Kylmän sodan lapset

Toisen maailmansodan jälkeen maailma jakautui sosialistiseen itään ja kapitalistiseen länteen. Näiden välinen valtakamppailu, kylmä sota, kesti 1990-luvulle saakka.

Betonilähiöt edustavat kylmän sodan aikaista edistyksellistä ajattelua. Ne olivat aikanaan moderneja, mahdollisuuksien tasa-arvoa edustavia asuinalueita, joihin liittyi hyvän elämän lupaus.

Betonilähiöissä pihat olivat etenkin lasten valtakuntaa, jossa vain mielikuvitus oli leikkien rajana. Lähiöihin rakennettiin viihtyisiä leikkikenttiä ja istutettiin ruohoa.

Kylmä sota kesti yli 40 vuotta, eikä ole olemassa yhtä tiettyä kylmän sodan lapsuutta, mutta sekä sosialistista että kapitalistista lähiölapsuutta yhdisti ajatus suunnitellusta ja ohjatusta lapsuudesta.

Harrastamisella oli keskeinen rooli koulumaailman ja koulutusjärjestelmän rinnalla. Harrastusten kautta haluttiin kasvattaa yksilöiden kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Tampereen yliopiston tutkija Nelli Piattoeva vietti lapsuutensa Petroskoissa. Lukion alussa hän lähti vaihto-oppilaaksi Ouluun ja päätyi lopulta pysyvästi opiskelemaan ja asumaan Suomeen.

Piattoeva on kollegoidensa Zsuzsa Millein ja Iveta Silovan kanssa tutkinut kylmän sodan lapsuusmuistoja sekä idässä että lännessä.

Tampereen yliopiston tutkimushanke on koonnut kylmän sodan lapsuusmuistoista näyttelyn Työväenmuseo Werstaalle.

Sosialistissa maissa vanhemmat kävivät töissä ja lapset viettivät aikaa paljon itsekseen. Tämä mahdollisti sen, että lapsille kehittyi oma maailma.

Nelli Piattoevan lapsuudessa isoäidillä oli arjessa keskeinen rooli.

Näin usein mummua, joka hoiti minua, koska vanhemmat tekivät pitkiä työpäiviä.

Nelli Piattoeva, tutkija

Leluihin liittyi kylmän sodan aikaan paljon propagandaa. Valtiot ja kaupallinen teollisuus liittivät niihin ideologiaa.

Nuket heijastelivat ajan kauneusideaaleja ja sukupuolirooleja.

Avaruuslelut viestivät kehityksen ihannoinnista sekä teknologian ja innovaatioiden keskeisestä roolista kylmän sodan kilpavarustelussa.

Lapsen käsissä lelu muuttui ihan toisenlaiseksi, kaikki propaganda ja viranomaisten toiveet unohtuivat ja leluilla leikittiin oman mielikuvituksen mukaan.

Nelli Piattoeva, tutkija

Tutkijoiden keräämistä lasten kylmän sodan muistoista nousi esiin, sekä idässä että lännessä, myös sodan pelko.

Lapset eivät välttämättä tienneet kylmän sodan politiikasta, mutta arjen toiminta, kuten valmistautuminen hyökkäyksiin: lännessä bunkkereiden rakentaminen ja idässä opetussuunnitelmaan kuulunut asekasvatus, viestittivät lapsille vaaran mahdollisuudesta.

Nelli Piattoeva, tutkija

Kylmän sodan muistot ja jäljet ovat läsnä myös tässä ajassa. Nelli Piattoevan mukaan stereotypiat, joita rajan toisella puolella asuvista rakennettiin ja ylläpidettiin, saattavat näkyä edelleen arjessa.

Myös kylmän sodan aikaisen kehityksen rakentuminen luonnonvarojen kustannuksella on nähtävissä nykypäivänä.

Ajateltiin ihmisillä olevan ylivalta ja oikeus käyttää luontoa hyväksi. Nämä uskomukset eivät lähteneet Berliinin muurin mukana ja niitäkin pistäisi pystyä kyseenalaistamaan ja toimimaan toisin, että meidän tulevaisuus olisi valoisampi.

Nelli Piattoeva, tutkija

Tekijät

Teksti

Tero Karhu

Kuvat

Nella Nuora

Visuaalinen journalisti

Illusia Sarvas

Lähteet

  • Arkistokuvat Nelli Piattoevan kotialbumista
  • Kuva karttapallosta Neil Overy / Alamy / AOP
  • Mustavalkoinen kuva Simo Rista / Helsingin kaupunginmuseo
  • Maalaus Hanna Trampert "Moving through Time and Space" (2019) Akryyli kankaalle

Julkaistu 2.5.