1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. MOT

"Valtion pitää maksaa korvaukset henkirikosten uhrien omaisille" – Keskustan Kurvinen tiukkana hallitukselle MOT:n selvityksen jälkeen

Omaiset jäävät usein ilman heille kuuluvia palveluja ja joutuvat läheisensä kuoleman aiheuttamien kustannusten maksajiksi.

MOT
Antti Kurvinen eduskunnassa 5.3.2020
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan on epäinhimillistä, että omaisen täytyy olla vuosikausia velkasuhteessa oman läheisensä surmaajaan ja huolehtia itse, ettei saatava vanhene. Pekka Tynell / Yle

Henkirikoksen uhrin omaisen asema on Suomessa retuperällä. Tämän myöntävät Ylen Ykkösaamussa vierailleet keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen.

He eivät hämmästy MOT:n tuoreen selvityksen tuloksia, jotka paljastavat, että henkirikoksen uhrin omaiset jäävät Suomessa yleensä ilman heille kuuluvia kärsimyskorvauksia. Valtio maksoi vielä 2000-luvun alkupuolella omaisten kärsimyskorvaukset. Asia muuttui, kun rikosvahinkolakiin tehtiin vuonna 2005 mittava uudistus ja korvausten maksaminen siirrettiin rikoksen tekijöille.

Osa omaisista yrittää saada korvauksiaan perimällä niitä ulosoton kautta, mutta MOT:n selvityksen mukaan tekijöiltä saadaan tätä kautta vain pennosia. Tuomituilla on yleensä perinnässä paljon velkaa ja merkintä varattomuudesta.

Keto-Huovisen mukaan lakiuudistuksen myötä kärsivät myös omaisten oikeudet.

– Laissa on perustavanlaatuisia ongelmia, joihin täytyy saada muutoksia. Kyllä meidän pitää pystyä huolehtimaan oikeusvaltiossa siitä, että tuomioistuinten tuomiot laitetaan täytäntöön niin seuraamusten kuin korvausten osalta, hän sanoo.

Kurvisen mielestä valtion tulisi pitää huoli omaisista ja maksaa korvaukset.

– Henkirikoksen uhrin läheisten korvaukset ovat aika pieni erä valtiontaloudelle. Yhden arvion mukaan niiden määrä olisi vain reilut miljoona euroa vuodessa. Valtiontalouden budjetti on kuitenkin yli 60 miljardia euroa. Tämä on sellainen oikeusvaltioasia, joka nyt vaan pitäisi laittaa kuntoon, Kurvinen toteaa.

Kurvinen on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja hän on toiminut lakimiehenä asianajotoimistossa. Keto-Huovinen on toiminut aluesyyttäjänä ennen kansanedustajan uraansa.

"Kriminaalipolitiikassa on keskitetty tekijään, ei uhriin"

Kurvisen ja Keto-Huovisen mukaan on epäinhimillistä, että omaisen täytyy olla vuosikausia velkasuhteessa oman läheisensä surmaajaan ja huolehtia itse, ettei saatava vanhene. Perintä myös muistuttaa yhä uudestaan traagisesta tapahtumasta.

– Rikollinen saa vankilassa paljon apua ja tukea, mikä on hyvä asia, että pääsisi kaidalle tielle. Tuntuu väärältä, että samalla henkirikoksen uhrin omainen saa tappelun kautta vähän apua ja tukea, Kurvinen toteaa.

MOT:n selvityksessä paljastui myös, että oikeus on määrännyt omaisille korvauksia maksettavaksi ristiriitaisin perustein. Esimerkiksi uhrin lapselle on toisinaan määrätty kymmenien tuhansien korvaukset ja toisinaan korvausvaatimus on hylätty.

Oikeus voi katsoa omaisen olevan oikeutettu kärsimyskorvaukseen, jos tämä pystyy todistamaan suhteensa uhriin olleen “erityisen läheinen”. Esimerkiksi sisarukset jäävät lähtökohtaisesti tämän määritelmän ulkopuolelle.

Kurvinen olisi valmis myös tältä osin tarkentamaan lakia.

– Ei varmasti voida säätää mitään tarkaa raja-arvoa, että näin paljon saa lapsi, avopuoliso tai isoäiti. On paljon avopareja ja perhesuhteet moninaistuvat koko ajan, joten mitään excel-taulukkoa siihen ei voi laittaa. Tuomioistuinten riippumattomuus pitää huomioida. Jos muodostettaisiin jäykkä taulukko, niin sekin voisi saada aikaan epäoikeudenmukaisa tilanteita.

Keto-Huovinen pitää Suomen rangaistusjärjestelmää kansainvälisesti vertaillen kevyenä.

– Kriminaalipolitiikassa on keskitetty tekijään, ei uhriin. Uhrit ja heidän läheisensä pitää nostaa keskiöön. Korvausten pitää olla sellaisia, että uhrit tai läheiset kokevat ne oikeudenmukaiseksi sovitukseksi teosta. Tässä on tekemistä, Keto-Huovinen sanoi Ykkösaamun haastattelussa.

Yle ei ole toistaiseksi saanut kommenttia aiheesta oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.).

Omaisen taloudellinen kriisi

Kärsimyskorvaus tulisi omaisten mukaan tarpeeseen varsinkin terapiaan pääsyn takaamiseksi.

Jos rahaa ei löydy aluksi omasta pussista, avun saaminen voi tyssätä heti alkumetreillä.

Kela-korvattavaa psykoterapiaa ja lähetettä varten tarvitaan hoitosuhde, ja psykologi- tai psykiatrikäynnit tulee maksaa ensin itse.

Henkirikosten omaisia auttavan Huoma ry:n toiminnanjohtajan Sanna Kalajanniskan mukaan menee käytännössä kuukausia, jopa puoli vuotta, ennen kuin Kelan korvaaman psykoterapian voi aloittaa, jos sen ylipäätään saa.

Valtiokonttorin piikkikään ei ole loputon, ja se tekee itse päätökset, minkä verran kuluista korvaa. Valtiokonttori voi myös arvioida, että syy-yhteys henkirikoksen ja terapiatarpeen välillä on katkennut.

Sanna Kalajanniska työpaikallaan
Huoma ry:n toiminnanjohtajan Sanna Kalajanniskan mukaan henkirikoksen uhrin omaisen palveluissa ja auttamisessa on vielä runsaasti parannettavaa.Antti J. Leinonen

Terapiapalvelut ovat myös monella paikkakunnalla kiven alla. Palveluntarjoajia on vähän ja

– Terapeutinkin pitää pystyä sitoutumaan kolmen vuoden terapiaan. Ei ole poikkeuksellista, että omaiset joutuvat ajamaan satoja kilometrejä suuntaansa käydäkseen terapiassa.

Huoma ry on laskenut, että pärjätäkseen henkirikoksen uhrin omaisella tulisi olla säästössä jopa kymmeniä tuhansia euroja. Perheen talous romahtaa, jos esimerkiksi toinen elättäjä on surmattu ja itse jää pitkäksi aikaa työkyvyttömäksi.

– Ei ole olemassa summaa, jolla saadaan läheinen takaisin, mutta sillä saisi edes osan kertyneistä laskuista maksettua, toiminnanjohtaja Sanna Kalajanniska sanoo.

Pahimmassa tapauksessa omainen voi joutua maksamaan myös oikeudenkäyntikuluja.

– Valitettavan moni omainen joutuu ottamaan lainaa oikeudenkäyntikulujen kattamiseen, kun oma lapsi tai puoliso on surmattu.

Esimerkiksi suorista lääkärikustannuksista voi saada korvauksia Valtiokonttorista, mutta niissäkin on noin 6000 euron katto.

“Se on omaisten koko elämä”

Sanna Kalajanniska haluaa uskoa, että omaisten osa on seuraavan 15 vuoden päästä parempi kuin tänä päivänä. Hän toivoo, että jokainen heikommassa asemassa oleva voisi luottaa siihen, että yhteiskunta pitää huolen omistaan.

– Haluan uskoa, että päättäjillä on oikeasti tahto tehdä hyviä – ihmisen näköisiä – päätöksiä, kunhan he ymmärtäisivät, mistä tässä on kyse.

Kalajanniskalla on myös terveisensä oikeusministerille ja lainsäätäjille. Hänestä olisi tärkeää, ettei kärsimyskorvaus jäisi tekijän ja henkirikoksen uhrin omaisen väliseksi kapulaksi, joka sitoo omaisen jopa 20 vuodeksi tekijään, mikäli hän uskaltaa ja jaksaa aloittaa perinnän ulosotosta.

– Se on pieni raha valtion budjetista, mutta omaisille se on aivan valtavan iso asia: Se on heille koko elämä. Voi käydä niin, että omainen ei koskaan saa mitään, vaan joutuu maksamaan läheisensä kuolemasta.

Korjattu klo 16.28: Kurvinen on toiminut lakimiehenä asianajotoimistossa, ei asianajajana, kuten jutussa alun perin luki.

Lue lisää:

Lemisten perheen äiti ammuttiin pikkujouluiltana ja Riitta sai tietää Jani-poikansa kohtalosta kun poliisit tulivat ovelle – MOT tutki yli 200 murhatuomiota, paljastui kärsimyskorvausten karu tilanne

Anu oli seitsemännellä kuulla raskaana kun kaksosten isä murhattiin – oikeus ei myöntänyt lapsille euroakaan kärsimyskorvausta