1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tartuntataudit

Pandemian alussa moni johtaja vähätteli koronaa – Näin kelkka on kääntynyt, kun virus on koetellut myös valtionpäämiehiä

Valtionjohtajiakin on jo kuollut. Koronan kiistäjiä löytyy silti edelleen.

Turkmenistanissa maan johtaja on määrännyt, että koronasta ei saa puhua. Kuvassa Turkmenistanin johtaja Gurbanguly Berdymukhamedov tervehtii kätellen presidentti Vladimir Putinia viime joulukuussa. Kuva: Michael Klimentyev / EPA

Maailman johtajat ovat joutuneet muuttamaan kantojaan koronaviruksen käänteiden myötä.

Vielä viime vuoden keväällä virusta vähäteltiin tai ainakin etsittiin syyllistä naapurimaista. Syytöksiä sai kuulla etenkin taudin alkuperämaana pidetty Kiina, joka tiukensi nopeasti koronatoimiaan.

Muiden sopeuttaessa politiikkaansa ovat eräät harvat päättäjät ovat pysyneet koronatodellisuuden kieltäjinä. Jäykkä kanta yhdistyy yleensä yksinvaltaisiin pyrkimyksiin.

Euroopassa tämän lajin ykkössijan on ottanut Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukašenka. Hän julisti parannuskeinoiksi votkan ja saunan, ja sairastuttuaan itse koronaan rehenteli selviytyneensä tartunnasta ilman seurauksia.

Toukokuussa Valko-Venäjällä vietettiin perinteistä voitonpäivää varotoimista piittaamatta. Viranomaisten viivytellessä jäi koronatoimista huolehtiminen kansalaisten vastuulle.

Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukašenka on tullut tunnetuksi koronaviruksen vähättelijänä. Kuva: Alexander Astafyev / AOP

Koronapandemian jatkuessa on myös Aljaksandr Lukašenka joutunut lieventämään viruksen vähättelyä. Maan valtiollisen uutistoimiston mukaan (siirryt toiseen palveluun)hän lupaa nyt kansalle rokotteita. Venäläisen ja kiinalaisen valmisteen ohella on luvassa jopa oma valkovenäläinen rokote, joka on määrä saada käyttöön vielä tänä vuonna.

Etelä-Amerikan tunnetuin epidemian vähättelijä on Brasilian populistinen presidentti Jair Bolsonaro, joka aluksi kutsui tautia vain pikku flunssaksi. Maan koronatilanteen pahennuttua Bolsonaro on vähentänyt uhmakkaita puheitaan ja suostunut pitämään kasvomaskia.

Sitä vastoin keskiaasialaisessa Turkmenistanissa pitää tiukka linja. Siellä ei virallisen ilmoituksen mukaan ole edelleenkään koronatapauksia. Radio Free Europe -sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun) maassa on takavarikoitu puhelimia sairaanhoitohenkilökunnalta, tarkoituksena estää yhteydenpito ulkomaille.

Iranin naapurissa sijaitsevan maan koronatilanne on sieltä saatujen tietojen mukaan vaikea ja sairaalat täyttyvät. Vaikka epidemiaa ei ole virallisesti olemassa, on Turkmenistanissakin aloitettu vastatoimet venäläisellä Sputnik-rokotteella.

Koronatartunnat olivat vähällä muuttaa historiaa

Pandemian jatkuessa ovat valtiojohtajat joutuneet huomaamaan, että sairastuminen voi osua myös omalle kohdalle.

Britannian pääministeri Boris Johnson joutui koronan vuoksi sairaalahoitoon huhtikuussa 2020, maan ollessa keskellä vaikeita brexit-neuvotteluita.

Poliiseja vartiossa St. Thomasin sairaalan edessä huhtikuussa 2020. Sairaalan teho-osastolla hoidettiin koronavirustautiin sairastunutta pääministeri Boris Johnsonia. Kuva: Andy Rain / EPA

Myös Johnson on muuttanut näkemystään epidemian vakavuudesta. Aluksi hän katsoi, että covid-19 muodostaa vain "maltillisen riskin". Myöhemmin arvio on tiukentunut, ja Britanniassa on vastattu tilanteeseen kovilla rajoitustoimilla sekä menestyksellisellä rokotusohjelmalla.

Sen EU:sta irtautunut saarivaltakunta aloitti jo ennen Manner-Eurooppaa.

Todellinen jännitysnäytelmän muodosti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sairastuminen koronaan vain kuukausi ennen presidentinvaaleja. Trump näytti kuitenkin toipuvan taudista nopeasti, ja maailma sai hämmästellä Yhdysvaltain johtajan näytösluontoista autoajelua Washingtonissa.

Yhdysvaltain koronalinja muuttui presidentin myötä

Vähättelevä suhtautuminen pandemiaan leimasi Trumpin presidenttikauden viimeistä vuotta. Keväällä hän patisti amerikkalaisia takaisin töihin, ja arveli rajoitusten väistyvän pääsiäiseen mennessä. Tämä toivo osoittautui pian turhaksi.

Donald Trump nousemassa autoon sairaalan pihalla. Kuva: Chris Kleponis / EPA

Yhdysvalloissa koronalinja muuttui presidentin vaihtuessa. Trumpin demokraattinen vastaehdokas Joe Biden suhtautui alun perin epidemiaan toisin kuin silloinen istuva presidenttii, ja kampanjoikin etupäässä kotoaan.

Bidenin voitettua presidentinvaalit järjestettiin Valkoisen talon vallanvaihto ilman yleisöä.

Edeltäjänsä tavoin myös Biden haluaa luoda kuvaa paremmasta tulevaisuudesta. Koronaelvytykseen keskittynyt Biden lupaa nyt amerikkalaisille pienimuotoisia juhlia maan itsenäisyyspäivänä heinäkuun alussa – mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että epidemia on sitä ennen saatu rokotuksilla ja muilla toimilla kuriin.

Kallas sairastui kuin Viron tilan symbolina

Siinä missä Johnsonin ja Trumpin koronatartunnat ravistelivat kansainvälistä politiikkaa, muodostui Viron pääministerin sairastuminen kuin Suomen eteläisen naapurin vaikeutuvan tilanteen symboliksi.

Kuukausi sitten vieraili Viron pääministeri Kaja Kallas Suomessa, ja tapasi kollegansa Sanna Marinin (sd.) ohella tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.)

Kallas vetosi suomalaisiin, jotta virolaisten matkustaminen Suomeen negatiivisen koronatestin tai digitaalisen rokotustodistuksen turvin helpottuisi.

Viron pääministeri Kaja Kallas (oik.) ja Suomen pääministeri Sanna Marin pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Tämän jälkeen Viron koronatilanne vaikeutui nopeasti. Maaliskuun kahdeksantena Kallasin hallitus joutui määräämään koko maan tiukkaan sulkutilaan.

Pian tämän jälkeen pääministeri Kallas ilmoitti sairastuneensa itsekin koronaan. Pienestä kuumeesta huolimatta jatkoi kuitenkin työskentelyä etäyhteyksiin turvautuen.

Korona on koitunut johtajienkin kohtaloksi

Valtionjohtajan asemaan kuuluva kontaktien ylläpito voi siis altistaa koronalle. Sairauden iskiessä ei edes sairaalahoito ole aina auttanut.

Koronavirus koitui kohtalokkaaksi Ranskan entiselle presidentille Valéry Giscard d'Estaing´ille. Hän johti Ranskaa seitsemän vuoden ajan 1970- ja 1980-luvuilla. Giscard d'Estaing oli kuollessaan 94-vuotias.

Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard d’Estaing. Kuva: AOP

Etelä-Afrikan naapurina sijaitsevan pienen Eswatinin eli Swazimaan pääministeri Ambrose Dlamini kuoli joulukuussa 2020 neljä viikkoa sen jälkeen, kun hänellä oli todettu koronatartunta (siirryt toiseen palveluun). BBC:n mukaan hän sai naapurimaassa sairaalahoitoa. Se ei kuitenkaan pelastanut 52-vuotiasta Dlaminia.

Aiemmin Swasimaana tunnetun Eswatinin pääministeristä tuli näin ensimmäinen koronaan kuollut virassa toimiva valtionjohtaja.

Tällä viikolla herätti huomiota Tansanian presidentin John Pombe Magufulin kuolema. Sen virallinen kuolinsyy oli sydänvika, mutta maan opposition mukaan hän menehtyi koronaviruksen seuraksiin.

Presidentti Magufeli oli tullut tunnetuksi epidemian vähättelijänä, joka kiisti pitkään taudin esiintymisen Tansaniassa.

Viime kuussa menehtyi myös Tansaniaan autonomisena alueena kuuluvan Zanzibarin varapresidentti Seif Sharif Hamad. Kuolinsyytä ei kerrottu, mutta oppositiolähteiden mukaan myös kertaa taustalla oli koronavirus.

Uutistoimisto Reutersin mukaan ACT-Wazalendo -puolueen johtaja Zitto Kabwe sanoi, että koronaviruksen leviämisen kiistäminen johtaa siihen, ettei tautia vastaan suojauduta, sairaalat täyttyvät ja etenkin vanhemmat ihmiset kuolevat.

Lue myös:

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja Ylelle: Suomi voisi auttaa neuvotteluissa Lukašenkan ja Venäjän kanssa

Tšekki ja Viro yhä pahimmin koronan kourissa, Unkari nousee sekä tartunnoissa että rokotuksissa – katso Euroopan tilanne kartoilta

Koronaa rukouksin torjunut Tansanian presidentti on kuollut