1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arktinen alue

Ilmastonmuutos tuhosi haaveet kaasu- ja öljyrikkauksista – Marinin hallitus linjaa Suomen uudet tavoitteet arktisella alueella

Elinkeinoelämä kaipaa arktisen politiikan strategiaan mainintoja akkuteollisuudesta ja arvokkaista maametalleista.

Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin muut alueet. Arkistokuvassa jäävuori sulaa Grönlannissa. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Ilmastokeskustelu on muuttanut suhtautumista pohjoisten, arktisten alueiden luonnonvaroihin.

Tutkimusprofessori Timo Koivurova on seurannut kehitystä Lapin yliopiston arktisessa keskuksessa. Hän kertoo, että edellisessä, vuoden 2013 politiikkalinjauksessaan, Suomi oli innoissaan arktisen alueen valtavista kaasu- ja öljyvaroista.

– Ehkä kaikkein räikeimmin tämä ero näkyy siinä, että tässä uudessa strategialuonnoksessa katsotaan, että uusien fossiilisten varantojen avaaminen arktisissa olosuhteissa on ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kanssa.

– Vielä vuoden 2013 strategiassa (siirryt toiseen palveluun) oltiin enemmänkin innostuneita näistä valtavista fossiilisista varannoista ja korostettiin sitä, että Suomen pitäisi päästä osallistumaan näihin energiahankkeisiin, Koivurova kuvailee muutosta.

Uusi linjaus on Koivurovan mielestä täysin perusteltu.

– Siis mielestäni, jos ajatellaan, että arktinen alue lämpenee näin valtavaa vauhtia ja nykyisillä päästökehitysmäärillä, niin hyvin nopeasti saavutetaan neljän asteen lämpeneminen eli aletaan lähestyä semmoisia tasoja alueen lämpenemisessä, jossa on dramaattisia kehityskulkuja eli ikirouta sulaa ja merijään volyymistahan on kadonnut jo 75 prosenttia alueella, Koivurova muistuttaa.

Kansainväliset jännitteet näkyvät pohjoisessa

Kansainvälisen turvalisuusympäristön muutos heijastuu Koivurovan mielestä myös arktiselle alueelle.

– Selittävinä tekijöinä ovat tietenkin esimerkiksi Venäjän toimet Ukrainassa, Krimin alueen laiton liittäminen Venäjään ja Kiinan tulo paljon voimakkaammin myös arktiselle alueelle. Yleisesti jännitteisemmät kansainväliset suhteet ja suurvaltasuhteet näkyvät myös arktisella alueella.

– Se näkyy hyvin siinä, että uudessa arktisessa strategialuonnoksessa painotetaan sitä, että vaikka arktinen alue on vielä vakaa ja rauhanomaisen yhteistyön sävyttämä, niin siellä on enemmän myös Suomen turvallisuutta uhkaavia kehityskulkuja, joihin Suomen pitää varautua, Koivurova arvioi.

Tutkimusprofessori Timo Koivurova näkee ilmaston lämpenemisen myös turvallisuusuhkana. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Ilmastonmuutos on strategian punainen lanka

Arktisen neuvottelukunnan pääsihteeri Nina Brander on ollut vahvasti mukana Suomen arktisen politiikan strategian valmistelussa. (siirryt toiseen palveluun) Hän vahvistaa uuden linjauksen.

– Ja ilmastonmuutos, voi sanoa, että se kulkee punaisena lankana. Sen hillintä ja siihen sopeutuminen on ykköspainopistealue tässä strategiassa, Brander toteaa.

Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja esimerkiksi saamelaisten oikeuksien huomioiminen asettavat uudessa strategiassa (siirryt toiseen palveluun) raamit elinkeinotoiminnan kasvulle.

– Ei puhuta enää luonnonvarojen hyödyntämisestä vaan pikemminkin siitä, että miten Suomi voisi asemoitua sillä tavalla, että se kestävä hyödyntäminen olisi mahdollista. Ja Suomellahan on paljon arktista osaamista ja arktista teknologiaa myös tähän liittyen.

Elinkeinoelämä nostaa esiin uusia kasvualoja

Lausuntokierroksella (siirryt toiseen palveluun) elinkeinoelämän järjestöt kaipasivat strategiaan enemmän liiketoimintapainotuksia.

Esimerkiksi Keskuskauppakamarin lausunnossa johtaja Timo Vuori ja johtava asiantuntija Päivi Wood korostavat, että talouden merkitystä ei pidä unohtaa eikä aliarvioida.

– Mielestämme talouden ja elinkeinojen esittelystä jäävät vähemmälle huomiolle pohjoisen Suomen talouden keskeiset, perinteiset toimialat, kuten metsä-, metalli-, energia- ja kaivosteollisuus sekä ict-teollisuus, Vuori ja Wood arvioivat.

Keskuskauppakamarin lausunnossa nähdään puutteena myös, että strategiassa, sen tilannekuvassa ja tavoitetilassa sekä toimenpiteissä ei lainkaan mainita uusia, kasvupotentiaalia omaavia aloja, kuten akkuteollisuus, tekoäly- ja datatalous sekä fossiilivapaan teräksen tuotanto.

Elinkeinoelämän keskusliiton lausunnossa johtaja Hanna Laurén katsoo, että taloudellinen toiminta ja kestävä kehitys eivät ole toisiaan poissulkevia vaan kulkevat käsi kädessä.

– On hyvä muistaa, että arktiselta alueelta löytyy tärkeitä kriittisiä raaka-aineita, kuten harvinaisia maametalleja muun muassa akkuihin, matkapuhelimiin, tietokoneisiin ja kannettaviin tietokoneisiin. Näillä luonnonvaroilla voi olla suuri merkitys koko EU:n omavaraisuudessa kriittisten raaka-aineiden suhteen ja strategista merkitystä EU:n kilpailukyvylle, Hanna Laurén korostaa.

Ympäristöjärjestöt torjuvat uusia kaivoksia

Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnossa todetaan, että arktinen luonto on herkkää, eikä sitä tule stressata lisää uusilla suurhankkeilla, kuten kaivoksilla tai vesivoimaloilla.

– Tässä suhteessa on hyvä, että esimerkiksi "Jäämerenrataa" ei tässä luonnoksessa ole. Sitä vastoin sen ideaa korvaavan Suomen ja Ruotsin olemassa olevien junaverkostojen yhdistäminen on kannatettavaa, Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta kiittää hallituksen strategiapaperia.

Maailman luonnon säätiön (WWF) Suomen rahasto on huolissaan pohjoisen metsien käytöstä.

– Kun alueella teollisuuden puuntarve on kasvamassa, strategiaan on välttämätöntä nostaa Lapin luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsäalueiden pikainen kartoitus metsien kasvavan käyttöpaineen vastineeksi, linjataan suojelujohtaja Jari Luukkosen ja oikeudellisen neuvonantajan Raija-Leena Ojasen allekirjoittamassa lausunnossa.

WWF:n mielestä varsinkin Etelä- ja Länsi-Lapissa metsien suojelutilanne on riittämätön. Säätiö on huolissaan myös poronhoidosta.

– Vanhojen metsien hakkuut, ilmastonmuutos sekä infrastruktuuri- ja kaivoshankkeet uhkaavat poronhoidon edellytyksiä, mutta toisaalta porojen liian suuri laidunpaine uhkaa tunturiluontoa, Luukkonen ja Ojanen lausuvat.

Strategia hallituksen ja presidentin pöytään

Arktisen politiikan strategia on tarkoitus viedä pääsiäisen jälkeen hallituksen ja presidentin yhteiseen pöytään.

Hallitus tekee strategiasta periaatepäätöksen ja eduskuntaan arktisen politiikan strategia tulee pääministerin ilmoituksena myöhemmin keväällä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa on linjattu, että kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.

Arktisen politiikan strategia kattaa kaksi vaalikautta eli se ulottuu vuoteen 2030 saakka. Strategian mukaan koko Suomi on arktinen maa.

Strategia määrittelee Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet niiden saavuttamiseksi.

Strategian johdanto-osuudessa käsitellään arktisen politiikan kansainvälistä toimintaympäristöä ja turvallisuuskysymyksiä. Nämä kohdat kytkeytyvät eduskunnan käsittelyssä parhaillaan loppusuoralla olevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. (siirryt toiseen palveluun)

Pääsihteeri Nina Branderin mukaan ilmastonmuutos kulkee punaisena lankana arktisen politiikan strategiassa. Kuva: Valtioneuvosto

Myös Euroopan unioni on päivittämässä arktista tiedonantoaan, joka on vuodelta 2016

– Suomi on kyllä johdonmukaisesti korostanut tarvetta vahvistaa Euroopan unionin arktista politiikkaa jopa sillä tavalla, että ollaan sanottu, että Suomi haluaa olla johtava arktinen toimija Euroopan unionissa. Nämä valmistelut EU:n arktisen politiikan päivittämiseen kulkevat rinnakkain tämän meidän kansallisen strategian valmistelun kanssa, pääsihteeri Nina Brander sanoo.

EU:n arktisten linjausten pitäisi valmistua vielä tämän vuoden aikana.

Koronapandemia lykkäsi strategian valmistumista

Koronapandemia näkyy Suomen arktisen politiikan strategiassa.

– Meillä oli strategian valmistelu jo hyvässä vauhdissa viime keväänä ja sitten siihen tuli muutaman kuukauden tauko sen takia, että koronatilanne oli sellainen, että päätettiin keskeyttää valmistelu muutamaksi kuukaudeksi, Nina Brander kertoo.

Arktisen politiikan strategiassa yhtenä painopistealueena on arktisen alueen asukkaiden hyvinvointi.

– Siellä otetaan nämä pandemiat, ei pelkästään koronaa vaan myös muut terveysuhkat huomioon, ja mainitaan myös huoltovarmuuskysymyksenä, Brander kuvailee.

Voit keskustella tästä artikkelista 21.3.2021 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Hallitus esitteli uuden arktisen strategian (2.10.2013)

Suomessa tehtiin lämpöennätys osana arktista lämpöaaltoa – vuosi 2020 on ollut maailman lämpimimpiä

Tuore tutkimus paljastaa: arktinen alue on lämmennyt pari astetta jo nyt – aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä ja porojen joukkokuolemia