1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vieraslajit

Riihimäki rynnistää sotaan vieraslajeja vastaan laajalla rintamalla

Riihimäki taistelee nyt paitsi espanjansiruetnoita, myös rottia ja villikaneja vastaan.

Vieraslajit
Rotta juurakossa.
Rottia on Riihimäellä ainakin linja-autoaseman ja rautatieaseman liepeillä.Vesa Marttinen / Yle

Toimet vieraslajeja vastaan tehostuvat Riihimäellä. Kiireellisintä taistelua Riihimäki käy maaliskuussa villikaneja vastaan. Eläimistä on havaintoja esimerkiksi Räätykänmäestä, rautatieaseman liepeiltä ja Peltosaaresta Vantaanjoen varrelta.

Villikanit yritetään loukuttaa vielä tässä kuussa. Riihimäen vieraslajikoordinaattori Eerika Pesonen kertoo, että kaninaaras voi saada vuosittain 3–5 poikuetta, joissa jokaisessa voi olla 3–12 poikasta. Villikanit lisääntyvät nopeasti ja ovatkin aiheuttaneet mittavia tuhoja esimerkiksi Helsingissä.

– Villikaneja on ollut Riihimäellä jo muutaman vuoden. Niitä pitää loukuttaa nopeasti ennen kuin kannat kasvavat räjähdysmäisesti. Etsimme villikanien jälkiä parhaillaan, kertoo Eerika Pesonen.

Kanit syövät pensaita, puita ja muita istutuksia piha- ja puistoalueilta. Toisin kuin rusakko ja metsäjänis, villikani kaivaa pesäkolonsa yleensä rakennuksen tai muun rakenteen alle aiheuttaen eroosiota ja sortumavaaraa.

Rotat vaativat oman strategiansa

Keinoja rottien hävittämiseen Riihimäki suunnittelee parhaillaan ja kartoittaa niiden oleskelupaikkoja. Rottia on ainakin linja-autoaseman ja rautatieaseman alueilla. Uuden Karhintien tuntumaan ne ovat ilmeisesti rakentaneet pesiäkin.

Todennäköisesti niitä löytyy myös Parmalan suunnalta, missä on teollisuusaluetta. Me jalkaudumme katsomaan, millaisia jälkiä populaatioista löytyy, kertoo Eerika Pesonen.

Espanjansiruetanoille biologista torjunta-ainetta

Vieraslajien torjuntaan on budjetoitu tänä vuonna osallistuvan budjetin kautta 30 000 euroa. Rahalla kaupunki palkkaa torjuntaan esimerkkksi viisi keikkatyöntekijää, jotka levittävät espanjansiruetanoita torjumaan biologista torjunta-ainetta. Aineessa on sukkulamatoja.

– Kokeilemme kesällä biologista torjunta-ainetta. Siitä on tosin ristiriitaisia tutkimustuloksia, miten se vaikuttaa espanjansiruetanoihin. Ilmeisesti suuriin yksilöihin ei torjunta-aine hyvin vaikuta. Tämän takia iskemme biologista torjunta-ainetta ojien lähettyville heti, kun maat ovat sulaneet ja maaperä on kyllin lämmin. Näin ehkä saamme heti poistettua pienet yksilöt, toivoo vieraslajikoordinaattori Eerika Pesonen.

Kaupungin yleisten alueiden etanantorjunnassa keskitytään ongelmaojien pientareisiin ja ympäröiviin puistoalueisiin sekä Huhtimon ja Taipaleen maavalleihin.