1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Tasa-arvo työelämässä

IBM Suomen toimitusjohtajan mukaan naisten uraa jarruttaa liika säntillisyys: "Hyppää! Yhdessä opitaan, miten asiat toimivat"

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä on kasvanut vuosi vuodelta noin kolmasosaan.

IBM Suomen toimitusjohtaja Mervi Airaksinen arvelee, että naisten etenemistä uralla haittaa liian kova itsekritiikki. Kuva: Markku Rantala / Yle

IBM Suomen toimitusjohtaja Mervi Airaksinen arvelee, että naisten etenemistä työurilla estää eniten naisten oma ajatusmaailma. Pyrkimys täydellisyyteen ja säntillisyys ovat tärkeitä asioita, mutta niihin ei pidä jäädä jumiin. Seuraavaan tehtävään voi pyrkiä ilman täydellistä kokemusta.

– Ideahan on, että hyppää! Ja yhdessä opitaan, miten nämä asiat toimivat. Kun vain logiikka ja toimintakyky säilyvät, löydät aina tukea sidosryhmiltä. Kysyvä ei eksy, Airaksinen sanoo.

Tekniikan akateemisten tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh sanoo, että tekniikan alalla vastavalmistuneet ovat varsin tasa-arvoisia, mutta jotain tapahtuu 35 ikävuoden kohdalla. Miesten ura lähtee nousuun, mutta naiset jumahtavat paikoilleen. Perhevapaat ei riitä selitykseksi.

– Ensin edettiin samalla tavalla, mutta sitten alkoi huomata, että kun hain paikkaa, niin en päässyt mutta se mies pääsi ja pääsi siitä taas eteenpäin, nainen kertoo Bairohin mukaan erään tutkimuksen haastattelussa.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo, että naisten menestymistä hidastavat koulutus- ja uravalinnat.

– Meillä on edelleen liikaa ajatusta, että on naisten ja miesten alat. Siitä pitäisi päästä eroon. Myös uran aikana jostain syystä valinnat lähtevät eri suuntiin naisilla ja miehillä.

Naisten määrä hallituksissa ja johtoryhmissä on kuitenkin tasaisesti noussut. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä ylitti viime vuonna 30 prosentin rajan.

Hallituksen puheenjohtaja on silti Suomessa yleensä mies. 124 pörssiyhtiöstä vain kymmenessä hallitusta johtaa nainen.

Myös johtoryhmissä naisten osuus on kasvanut hiljalleen 27 prosenttiin. Naiset toimivat kuitenkin pääosin tukitoimintojen johdossa, kuten henkilöstö- tai viestintäjohtajina. Siitä ei edetä ylimpään johtoon.

Vain kymmenen suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtaja on nainen.

Kajalan mukaan muutos on näkyvissä, sillä uusissa johtoryhmänimityksissä naisten osuus on nousussa ja nuorempia naisia on palkattu entistä enemmän liiketoimintojen johtoon. Siitä voi edetä toimitusjohtajaksi.

Kansainvälisessä seurassa Suomi ja muut Pohjoismaat pärjäävät hyvin. Esimerkiksi Ranskassa ja Norjassa naisten osuutta hallituspaikoista on säädelty 40 prosentin kiintiöllä.

– Suomi ja Ruotsi ovat pystyneet tähän ilman lainsäädännön pakkoa, elinkeinoelämän itsesääntelyn voimin, Kajala sanoo.

Hänen mukaansa kiintiöiden heikkous näkyy esimerkiksi siinä, että joissakin maissa naisia ei ole johtoryhmissä vaikka heitä on kiintiöillä säädellyissä hallituksissa.

Toimitusjohtajuus ja vauva tulivat samaan aikaan

Mervi Airaksinen johtaa Suomen IBM:ää kotoaan Espoosta. Korona ajoi johtajatkin pois konttoreilta.

Airaksiselle etätyö sopii, hän nauttii kiireettömistä aamupaloista perheen kesken, johon kuuluvat mies ja 8-vuotias poika.

Airaksinen opiskeli ekonomiksi Jyväskylän yliopistossa. Ensimmäinen työ oli ICT-alan tukkurilla tuotepäällikkönä.

Sen jälkeen Airaksinen on pysynyt miesvaltaisella tietotekniikan alalla ja edennyt tehtävästä toiseen. Vuonna 2012 hänestä tuli tietotekniikan tukkuyrityksen Alson Suomen toimitusjohtaja.

Nimityksen tultua Airaksinen huomasi odottavansa vauvaa.

– Sitten tehtiin perhepäätös, että me tehdään tämä nyt yhdessä, hoidetaan kaikki asiat järjestyksessä.

Äitiysloma jäi lyhyeksi.

– Olin siinä kohtaa vain muutaman kuukauden kotona ja sitten mies otti ison roolin alkutaipaleella.

Airaksinen kehuu suomalaista perhevapaajärjestelmää ja päivähoitoa.

– Ehkä urani alkuvaiheita kuvaa vahva tahto mennä eteenpäin ja hyvin suoriteorientoitunutkin olin.

Mervi Airaksisen mukaan toimitusjohtajankaan ei tarvitse olla tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa. Aivotkin toimivat paremmin, kun välillä on kunnolla erossa töistä. Kuva: Markku Rantala / Yle

IBM:n Suomen toimitusjohtajana Airaksinen on ollut runsaan vuoden.

Hän ei ajattele, että osaamista olisi pitänyt naisena erityisesti vakuutella.

– Elämässä voi välillä joutua ennakkoluulojen takia jonkinlaiseen taka-asemaan.

Hänen mielestään ammattilaista, jolla on sanottavaa kyllä kuunnellaan.

– Me ollaan niin lopputulosorientoitunut maa, että ennakkoluuloverhosta pääsee ohi, kun pystyt kontribuoimaan, sinulla on näkökulmia ja tiedät mihin asioita pitäisi viedä.

Hänellä itsellään on ollut naisesikuvia työpaikoillaan. Myös edeltäjä IBM Suomen johdossa oli nainen.

Airaksisen mukaan diversiteetistä eli monimuotoisuudesta puhutaan alalla paljon. Siihen kannustaa varsinkin amerikkalainen emoyritys.

Esimerkiksi viime vuoden trainee-ohjelmiin rekrytoitiin puolet naisia ja puolet miehiä.

– Ict-alalla on osaajapula ja tulossa on isoja panostuksia digitalisaatioon. Tarvitaan koko kansakunnan potentiaali mukaan, niin miehiä kuin naisia.

Yhdysvalloissa ja monissa kansainvälisissä yrityksissä korostetaan monimuotoisuutta eli firmoissa pitäisi olla paitsi molempia sukupuolia myös esimerkiksi eri kansallisuuksia.

Keskuskauppakamarin vertailussa Yhdysvallat ei silti erityisesti loista. Yhdysvaltain 500 suurimman yrityksen hallituspaikoista 28 prosenttia on naisilla ja toimitusjohtajista kuusi prosenttia on naisia.

Pitääkö palkata epäpäteviä kiintiönaisia?

Miksi tästä tasa-arvosta nyt pitää edelleen puhua? On jo itsestään selvää, että meillä ollaan tasa-arvoisia.

Tällaiseen näkemykseen Tekniikan akateemisten tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh törmää usein.

Ajatellaan, että tasa-arvo toteutuu jo Suomessa. Tasa-arvohan menee jo liian pitkälle, sanovat jotkut.

Kun teknologiayhtiö Tietoevry ilmoitti tavoitteestaan nostaa naisten osuus 50 prosenttiin henkilöstöstä, Bairohin mukaan uutista kommentoitiin niinkin, että nyt joudutaan palkkaamaan epäpäteviä kiintiönaisia.

– Ei haluta hahmottaa omia tiedostamattomia oletuksia ja stereotypioita siitä, kuka on pätevä. Tämä tuli vahvasti esiin myös tutkimuksessani.

Bairohin runsas vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen nimeksi tulikin Valitaanko pätevä vai nainen?

Tekniikan akateemiset on mukana Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU -hankkeessa, jossa pyritään edistämään naisten tasa-arvoa miesvaltaisilla aloilla. Mukana on Aalto-yliopisto ja useita muita yliopistoja sekä ammattikorkeakouluja.

Karkeat tasa-arvorikkeet onkin putsattu siinä määrin pois, että syrjintä on nykyään hienovaraista. Esimerkiksi rekrytoija ei sitä välttämättä edes itse huomaa.

Tekniikan akateemisten tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh on havainnut, ettei yrityksissä haluta välttämättä kyseenalaistaa rekrytoinnin tapoja ja pohtia sitä, mikä tekee hakijasta pätevän. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpaa

Monet naiset kokevat, että heidän osaamistaan epäillään ja kykyjä pitää todistella aina vain uudestaan. Ammatillinen itsetunto on koetuksella.

– Monet naiset ovat hahmottaneet asian niin, että tällaista tämä nyt on ja tämä pitää vain kestää, kasvattaa paksua nahkaa.

Naiset ovat kehittäneet selviytymisstrategioita.

– Yksi on se, että naisena miesten joukossa ulkoistaa itsensä naiseudesta. Mä olen nainen mutta erilainen kuin ne muut naiset, joista puhutaan noin.

Koodarinainen voi pukeutua kuin miehet, jotta sulautuu joukkoon.

Huumoria, kuittailua ja vähättelyä siedetään ja ajatellaan, ettei se ole niin vakavaa.

Ulkopuolisuuden tunne saattaa alkaa jo opiskeluaikana

Naiset pääsevät asiantuntijoiksi ja jäävät siihen

Yrityksissä ajatellaan usein, ettei heillä mikään estä naisen pääsyä huipulle. Naisten vähäistä määrää selitetään sillä, että naiset eivät opiskele alaa.

Tekniikan akateemisista naisia on asiantuntijoista 30 prosenttia ja ylimmässä johdossa 10 prosenttia.

– Jos päteviä naisia löytyy asiantuntijoiksi, mihin pätevyys häviää, että ei pystyisi etenemään johtoon, Bairoh ihmettelee.

Perhesyytkään eivät selitä naisten vaikeaa tietä johtopaikoille. Tekniikan alalla naiset eivät pidä pitkiä perhevapaita, vaan suurimmalle osalle vuosi riittää. TEKin jäsenistä miehillä on useammin lapsia kuin naisilla.

Harva yritys haluaa tutkiskella, mikä omissa toimissa voisi olla vikana, jos naishakijoitakaan ei ole.

Jotta muutoksia tapahtuu, miesten täytyy olla mukana. Bairohin mukaan monet miehet ovatkin ymmärtäneet muutoksen tarpeen.

Yritysten välillä on paljon eroa. Monimuotoisuus huomiodaan yhä paremmin osassa yrityksistä, varsinkin kansainvälisissä.

Lue myös:

Teknologiayhtiö haluaa, että puolet työntekijöistä on naisia – "Jos koodaamisessa ei huomioida tasa-arvoa, vinoumat siirtyvät algoritmeihin"

Tutkimus: Naisjohtajien määrä kasvoi aavistuksen – samoin sellaisten yhtiöiden määrä, joissa ei ole naisjohtajia ollenkaan

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 20.3. klo 23:een asti.