1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sukututkimus

"Jos sukulainen on rällännyt ja rapannut, siitä jää kerrottavaa jälkipolville" – Juha Vuorela antaa vinkit aloittelevalle sukututkijalle

Monet ovat intoutuneet penkomaan sukunsa saloja. Verkosta löytää kätevästi tietoa etenkin ennen vuotta 1920 syntyneistä.

Sukututkimus on hauskaa korona-ajan huvia
Sukututkimus on hauskaa korona-ajan huvia

LIETO Sukututkija Juha Vuorela on tehnyt harrastuksestaan ammatin. Hän auttaa myös muita suvustaan kiinnostuneita Suomen sukututkimusseuran jäsenneuvojana.

MTV3:n televisiosarja Sukuni salat on saanut monet kiinnostumaan suvustaan ja koronan vuoksi nyt on aikaa tutkia. Vuorelan mukaan yhteydenotot ovat jopa kolminkertaistuneet viime kuukausien aikana.

– Yksi sukututkimuksen aloittanut kertoi, että sukututkimus on pelastanut hänet. Kun ei voi käydä missään, hän oli kaivanut esiin isän tai pappavainaan paperit. Nyt hänellä on joka päivä jotain kivaa tekemistä, kertoo Vuorela.

Hän on työskennellyt televisiosarjassa tärkeänä taustavoimana, eli tehnyt ohjelmassa esiintyville julkisuuden henkilöille sukupuut ja etsinyt muita tietoja.

Sukututkija Juha Vuorela pitää myös paljon sukututkimuskursseja. Koronan vuoksi ne on järjestetty etänä. Joillekin on helpompi seurata opetusta omalta koneelta omassa rauhassa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Juha Vuorela myöntää, että usein sukututkimus vaatii paljon töitä.

– Voi olla, että ensisijaisia dokumentteja ei löydy, ne on kirjoitettu väärällä kielellä ja niin suttuisesti, että siitä ei saa ainakaan heti selvää.

Vuorela lisää myös, että mitä kauemmaksi ajassa mennään, sitä irrallisemmiksi osaset tulevat. Hurjiakaan tarinoita ei kannata pelätä, sillä niitä löytyy Vuorelan mukaan joka suvusta.

Kaikkein tylsin sukulainen on sellainen, joka syntyy, elää naimattomana ja lapsettomana, ei omista mitään ja kuolee pois.

– Jos sukulainen on rällännyt ja rapannut, siitä jää kerrottavaa jälkipolville.

Juha Vuorelan vinkit aloittelevalle sukututkijalle

  • Etsi kaikki mahdollinen tieto, eli valokuvat, lehtileikkeet ja kuolinilmoitukset sukulaisista. Kysele heistä kaikkea mahdollista muilta elossa olevilta. Pidä arkistoa, johon keräät lehtileikkeitä ja muuta materiaalia tutkimuksen tueksi.
  • Jos henkilö on syntynyt vuoden 1920 jälkeen, kyseisen henkilön seurakuntaan lähetetään virkatodistuspyyntö sukututkimusta varten. Siinä kysytään, ketkä kyseisen henkilön vanhemmat olivat, ja missä ja milloin he syntyivät. Sitä kautta päästään nettiarkistoihin eli kirkon arkistoihin, kuten kastettujen luetteloon ja rippikirjaan, johon henkilöitä on merkitty maaseudulla kylittäin, talojen ja torppien mukaan.
  • Kirkon arkistot ovat ensisijaiset lähteet. Opi etsimään tietoja Hiski-palvelusta (siirryt toiseen palveluun) eli historiakirjoista, joihin on merkitty kastettuja, vihittyjä ja haudattuja. Se on Suomen Sukututkimusseuran kaikille vapaa palvelu, josta voi selkokielisesti hakea henkilöitä.
Tietoja henkilöiden elämästä löytyy myös tietokirjoista. Tässä pöydällä kirja Suomen maatiloista ja kirja, jossa kerrotaan hopeaveron keräämisestä. Kuva: Minna Rosvall / Yle
  • Huomaa, että ihmisen nimi on voitu kirjoittaa eri tavalla kuin se on sinulle tullut tutuksi. Sata vuotta sitten syntyneiden tietoja voit katsoa verkosta. Jos henkilö on siis syntynyt ennen vuotta 1920, apua saa netistä. Hiski ei vielä ulotu kaikkiin seurakuntiin eikä kaikkiin ajanjaksoihin.
  • Muista, että jos julkaiset alle sata vuotta vanhoja tietoja elossa olevista ihmisistä esimerkiksi sukukirjaan, sinun pitää tiedottaa asiasta heille. On myös hyvän tavan mukaista, että vainajista ei kerrota tietoja ikävään sävyyn tai niin, että ne loukkaavat elossa olevia sukulaisia.
  • Käräjäoikeuksien juttuja eli rikosjuttuja voit etsiä netistä Ruotsin vallan loppuun saakka melko kattavasti. Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki vuoden 1939 loppuun mennessä ilmestyneet sanomalehdet ja ne ovat vapaasti käytettävissä. Niitä ei tarvitse mennä kirjastoon eikä arkistoon lukemaan.
  • Sukupuu kannattaa kirjoittaa paperin lisäksi netin sukututkimusohjelmaan. Paperille ei voi lisätä sukulaisia yhtä helposti kuin tietokoneohjelmaan. Muista ottaa varmuuskopioita tarpeeksi usein tiedostoista, sillä tietokone voi mennä rikki ja työsi valua hukkaan.
  • Varaudu siihen, että osa materiaalista on kirjoitettu vanhalla käsialalla, vanhalla ruotsilla tai jopa latinaksi. Netistä löydät apua käsitteiden, lyhenteiden, kuolinsyiden ja ammattien kääntämiseen.

Suomen Sukututkimusseura (siirryt toiseen palveluun) järjestää vuosittaiset sukututkimuspäivät 20.–21. maaliskuuta 2021 verkossa. Suku2021 (siirryt toiseen palveluun) on maksuton, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakoon.

Tapahtumassa saat reaaliaikaista sukututkimusneuvontaa, voit seurata luentoja ja näet tietoiskuja videotallenteina. Seuran sivuilta löydät lisää apua tutkimuksen aloittamiseen.

Valokuviin kannattaa ehdottomasti merkitä, keitä kuvissa on ja missä ja milloin kuva on otettu. Tässä Juha Vuorelan omaa kuva-arkistoa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Aiheesta voi keskustella Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.3. kello 23.

Lue lisää:

Edesmenneet sukulaiset voivat nyt vinkata silmää valokuvissa – tieteen lisäksi sukututkimusta vie eteenpäin tositelevisio

Vain harva löytää sukulaisia dna-testillä, mutta Kati Ritalla kävi tuuri: nyt hänellä on isä ja kolme sisarpuolta