1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ravintolat

Ravintoloiden työntekijöistä puolet kärsii nyt toimeentulo-ongelmista – baarimestari alan mustamaalauksesta: "Kuin olisi töissä synninpesässä"

Jos on ravintoloitsijoilla vaikeaa, on pienipalkkaisilla työntekijöilläkin tukalaa. Alaa on pidetty varmana työllistäjänä.

– Niin kauan kuin ihmiset bilettävät ja tunaroivat muualla, minä olen työtön, sanoo baarimestari Petri Oksanen. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

54-vuotias baarimestari Petri Oksanen oli vuosi sitten lomautettuna maaliskuusta heinäkuuhun. Sitten uudelle omistajalle siirtyneessä työpaikassa, turkulaisessa ravintola River Bankissa, saatiin homma uuteen nousuun.

Lokakuussa ravintoloiden aukioloaikoja supistettiin jälleen. Yökerhojen, baarien ja pubien valomerkki aikaistettiin kello 22:een.

– Olen nimenomaan ilta- ja yöduunari. Juuri kaltaisiini rajoitukset osuivat pahimmin, sanoo Oksanen.

Nyt hän on ollut lokakuusta asti lomautettuna, eikä paluusta baaritiskin taakse ole tietoa. Ravintolasulku jatkuu suuressa osassa maata tällä tietoa maaliskuun lopulle, ja mahdollisesti sen jälkeenkin.

Petri Oksanen tietää liiankin hyvin mitä tarkoittaa, kun Palvelualojen ammattiliiton PAMin kyselyn mukaan lähes puolella ravintola-alan työntekijöistä toimeentulo on heikentynyt merkittävästi (siirryt toiseen palveluun) koronakriisin aikana. PAMin kyselyyn vastanneista yli puolet kertoi joutuneensa tinkimään ruoan määrästä tai laadusta.

– Olen joutunut nipistämään terveellisestä ruokavaliosta, koiran eläinlääkäreistä, tyttären koetulosten palkitsemisesta. Autonkin kanssa joutuu laskemaan kilometrejä, jotta bensa riittää, listaa Petri Oksanen.

Hänen tilanteensa karuutta lisäsi se, että hän ei kuulunut työttömyyskassaan. Miksi ei?

– Olen hoitanut aina hommani hyvin ja ollut 30 vuotta arvostettu ammattilainen. Ei käynyt mielessäkään, että näin voisi tapahtua. Ainahan ravintola-alalta töitä löytyy.

Baarimestari Petri Oksanen ja kokki Noora Kangosniemi kertovat kokemuksistaan ravintola-alan koronarajoituksista ja -suluista.

Alanvaihto alkaa houkuttaa

Vajaa kolmekymppinen kokki Noora Kangosjärvi on osa-aikaisesti lomautettuna turkulaisesta ravintola Paninista. Hänen työkaverinsa ovat lähes kaikki kokonaan lomautettuja.

Kymmenen vuotta kokin töitä tehneen Kangosjärven pelastus olivat noutolounaat, joita hän hoitelee nyt Voiveljet-yrityksen toisessa ravintolassa, Tiirikkalassa.

Kangosjärvi muistelee, miten vuosi sitten ravintola-alan väelle riitti myös ymmärrystä.

– Ensimmäisten täyslomautusten alkaessa monet vuokranantajat tulivat vastaan ja antoivat joko vuokrattomia kuukausia tai ainakin vuokranalennusta. Tietenkään sellaista ei pysty jatkamaan loputtomiin.

Noutolounaita tehdessään kokki Noora Kangosjärvi kaipaa asiakassuhteita. Tällä hetkellä ei kukaan huikkaa keittiöön palautetta. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Kangosjärvenkin kollegoissa oli monia, jotka eivät kuuluneet työttömyyskassaan. Perustelu oli yksinkertainen: kokeistahan on aina pula, hyvälle kokille kyllä löytyy työtä.

Tukien ja työttömyyskorvausten jonot olivat aluksi pitkiä. Kangosjärven ystävissä on monia, jotka joutuivat olemaan kahdesta neljään kuukautta ilman minkäänlaisia tuloja.

– Olemme yrittäneet olla toistemme tukena ja turvana. Kuka on pystynyt, on lainannut rahaa toiselle.

Moni ravintola-alalla miettii jo alanvaihtoa. Se pelottaa Noora Kangosjärveä. Hän epäilee, että opiskelijat eivät enää halua lähteä ravintola- ja catering-alan opintoihin sen perusteella, miten alasta nykyään puhutaan.

– Luulen, että vasta viiden vuoden sisällä nähdään, mitä pandemia teki alallemme.

Ahdinko ulottuu välttämättömiinkin menoihin

Ravintola-alan kokoaikaisen työntekijän keskipalkka (siirryt toiseen palveluun) oli viime vuonna Palvelualan ammattiliiton mukaan 2 021 euroa kuukaudessa.

Kokonaan työttömäksi tai lomautetuksi joutuvan, ansioturvaa saavan bruttotulot romahtavat niin, että käteen jää PAMin laskelmien mukaan noin tuhat euroa. Moni on ollut alunperin osa-aikainen työntekijä, jolloin tulot ovat vielä pienemmät.

Tilanteen tukaluutta kuvaa PAMin jäsenilleen maaliskuun alussa tekemä kysely. Siitä käy ilmi, miten työntekijät ovat kattaneet välttämättömiä menojaan korona-aikana. Vastaajia oli runsas 3 000.

Kuva: Paula Collin / Yle

Välttämättömiin menoihin kuuluu muun muassa vuokra. On niitäkin, jotka ovat joutuneet koronan seurauksena vaihtamaan vaatimattomampaan asuntoon.

Alan mustamaalaus huolettaa

Vuoropäällikkönä työskentelevä Noora Kangosjärvi miettii, voiko Suomessa tulla yllätyksenä, kuinka paljon ravintola-ala työllistää.

– Nähdäänkö meidät vain harrastealana? Tiedän monia kollegoja, joille tämä on intohimoala. He nauttivat työstään ja kouluttautuvat jatkuvasti lisää. Silti meistä puhutaan vain kuppiloina.

Myös baarimestari Petri Oksanen tunnistaa ravintola-alan mustamaalauksen koronakriisin aikana. Hän kokee alan arvostuksen tällä hetkellä minimaaliseksi.

– Tuntuu kuin olisin töissä synninpesässä. Ihan kuin tilanne johtuisi minusta ja ammatistani. Niin kauan kuin ihmiset lomailevat, bilettävät ja tunaroivat, minä olen työtön.

Oksasella on ystäviä, jotka ovat joutuneet sulkemaan koronan takia baarinsa kokonaan. Eikä kyse ole tietenkään vain yrittäjästä ja baarin henkilökunnasta. On siivoojaa, kiinteistöhuoltoa, kuljetuksia, tukkumyyntiä...

– Monen ihmisen loukku.

Ravintoloiden sulkemiskorvaus avuksi?

Viime keväisen totaalisulkemisen jälkeen ravintoloihin on koko ajan kohdistunut jonkinlaisia rajoituksia. Ne ovat vaikuttaneet niidenkin työntekijöiden tuloihin, joilla on ollut töitä. Se taas on voinut vaikuttaa heidän työttömyysturvaansa.

Tilanne ei Palvelualojen ammattiliiton mukaan ole vuoden aikana normalisoitunut missään vaiheessa (siirryt toiseen palveluun).

– Työtunteja on ollut vähemmän. Niistä saadut tulot ovat tavallista pienempiä, sillä työaikalisillä on merkittävä rooli työntekijöiden tuloissa, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan ravintoloille voitaisiin maksaa sulkemiskorvausta. Sitä myönnettäisiin yrityksille, joissa on enintään 49 työntekijää. Se koskisi tilanteita, jolloin yrityksen toimitilat suljetaan lain tai viranomaismääräyksen vuoksi.

PAMin mielestä jo lomautettujen kannalta tuki tulisi myöhässä (siirryt toiseen palveluun).

Miksi pelkkiä suosituksia?

Baarimestari Petri Oksasella on yksi asia, jota hän ei koronakriisin hoidossa ymmärrä: Suomessa ei pakoteta ihmisiä mihinkään.

– Päättäjät miettivät vain, pitäisikö antaa joku suositus.

Oksanen ottaa esimerkiksi kasvomaskit. Hänen ei olisi pakko pitää maskia, mutta hän tekee sen muiden takia.

Kaupassa hän haluaisi kysyä maskittomilta lähelle tulijoilta: mikä siinä on, että minä haluan suojella sinua, mutta sinä et halua suojella minua?

– Tajutaanko, kuinka vakava tilanne on vasta kun se osuu omalle kohdalle?

Voit ottaa kantaa aiheeseen Yle-tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu lauantaina 20.3. klo 23.

Lue lisää:

Suomi pysynee "sulkutilassa" ensi viikon jälkeenkin – katso 3 kohtaa, miten koronarajoitukset todennäköisesti jatkuvat

Näin toimii ravintoloiden sulkemiskorvaus: Palkkakulut korvataan kokonaan, vuokrista 70 prosenttia – Suurille yrityksille valmistellaan oma tuki