1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työllisyys

Analyysi: Työllisyyspäätökset valuivat jälleen hallitukselle – työmarkkinajärjestöt eivät päässeet sopuun työttömyysturvasta

Työmarkkinajärjestöt pettivät hallituksen odotukset jo toiseen kertaan lyhyen ajan sisään, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Työllisyys
Pääministeri Sanna Marin ja työministeri Tuula Haatainen tiedotustilaisuudessa,
Katseet kohdistuvat tällä hetkellä työministeri Tuula Haataiseen (sd.). Haatainen vetää työllisyyden edistämisen ministerityöryhmää, joka valmistee työllisyystoimia huhtikuun puoliväliriiheen. Vasemmalla pääministeri Sanna Marin (sd.)Vesa Moilanen / Lehtikuva

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöksenteko työllisyystoimista alkaa muodostaa jo tutun kaavan.

Työmarkkinajärjestöt ensin neuvottelevat ja riitaantuvat toimista, ja sitten hallitus joutuu tekemään päätökset itse.

Näin kävi jälleen, kun sosiaali- ja terveysministeriön johtaman työttömyysturvan kehittämisen työryhmän raportti valmistui torstaina.

Kolmikantaisen työryhmän oli tarkoitus linjata muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta.

Työryhmä ei päässyt raportissa yksimielisyyteen työttömyyspäivärahan enimmäiskestosta eikä palkansaajan työssäoloehdosta.

Tämä ei ollut ihme. Jo etukäteen tiedettiin, että esimerkiksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ei hyväksy sellaista ansiosidonnaisen porrastusta, joka leikkaa työttömyysturvaa.

Työmarkkinajärjestöt pettivät kuitenkin hallituksen odotukset jo toiseen kertaan lyhyen ajan sisään. Niiden piti sopia eläkeputken katkaisemisesta viime vuoden marraskuussa, mutta ne eivät päässeet sopuun asiasta.

Nyt paineet kohdistuvat jälleen hallitukseen, jonka pitäisi päättää mittavista työllisyystoimista puoliväliriihessä huhtikuussa.

20 000–30 000 lisätyöllistä

Hallituksen neuvottelut lisätyöllisyystoimista vaikuttavat jälleen vaikeilta. Erityisen hankalalta näyttävät neuvottelut paikallisesta sopimisesta ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ilmoitti jo ennen työryhmän raportin julkaisua Twitterissä, ettei hän edistä työttömyysturvan keston leikkaamista.

Vastuuministeri Pekonen muistutti, että työryhmä tarkasteli eri työttömyysturvan malleja itsenäisesti.

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Näin siitäkin huolimatta että raportin tehnyttä työryhmää veti Pekosen alainen sosiaali- ja terveysministeriö.

Vasemmistoliitto ei ole kriittisten ajatustensa kanssa yksin. Pääministeripuolue SDP suhtautuu ansiosidonnaisen porrastamiseen tiettävästi myös nihkeästi.

Vasemmistopuolueisiin kohdistuu paineita järjestökentästä, jossa ainakin SAK ajattelee tehneensä tarpeeksi kovia toimia työllisyyden eteen tällä hallituskaudella.

SAK joutui ottamaan eläkeputken katkaisun vastaan joulukuussa, vaikka se oli pitkään vastustanut sitä.

Eläkeputken poistaminen ei ole ollut työntekijäjärjestöille ainoa vaikea päätös tällä hallituskaudella.

Helsingin Sanomat kertoi helmikuussa (siirryt toiseen palveluun), että Marinin hallitus on tehnyt yhtä paljon työn tarjontaan liittyviä kovia työllisyystoimia kuin Juha Sipilän (kesk.) hallitus viime kaudella.

Eri mediat ovat arvioineet, että hallituksen on vaikea päästä tavoitteeseensa 20 000–30 000 lisätyöllisestä puoliväliriihessä, ellei ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kosketa.

Hallitusta auttaa tässä tilanteessa linjaus siitä, miten työllisyystoimien vaikuttavuutta arvioidaan.

Valtiovarainministeriön lisäksi myös muut ministeriöt voivat laskea päätöksille työllisyysvaikutuksia. Näin hallitus voi saada laskelman työllisyysvaikutuksista myös sellaisille toimille, joille se ei aiemmin ollut mahdollista.

Ylen tietojen mukaan hallituksessa ei ole vielä sopua siitä, kuka laskee lopulliset arviot työllisyyspäätöksistä.

Ministeri Pekonen ilmoitti STT:lle torstaina iltapäivästä (siirryt toiseen palveluun), että vasemmistoliitto on sitoutunut hallituksen työllisyystavoitteeseen.

Keskustalla suurimmat paineet

Hallituksen työllisyystoimia tarkkailevat tahot kertovat Ylelle, että hallituspuolueista keskustalla on suurimmat paineet tehdä kovia työllisyystoimia puoliväliriihessä.

Katseet kohdistuvat ansiosidonnaisen porrastamisen lisäksi paikalliseen sopimiseen.

henkilökuva
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon odotetaan saavan läpi merkittäviä työllisyystoimia läpi huhtikuun puoliväliriihessä.Esa Syväkuru / Yle

Kolmikantainen työryhmä on pohtinut paikallista sopimista jo pitkään, ja työmarkkinajärjestöt ilmoittivat viimeksi maaliskuun alussa erimielisyyksistä työryhmässä.

Osa syyttää palkansaajajärjestöjä työn takkuamisesta ja osa taas työnantajajärjestöjä siitä, ettei niillä ole haluja auttaa vasemmistovetoisen hallituksen työskentelyä tekemällä ikäviä päätöksiä sen puolesta.

Hallituspuolueet ovat tiettävästi tuskastuneet etujärjestöjen työn hitaaseen etenemiseen.

Keskusta haluaakin, että puoliväliriihessä tulisi linjauksia paikallisesta sopimisesta. Puolueelle käy ratkaisu, joka laajentaisi tavalla tai toisella paikallisen sopimisen alaa yrityksissä.

Hallituspuolueet eivät ole riippuvaisia pelkästään paikallista sopimista ja työttömyysturvaa koskevien päätösten etenemisestä, jos ne haluavat yltää työllisyystavoitteeseen.

Hallituspuolueista muistutetaan, että ne linjasivat useista työllisyystoimista jo viime syksyn budjettiriihessä.

Puolueissa kohdistuu suuria odotuksia muun muassa jatkuvan oppimisen uudistukseen ja osatyökykyisten työllistämisen kokonaisuuteen.

Oikaisu 18.3.2021 kello 20:40: Muutettu kohtaa, jossa puhuttiin työllisyysvaikutusten laskemisesta. Valtiovarainministeriö voi laskea työllisyysvaikutuksia myös muille toimille kuin sosiaaliturvan leikkauksille.

Lue lisää:

Työryhmä ehdottaa: Päivärahan edellytykseksi 844 euron kuukausitulot

Näin valtiovarainministeriö arvioi hallituksen työllisyystoimia: Työnhakuvelvoitteella vain vähäiset vaikutukset, monet keinoista kalliita

Selvitys julki: Vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset halutaan työllistää uuteen valtionyhtiöön – "Oikeaa työtä oikealla palkalla"