuttamalla positiiviset ja negatiiviset tunnekokemukset toisiinsa.

Zimbabwessa valtaosa väestöstä kuuluu maailman köyhimpiin ja maan infrastruktuuri on heikko. Kuva: Aaron Ufumeli / EPA

Maailman onnellisuusraportti julkaistiin nyt yhdeksättä kertaa.

Tänä vuonna raportissa on huomioitu myös COVID-19-pandemian vaikutuksia ja raportti pohtii, miten arviot omasta elämästä ja koetut tunteet ovat vuonna 2020 eronneet vuosien 2017–2019 ajanjaksosta.

Negatiivisia kokemuksia ovat aiheuttaneet talouden heikkeneminen, huoli omasta tai läheisten terveydesta ja työpaikan menetys tai sen saannin vaikeus. Positiivista virettä elämään pandemian keskellä ovat tuoneen muun muassa vapaaehtoistyö, liikunta, kotieläimen hoito tai yleinen kiitollinen asenne.

Hyvinvointia mitattiin myös niin kutsutulla WELLBY-mittarilla (the Well-Being-Adjusted Life-Years), ja selvitettiin rahan ja elivuosien välistä suhdetta. Vauraissa maissa elinvuosilla olla huomattavasti rahaa suurempi merkitys; yksi lisädollari merkitsi 1/100 000 pistettä, kun taas yksi lisävuosi 7,5/100 000 pistettä.