1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pispala

Ari Helminen yritti saada 10 vuoden ajan luvan rakentaa omakotitalon – kertomus unelmasta, joka jumitti Pispalan asemakaavan Tampereella

Pispalan asemakaavaa on sorvattu pian 15 vuoden ajan. Nyt kaava on jumissa, eikä kukaan tiedä mitä asiassa seuraavaksi tapahtuu.

Pispala
Ari Helminen.
Ari Helmisellä oli unelma asua Pispalassa.Jani Aarnio / Yle

Tampereen Pispalassa rinnetontin pihalla seisoi vanha omakotitalo. Sen ikkunoista aukesi näkymä Pyhäjärven yli.

Oli vuosi 2011. Rakennusyrittäjä Ari Helminen päätti ostaa osoitteessa Pulkkasaarenkatu 4 sijaitsevan tontin taloineen ystäväperheensä kanssa. He halusivat rakentaa molemmille perheille kodit.

– Minulla oli aina ollut haave päästä asumaan Pispalaan. Ehkä tyhmää, mutta se oli haaveeni.

Ari Helminen.
Ari Helminen arvelee, että hänen unelmansa kahdesta talosta tehtiin mahdottomaksi sen vuoksi, että hän lähti penäämään oikeuksiaan.Jani Aarnio / Yle

Helminen ei tiennyt, mihin kotiunelma hänet vielä veisi: toistuviin lupahakemuksiin, rakennussuunnitelmakierteeseen ja salapoliisityöhön Pispalan alueen historiasta.

Pispala on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sen asemakaavaa on uudistettu vuodesta 2007. Uudistuksen taustalla on ympäristöministeriön kehotus suojella aluetta. Kun Helminen osti tontin, alueella oli keskeneräisen kaavoituksen vuoksi rakennuskielto.

Kaupungin puolelta kuitenkin luvattiin, että tontille saisi kyllä rakentaa toisenkin talon, kunhan sille haettaisiin poikkeuslupa.

Vuonna 2014 Helminen haki tontin vanhalle omakotitalolle purkulupaa. Tutkimuksissa oli ilmennyt, että talo oli purkukuntoinen, ja Helminen halusi rakentaa tilalle toisen uusista taloista. Lupa heltisi helposti.

Tukkitie

Pulkkasaarenkatu 4:n tontti ammotti tyhjyyttään. Vanha talo oli purettu. Ystäväperhe oli muuttanut suunnitelmiaan: tontti oli nyt Helmisen käsissä.

Hän aikoi myydä puolet tontista eteenpäin, kunhan poikkeuslupa kahdelle talolle heltiäisi.

Pulkkasaarenkatu Tampereen Pispalassa.
Tämä talo Pulkkasaarenkatu 4:n tontille on saatu rakennettua.Jani Aarnio / Yle

Toinen lupa kuitenkin evättiin. Pirkanmaan ely-keskus katsoi, ettei talo istunut Pispalaan. Se oli liian iso, eikä se sopinut yhteen kulttuuriympäristön kanssa.

Eväämiseen vaikutti toinenkin seikka: Punainen tukkitie. Se on rakennelma, jota pitkin uittotukit kulkivat 1800-1900-luvun taitteessa vesistöjä halkovan Pispalanharjun yli. Tukkitie katsotaan osaksi suojeltavaa kulttuuriympäristöä.

Päätöksen mukaan tukkitie kulki aikanaan juuri siinä, mihin Helminen halusi toisen talonsa rakentaa, eikä rakentaminen siksi tullut kyseeseen. Tämä oli ristiriidassa sen kanssa, mitä kaupunki Helmiselle oli ostovaiheessa lupaillut.

– Olin kuullut tukkitien olemassaolosta aikaisemmin, muttei minulla ollut hajuakaan, että se kulkisi tontillani, Helminen kertoo.

Punainen tukkitie Pispalassa, Pyhäjärven puolelta.
Punainen tukkitie vuonna 1930. Taustalla Pyhäjärvi.Vapriikin kuva-arkisto / Valokuvaamo Aira

Kaupungin kaavoituksesta kerrotaan, että tukkitie nousi esteeksi Pirkanmaan maakuntamuseon vuonna 2013 tekemän selvityksen takia - siis Helmisen tonttikauppojen jälkeen. Siksi tukkitietä ei osattu ottaa huomioon, kun Helminen tiedusteli, voiko tontille rakentaa kaksi taloa.

Tästä lähtien kiista Punaisen tukkitien sijainnista on hallinnut koko Pispalan kaavoitusprosessia.

Apulaispormestari ryhtyy toimeen

Päätöstä ei Ari Helminen purematta niellyt.

Hän otti yhteyttä silloiseen kaupungin apulaispormestari Pekka Salmeen (sd.), jotta selvyys tukkitien sijainnista saataisiin. Sitten Helminen voisi asetella rakennukset tontille kaavoituksen haluamalla tavalla.

Salmi pyysi kaavoittajia selvittämään, missä tukkitie oli kulkenut. Valta lautakunnassa oli vaihtumassa ja asia oli tarkoitus käsitellä vielä Salmen viimeisessä kokouksessa. Helminen toimitti suunnitelmat kokoukseen, mutta asiaa ei käsitelty.

Salmi kertoo, että kaavoitus ei ehtinyt selvittää sijaintia ennen lautakunnan vaihtumista. Hänen mukaansa oli selvää, ettei tukkitie Helmisen tontilla kulkenut.

– Kävin siellä pyörimässä. Betoniset perusteet olivat selvästi naapurin tontilla. Kaavoituksen suhtautuminen tukkitiehen on ollut outo. Helmistä oli jo vuosia ohjattu toimimaan, kuten hän toimi.

Kartta näyttää alueen, jolla punainen tukkitie on sijainnut sekä Pulkkasaarentie 4:n tontin ja kiistellyn alueen tontilla.
Kiistely alue on se osa Ari Helmisen tontista, jossa Punainen tukki- tai huoltotie on saattanut kulkea. Samuli Huttunen / Yle

Helminen päätti ottaa tukkitien selvittämisen omiin käsiinsä.

Hän hankki vanhoja asiakirjoja, karttoja ja teki korttelin tonteilla mittauksia. Helmisen oman selvityksen perusteella tukkitie ei kulkenut hänen tontillaan. Hän toimitti laatimansa aineiston kaavoitukselle.

Tämän jälkeen kaavoitus muutti mieltään tukkitiestä. Kaavoituksen uuden päätöksen mukaan myös sen huoltotie olisi suojeltava.

– Kun viranomaisille selvisi, ettei tukkitie kulje puolellani, sain tiedon huoltotiestä. Kartoista näkee, että huoltotie on mennyt aivan tonttini rajalla, ehkä puoli metriä on oikaistu minun tontilta, Helminen kertoo.

Uuden apulaispormestarin huomenlahja

Tukki- ja huoltoteiden sijainnista ei vallinnut yksimielisyyttä, kun kaupungin päättäjät vaihtuivat vuonna 2017. Samoihin aikoihin Ari Helminen haki poikkeuslupaa uudella suunnitelmalla, jossa taloa oli pienennetty.

Uutta suunnitelmaa oli laatimassa silloinen Pispalan lupa-arkkitehti Titta Tamminen.

Tamminen ja Helminen tutustuivat toisiinsa Pulkkasaarenkatu 4:n yhteydessä. Nykyään he ovat pariskunta.

Pekka Salmen tilalle apulaispormestariksi ja siten myös yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajaksi nousi Aleksi Jäntti (kok.).

– Pulkkasaarenkatu 4 tuli minulle huomenlahjana. Edellisen lautakunnan näkemys oli, että poikkeuslupa tulisi hyväksyä siinä muodossa, jossa hakija on sitä hakenut, Jäntti sanoo.

apulaispormestari Aleksi Jäntti
Apulaispormestari Aleksi Jäntin mukaan Pulkkasaarenkatu 4:stä on tullut periaatekysymys.Marko Melto / Yle

Kaavoittajien mukaan ehtona poikkeuslupaan olisi, että asuinrakennuksen pitää sijaita tukkitien vuoksi vähintään neljän metrin päässä tontin itärajasta. Lautakunta päätyi kuitenkin katsomaan, että kahden metrin etäisyys olisi riittävä. Poikkeusluvan myöntämisestä oltiin tällä ehdolla yhdyskuntalautakunnassa yksimielisiä.

Mutta Helminen ei ollut tyytyväinen.

Hän katsoi, ettei tukkitie edelleenkään kulje hänen tontillaan. Lisäksi hän perusteli näkemystään, että tukkitien päälle on aikaisemmin rakennettu taloja. Vielä 2008 yhden omakotitalon rakentamiseen oli myönnetty poikkeuslupa.

Nyt Helmistä harmittaa, että harasi vastaan.

– Olisi pitänyt suostua siirtämiseen, vaikka tukkitie ei tontillani kuljekaan. Nyt olisi varmaan jo tönö pystyssä.

Yhdyskuntalautakunta päätti lopulta asian Helmisen hyväksi, eli lautakunta jätti huomiotta kaavoittajien esityksen. Taloa ei tarvitsisi rakentaa neljän metrin päähän tontin rajasta.

– Minä jo suurin piirtein poksautin samppanjapullon auki. Kuuden vuoden työ oli tuottanut tulosta, Helminen sanoo.

Ely-keskus ja naapurusto heräävät

Samppanjapullo jäi korkkaamatta.

Lautakunnan tekemä päätös kirjattiin pöytäkirjaan väärin. Muotoseikkojen takia lupa käsiteltiin uudelleen elokuussa 2017. Lautakunnan päätös pysyi ennallaan, mutta Helmiselle käsittely toi uusia ongelmia.

Pirkanmaan ely-keskus päätti puuttua peliin. Ensimmäisellä kierroksella elyllä jäi lausunto poikkeusluvasta lähettämättä tietokatkon vuoksi.

Yksikön päällikkö Samuli Alppi painottaa, että elyn kanta on pysynyt samana läpi prosessin, eli tontin rakennusoikeus ja -tapa sekä tukkitien alueen käyttö tulee ratkaista asemakaavalla.

Alpin mukaan elyn kannassa painaa ennen muuta tontille haetun rakennusoikeuden määrä, ei tukkitien tarkka sijainti. Tältä osin koko keskustelu on elyn näkökulmasta lipsahtanut sivuraiteille.

Pulkkasaarenkatu Tampereen Pispalassa.
Pulkkasaarenkadun korttelin muut asukkaat eivät halunneet, että Ari Helminen rakentaa tontilleen kaksi omakotitaloa.Jani Aarnio / Yle

Naapurit eivät olleet puuttuneet Ari Helmisen ja kaupungin väliseen kädenvääntöön. Nyt korttelin asukkaat aktivoituivat asiassa, Helmisen harmiksi.

Kukaan korttelin asukkaista ei halunnut lisää rakennusoikeutta, eikä sitä haluttu antaa myöskään Helmiselle.

Myös Helmisen puolison, lupa-arkkitehti Titta Tammisen osallistuminen talon suunnitteluun herätti närää.

Helminen sanoo tulleensa hyvin toimeen naapureidensa kanssa. Hän kertoo yhteisistä puunkaatotalkoista ja polttopuiden pilkkomisesta.

– En tiedä, miksi naapureiden mieli muuttui.

Naapurit veivät yhdyskuntalautakunnan myöntämän poikkeusluvan hallinto-oikeuteen.

Tampereen kaupungin asemakaavapäällikkö Elina Karppinen antoi hallinto-oikeuteen lausunnon lautakunnan nimissä. Lausunnon mukaan kahden metrin etäisyys tontin rajalta ei ollut riittävä. Lautakunta ei kuitenkaan ollut Karppisen kanssa samaa mieltä.

Lautakunta ei tarkoita, mitä lausuu

Yhdyskuntalautakunta on kaupungin ylin kaavoitusvaltaa käyttävä elin.

Jos lautakunta olisi tässä vaiheessa tiennyt, että lausunto oli ristiriidassa sen oman näkemyksen kanssa, se olisi voinut estää lausunnon päätymisen hallinto-oikeuteen. Kukaan lautakunnassa ei kuitenkaan kiinnittänyt huomiota lausuntoon.

– Tässä mentiin kyllä ihan hallintosäännön mukaan, mutta tämä täyttää huonon hallinnon tunnusmerkit, koska lautakuntaa ei informoitu lausunnon sisällöstä, Aleksi Jäntti sadattelee jälkikäteen.

Oikeus kumosi yhdyskuntalautakunnan päätöksen kesällä 2018.

Motiivini on, että yksittäisen maanomistajan oikeuksia ei poljeta.

Aleksi Jäntti

Sen mukaan kiistan ratkaisemiseksi vaaditaan laajempi tarkastelu Pispalan asemakaavoituksen yhteydessä, eli juuri kuten ely-keskus oli aiemmin esittänyt.

Jäntti ja Helminen ovat sitä mieltä, että asemakaavapäällikkö Elina Karppisen lausunto kumosi poikkeusluvan hallinto-oikeudessa.

– Ei hallinto-oikeudella ollut muuta mahdollisuutta kuin hylätä poikkeuslupa, Helminen sanoo.

Karppinen puolestaan uskoo, että hallinto-oikeus on tehnyt ratkaisun oman harkintansa pohjalta.

– Päätökseen on luultavasti vaikuttanut suuresti se, että Pispala on merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Apulaispormestari pyytää selvityksen

Kiistely tontin rakennusoikeudesta ei kuitenkaan päättynyt hallinto-oikeuden päätökseen.

Aleksi Jäntti kysyi kaupungin kaavoittajilta vielä kerran, missä tukkitie tarkalleen kulki.

Jäntti koki, ettei edelleenkään saanut kunnollista vastausta, joten hän päätti hankkia asiasta oman selvityksensä. Hän pyysi Tampereen silloista rakennustarkastajaa selvittämään, missä tukkitie on tarkalleen kulkenut.

Hän on saanut kritiikkiä pyynnöstään. Vaikutti siltä, että apulaispormestari oli pyrkinyt haastamaan jo aikaisemmin tehdyn selvityksen tukkitien sijainnista. Jäntti kertoo, ettei ollut perehtynyt maakuntamuseon laatimaan selvitykseen ennen kuin kysyi asiasta rakennustarkastajalta.

– Toimin täysin vilpittömästi. Koen, että apulaispormestarin pitää saada kaikki tieto, minkä haluaa. Se, kuinka tieto tuotetaan on organisaation tehtävä.

Myös tämän selvityksen lopputulos oli, että tukkitie ei sijainnut Helmisen tontilla. Huoltotien sijaintiin selvitys ei ottanut kantaa.

Punainen tukkitie vuonna 1929.
Punainen tukkitie vuonna 1929 Pyhäjärven rannasta kuvattuna. Vapriikin kuva-arkisto / Erkki Mäntylä

Koska hallinto-oikeus oli tehnyt selkeän ratkaisun Ari Helmisen poikkeusluvasta, päätti yhdyskuntalautakunta toimia asemakaavan kautta.

Elokuussa 2020 yhdyskuntalautakunta äänesti apulaispormestari Aleksi Jäntin johdolla kaupungin valmisteleman kaavaehdotuksen nurin.

Lautakunta jakautui rajusti.

Tiukan äänestyksen jälkeen lautakunta päätti, että Pispalan tonttien rakennusoikeutta vähennetään korkeintaan viidennes, ja - vastoin kaavoituksen tahtoa - tonteille voi rakentaa enemmän kuin yhden asuinrakennuksen.

Miksi, Aleksi Jäntti?

Apulaispormestari Aleksi Jäntin tarmokkuus yhden ihmisen, Ari Helmisen, asian ajamisessa on herättänyt ihmetystä niin lautakunnassa, virkakoneistossa kuin kaupunkilaisten keskuudessa yleisemminkin.

Jäntti kertoo, että asiasta on tullut hänelle periaatteen kysymys.

– Motiivini on, että yksittäisen maanomistajan oikeuksia ei poljeta.

Toiseksi syyksi Jäntti kertoo valtataistelun kaupungin toimielimien välillä. Hän ei hyväksy sitä, että lautakunnan päätös jyrättiin - Jäntin mukaan osittain kyseenalaisin menetelmin.

– Helmisen tapaus ei ole ollut minulle enää pitkään aikaan se draiveri, vaan se miten asioita hoidetaan.

Myös Tampereen kaupungin sisäisen tarkastus on ollut kiinnostunut (siirryt toiseen palveluun) (Aamulehti) Pulkkasaarenkatu 4:n tarinasta. Sen tarkastusraportin mukaan lautakunnan päätöstä ei ole perusteltu lain vaatimalla tavalla.

– Kun luin raportin, olin raivoissani. Tarkastusjohtaja syytti, että en saisi olla yhteydessä kuntalaisiin. Se on mielestäni absurdia.

Pulkkasaarenkadun saagan seurauksena on vihjailtu, että Jäntti ja Helminen olisivat tuttuja keskenään. Molemmat kiistävät tuntevansa toisiaan tonttikiistan ulkopuolella.

Professori ryhtyy selvittämään tapausta

Pulkkasaarenkatu 4:n rakennusluvan ja Pispalan kaavan ympärillä nähty sirkus on siksi poikkeuksellinen, että Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritus professori Aimo Ryynänen päätti omasta mielenkiinnostaan lähteä selvittämään tapausta.

Hän toimitti asiasta oman juridisen näkökulmansa Ari Helmiselle. Se on kiertänyt kaupungin johdossa. Siinä Ryynänen toteaa, että prosessi on kaukana oikeusvaltiolle edellytettävästä hyvän hallinnon vaatimuksesta.

Hän perustelee näkemystään muun muassa prosessin ylipitkällä kestolla, Helmiselle annetuilla virheellisillä viranomaistiedoilla ja niiden perusteella tehtyjen hakemusten hylkäämisellä. Ryynänen pitää hallinnon näkökulmasta epäonnistumisena myös sitä, että Helminen on joutunut tekemään itse laajoja selvityksiä tukkitien sijainnista.

Prosessin aikana neljä eri arkkitehtia on tehnyt talosta suunnitelmat viranomaisten ohjeiden perusteella - tuloksetta.

– Vikaa on varmaan haettava lupaviranomaisten puolelta, vähintäänkin neuvonnan ja ohjaamisen puutteellisuutena, Ryynänen kirjoittaa selvityksessä.

Professori pohtii, mikä motiivi kaavoituksella on ollut estää Helmistä rakentamasta edes kaavoittajien ailahtelevien vaatimusten mukaisesti. Hän ihmettelee, onko tapaus normaalia Tampereen viranomaiskäytäntöä.

Tampereen Pispalan tukkitien betonijäänteitä.
Tukkitien betonijäänteitä Pyhäjärven rannassa. Rakenteiden ikää ei ole pystytty varmuudella selvittämään.Jani Aarnio / Yle

Helmisestä Ryynäsen selvitys tuntui lottovoitolta, vaikka siitä ei ole seurannut mitään.

– Sain vihdoin tukea ajatuksilleni. Olen näiden vuosien aikana miettinyt, että valitanko turhasta ja enkö vain ymmärrä. Selvitys loi minuun uskoa.

Tampereen kaupungin asemakaavapäällikön Elina Karppisen mukaan prosessissa ei ole tapahtunut virheitä, mutta jotain olisi voitu tehdä toisin.

– Olisimme voineet todeta aikaisemmin sen, että tätä ei ratkaista poikkeusluvalla, vaan vasta asemakaavalla. Ehkä siinä olisi työvaiheita säästynyt eri tahoilta.

Periaatteesta pattitilanteeseen

Yhdestä asiasta sekä viranhaltijat että päättäjät ovat samaa mieltä: kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Asemakaavapäällikkö Elina Karppisen mukaan asiassa on pidetty pieni hengähdystauko. Siihen on tarkoitus palata lähiaikoina.

Lautakunnan ehdotus Pispalan toisen vaiheen asemakaavaksi on ollut nähtävillä viime syksynä. Karppinen ei usko, että se menee läpi.

– Pispalan arvojen säilymisen ja rakentamisen kannalta olisi tärkeää, että kaava saataisiin mahdollisimman pian hyväksytyksi ja lainvoimaiseksi.

Valtion valvovaa viranomaista, ely-keskusta edustava Samuli Alppi kertoo, että elyllä odotetaan nyt kaupungin seuraavaa liikettä.

– Tampereen kaupungin pitäisi suhtautua vakavasti asiaan ja laatia suojelukaava, joka olisi valtion näkökulmasta hyväksyttävä.

Ei tätä koneistoa voi voittaa.

Ari Helminen

Apulaispormestari Jäntti katsoo, että kaavoitus pitäisi aloittaa alusta uudella otteella. Jäntti myöntää, että Pispalassa tulee aina olemaan suojelulliset tavoitteet, mutta muistuttaa samalla kaupungin tiivistämistavoitteista.

– Jos tätä tarpeeksi monta kymmentä vuotta väännetään, ja henkilöt vaihtuvat, ehkä ymmärretään, että tiivistämistä voidaan lisätä ilman, että suojelu kauheasti kärsii.

Ari Helmistä asia ei enää kiinnosta.

Vuonna 2019 hänelle yllätyksekseen selvisi, ettei tontille ely-keskuksen mukaan ylipäätään saisi rakentaa toista taloa.

– Ei tätä koneistoa voi voittaa. Kaikki pyörittelevät päätään, ettei tämä voi olla totta, mutta kukaan ei kuitenkaan uskalla puuttua, Helminen huokaa.

Tammikuussa 2021 Helminen myi tonttinsa pois.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi