1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjä

Venäjän sisäpiirin tunteva Mihail Zygar sanoo eliitin takertuvan Putiniin ja poliisiväkivaltaan: “Kremlissä ei vielä hermoilla”

Ylen haastatteleman kirjailijan mielestä Venäjä alkaa muistuttaa Valko-Venäjää.

Kirjailija Mihail Zygar jakaa venäläiset karkeasti kahteen ryhmään: tv- ja internet-sukupolveen. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

MOSKOVA Venäjän valtarakenteita tutkineen kirjailija Mihail Zygarin mielestä presidentti Vladimir Putinin hallinto luottaa yhä selvemmin vain väkivaltakoneistonsa tukeen.

Ensi syksynä pidettävät duuman vaalit ovat ennen kaikkea eliitille otollinen ajankohta jakaa kulisseissa valtaa keskenään, Zygar sanoo.

Toisaalta väärennetyt vaalit voivat antaa ihmisille kimmokkeen lähteä jälleen kaduille protestoimaan. Vanhastaan kansalaisia voivat kannustaa mielenosoituksiin Aleksei Navalnyin vankilatuomio ja heikot talousnäkymät.

Zygar ei kuitenkaan usko, että Kremlissä oltaisiin hermostuneita.

Mihail Zygar nousi kansainväliseen julkisuuteen vuonna 2015 kirjallaan Putinin sisäpiiri: Nyky-Venäjän lyhyt historia. Teos perustuu valtakeskusta lähellä olevien henkilöiden nimettömiin haastatteluihin.

Hän on myös palkittu journalisti ja toiminut riippumattoman tv-kanava Doždin päätoimittajana.

Mihail Zygarin tuoreimman kirjan nimi kääntyy suomeksi Kaikki ovat vapaita: Tarina siitä, kuinka vuonna 1996 vaalit loppuivat Venäjällä. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Uusin kirjasi käsittelee Boris Jeltsinin uudelleenvalintaa presidentiksi vuonna 1996. Miksi on tärkeää juuri nyt keskittyä neljännesvuosisadan takaisiin tapahtumiin?

– Mielestäni tämän päivän Venäjällä on paljon samaa noiden aikojen kanssa.

Zygarin mukaan Vladimir Putin, kuten myöskään Jeltsin, ei näe sitä mahdollisuutta, että hänen pitää ennemmin tai myöhemmin jättää presidentin virka.

Mutta vieläkin tärkeämpi kysymys on häntä ympäröivälle eliitille.

– Koko lähipiiri tietää, että Putinin pysyminen vallassa on heille elintärkeää ja he tekevät kaikkensa, jotta vallitseva tilanne säilyy. Tämä on kirjan juoni, ja se on myös meidän tämänpäiväisen elämämme juoni.

Zygarin kirjoittaessa teostaan Venäjällä muutettiin perustuslakia niin, että Putinilla on mahdollisuus jatkaa presidenttinä aina vuoteen 2036 saakka. Viimeistään tämä teki kirjailijan mielestä kirjan aiheesta ”absurdilla tavalla samankaltaisen” nykytilanteen kanssa.

Miten Venäjällä nykyään suhtaudutaan Jeltsinin aikoihin?

– Venäläiset suhtautuvat Jeltsiniin hyvin eri tavoin.

Putiniin myötämielisesti suhtautuvat yleensä kiroavat Jeltsinin. Nykyhallintoon skeptisesti suhtautuvat taas usein pitävät tuota aikaa demokratian juhlana.

Pääministeri Vladimir Putin kättelee väistyvää presidenttiä Boris Jeltsinä tämän jäähyväisseremoniassa joulukuussa 1999. Kuva: EPA-EFE/ITAR-TASS / POOL

Zygarin tavoitteena oli näyttää, kuinka Venäjä on muuttunut 25 vuodessa demokratiasta koko ajan itsevaltaisempaan suuntaan. Lisäksi kirjailija haluaa osoittaa, että myös poliitikot, jotka nyt kutsuvat itseään demokratian kannattajiksi laiminlöivät mahdollisuuksiaan ja ovat osasyyllisiä Venäjän nykytilaan.

– Kerron Venäjästä sekuntia ennen Putinia. Noihin aikoihin hän pääsi töihin presidentin hallintoon ja hänen poliittinen uransa lähti lentoon.

Kirjasi perustuu yli 120 aikalaisen haastatteluun. Onko tästä ajasta säilynyt ketään, joka kuuluu vieläkin vallan ytimeen?

– Jeltsinin aikakauden ihmiset ovat siirtyneet kokonaisuudessaan taka-alalle vallan huipulta.

Viimeisenä heistä lähti yksi Zygarin teoksen keskeisimmistä henkilöistä, Anatoli Tšubais. Hän toimi Venäjän ensimmäisenä varapääministerinä ja Jeltsinin vaalivoiton varmistaneena kampanjapäällikkönä.

Viime vuoden lopulla Tšubais siirtyi nanoteknologiaan keskittyvän Rosnano-valtioyhtiön pääjohtajan paikalta presidentin erityisedustajaksi, joka vastaa suhteista kansainvälisiin järjestöihin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Anatoli Tšubais ja Moskovan pormestari Sergei Sobjanin vierailemassa Moskovassa sijaitsevassa nanoteknologiakeskuksessa maaliskuussa 2020. Kuva: Valery Sharifulin / All Over Press

Zygar kutsuu Tšubaisia ”yhdeksi 90-luvun kirkkaimmista tähdistä” ja pitää nöyryyttävänä tämän siirtoa paikalle, joka hänen mukaansa on täysin merkityksetön seremoniatehtävä.

Zygarin mukaan ihmisten vaikutusvalta nyky-Venäjän eliitissä riippuu siitä, onko heillä suora pääsy Putinin tai hänen ystäviensä luokse. Lisäksi entistä tärkeämpää on, koetaanko ihminen omaksi vai vieraaksi.

– Tšubais tuntui olevan täysin uskollinen Putinille, mutta hän joutui lähtemään, koska häntä ei pidetty enää omana. En puhu nyt Putinista vaan hänen lähipiiristään, joka valtaa jakaa.

Miten 90-luvun vaalit Venäjällä eroavat nykyisistä vaaleista?

– Tässä mielessä elämme nyt aivan eri planeetoilla.

Zygarin mukaan aiemmin jouduttiin käyttämään kaikki mahdolliset keinot ihmisten äänestyskäyttäytymiseen vaikuttamiseksi, ja tv-kampanjoihin pistettiin valtavat määrät rahaa.

– Nykyään televisio suorittaa samaa tehtävää taukoamatta, mutta vallanpitäjät eivät silti onnistu saamaan haluttua lopputulosta.

Erkka Mikkonen: Kremlin valheisiin kyllästynyt poliisi kaataa kulisseja, mutta useimmat venäläiset vain sietävät kaksoistodellisuutta

Zygar muistuttaa, että myös 90-luvun vaaleja voi kutsua monella tavalla epärehellisiksi, mutta ne eivät olleet täysin ennalta järjestettyjä tai väärennettyjä kuten nykyään. Enää ei ole tärkeää, kuka äänestää vaan se, kuka laskee äänet.

– Venäjän vaaleja ei siis voi enää pitää minkäänlaisina vaaleina.

Venäjällä järjestetään silti yhä vaaleja ja seuraavan kerran ihmiset äänestävät duumanedustajista ensi syksynä. Mikä on vaalien tehtävä nykyään?

– Vaalit ovat jonkinlainen seremonia, jonka avulla vallanpitäjät yrittävät jakaa valtaa ja omaisuutta keskenään.

Zygarin mukaan tärkeintä ei ole se, ketä ihmiset äänestävät, vaan vaalien kulisseissa tapahtuvat prosessit. Vaalit antavat Zygarin mukaan syyn presidentin hallinnossa oleville eri tahoille järjestellä voimasuhteitaan.

Lisäksi vaalit voivat saada ihmisiä kaduille protestoimaan, sanoo Zygar. Niin kävi esimerkiksi toissa kesänä, kun Moskovassa järjestettiin kaupunginvaltuustovaalit.

Mielenosoittaja pitää oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyia tukevaa kylttiä Moskovan ydinkeskustassa helmikuun loppupuolella. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Zygar uskoo, että myös syksyn duuman vaalit voivat toimia sytykkeenä poliittiselle liikehdinnälle. Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin vankilatuomio sekä heikko taloustilanne saattavat ruokkia tyytymättömyyttä edelleen.

– Yleensä suuret mullistukset tapahtuvat Venäjällä kuitenkin silloin kun odotamme niitä vähiten. Poliittisen maanjäristyksen syynä eivät ehkä olekaan vaalit, vaan jokin, joka tuntuu aluksi paljon vähäpätöisemmältä.

Venäjällä on nähty alkuvuonna ympäri maata järjestettyjä mielenosoituksia, joissa on vastustettu presidentti Putinia. Kuinka todennäköisenä pidät jonkinlaista kadulta lähtevää vallanvaihtoa?

– Aluksi on tärkeä tunnustaa, että kukaan ei etukäteen tiedä, mitä tulee tapahtumaan.

Zygar arvioi, että Venäjän oloissa on vaikea tietää kansalaisten todellista suhtautumista maan johtoon. Edes riippumattomat mielipidetutkimukset eivät anna selkeää kuvaa, sillä ihmiset eivät välttämättä vastaa niihin totuudenmukaisesti.

Mihail Zygar toimi aiemmin riippumattoman tv-kanava Doždin päätoimittajana. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

– Kyse on siitä, että Venäjällä on kaksi erilaista sukupolvea: tv- ja internet-sukupolvi.

Zygarin mukaan tv-sukupolvi käy äänestämässä vaaleissa, eikä missään tilanteessa lähde kaduille – ei vastustamaan eikä tukemaan nykyhallintoa.

Internet-sukupolvi on puolestaan tarvittaessa valmis protestoimaan.

– Jossain vaiheessa näiden kahden sukupolven voimasuhteet muuttuvat, mutta emme voi tietää, milloin se tapahtuu.

Zygar kertoo seuranneensa mielenkiinnolla viime vuonna alkanutta Valko-Venäjän poliittista liikehdintää. Hänen mukaansa naapurimaan tapahtumat ovat vaikuttaneet myös venäläisten omaan protestihalukkuuteen.

– Monelle nuorelle venäläiselle Valko-Venäjän tapahtumat ovat osoittaneet, että protestointi on hyödytöntä. He ajattelevat, että jos edes valkovenäläisten valtavat ihmismassat eivät onnistu siinä, niin miksi meidänkään pitäisi yrittää.

Viranomaisten toimet Venäjän hallinnon kriitikkoja kohtaan ovat määrätietoisia. Maassa on myös kiristetty entisestään kansalaisjärjestöjen ja riippumattoman median toimintaa koskevia lakeja. Ollaanko Kremlissä hermostuneita tulevasta?

– Olen täysin varma siitä, ettei Kremlissä olla hermostuneita. He ovat kiistattomasti sitä mieltä, että kaikki on hallinnassa.

Zygarin mukaan Venäjän johto jatkaa toimintaansa tavalliseen tapaan, eikä mitään merkkejä ole siitä, että paine kasvaisi maan johdossa. Hän uskoo, että jos vallanpitäjät alkaisivat todella pelätä tulevaa, niin ensimmäiseksi alettaisiin tuntuvasti rajoittaa internetiin pääsyä.

– Tähän asti nähtyjä toimia ei voi pitää edes harjoituksena vaan pelkkänä vitsinä.

Putin on hallinnut Venäjää jo yli kaksi vuosikymmentä ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nyt eletään Putinin “myöhäistä” valtakautta. Miltä hänen asemansa näyttää?

– En viittaisi häneen kauteensa myöhäisenä. Emme voi tietää, kuinka kauan hän pysyy vielä vallassa.

Zygar arvioi, että Putinilla on ollut tapana uudistua ajan myötä ja muuttaa tuntuvastikin prioriteettejaan. Esimerkiksi vuonna 2011–2012 Moskovassa ja Pietarissa nähdyt suurmielenosoitukset käänsivät presidentin hakemaan tukea suurkaupunkien keskiluokan sijaan maakuntien laajasta työväenluokasta.

Mellakkavaruisteinen kansalliskaartin jäsen otti kiinni nuoren miehen Moskovassa tammikuun lopussa. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Nyt kirjailija näkee, että presidentti on hiljattain siirtynyt uuteen ajanjaksoon. Siihen ovat vaikuttaneet reaktiot oppositiopoliitikko Navalnyin myrkytysyritykseen sekä mielenosoitukset hänen Venäjälle paluunsa jälkeen.

Tärkeimpänä tekijänä Putinin kurssinmuutokseen Zygar näkee Navalnyin julkaiseman korruptiovideon, jossa tämä paljastaa Mustanmeren rannalla sijaitsevan presidentin ökypalatsin.

Video on kerännyt videopalvelu Youtubessa ennätyksellisesti jo 115 miljoonaa katselukertaa.

Zygarin mukaan Kreml ei voi enää olla varma kansan tuesta.

– Hallinnon todellinen tuki lepää nyt virkamiesten ja turvallisuuskoneiston eli FSB:n, kansalliskaartin ja poliisin varassa.

– Se on Valko-Venäjän malli, josta näyttää tulleen nyt myös Venäjän malli. Äänestäjiä päin syljetään. Tärkeintä ja luotettavinta on raaka voima.

Venäjää arvioidessa puhe kääntyy usein presidenttiin. Kuinka ratkaiseva Putinin persoona on maan kehitykselle?

– Olen aina sanonut, että Putin on liian idealisoitu ja liian demonisoitu – ja tämä on totta etenkin ulkomaisten toimittajien keskuudessa.

Kirjassaan Putinin sisäpiiri Zygar kirjoittaa, että presidentti pitää ymmärtää järjestelmänä, joka rakentuu hänen ympärilleen eli jonkinlaisena ”kollektiivisena Putinina”.

Koronaepidemia on korostanut tätä entisestään.

– Putin on fyysisesti eristäytynyt muista. Hän on jyrkästi karsinut sitä joukkoa, jolla oli aiemmin pääsy hänen luokseen. Montako kuukautta sitten esimerkiksi hänen tiedottajansa Dmitri Peskov on viimeksi tavannut presidentin?

Historiaa tutkineen Mihail Zygarin mukaan Venäjän keisarikunnan lopun aikoja ja nyky-Venäjää yhdistävät valtion heikot instituutit. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Zygar huomauttaa, että Venäjän hallintojärjestelmä on erittäin riippuvainen Putinista, mutta häntä tarvitaan etenkin keulakuvana.

Vaikutusvaltaisiksi henkilöiksi Zygar nimeää esimerkiksi pääministeri Mihail Mišustinin ja presidentin hallinnon päällikön Anton Vainon sekä suurliikemiehet Arkadi Rotenbergin ja Juri Kovaltšukin.

Edellinen kirjasi The Empire Must Die (Keisarikunnan tulee kuolla) käsittelee Venäjän vallankumousta 1900-luvun alussa. Näetkö noissa ajoissa jotain yhtäläisyyksiä tähän päivään?

– Mielestäni ihmiset ovat hyvin samanlaisia kuin vuosisata sitten, ja myös ongelmat ovat samanlaisia.

Venäjän keisarikunnan viimeisten kymmenen vuoden suurin ongelma oli Zygarin mukaan instituutioiden rappeutuminen. Keisarikuntaa ylläpitävät valtiolliset laitokset ja käytännöt olivat korruptoituneita, huonoon maineeseen saatettuja ja laiminlyötyjä.

Zygar vertaa tilannetta nyky-Venäjään, jonka valtion instituutit ovat niin ikään epäkunnossa.

– Venäjällä ei ole todellista oikeusjärjestelmää, eikä lainsäädäntövalta toimi. Monessa mielessä tilanne on paljon huolestuttavampi kuin keisarikunnan viimeisinä aikoina, kirjailija Mihail Zygar sanoo.

Mitä mieltä olet kirjailija Mihail Zygarin ajatuksista? Voit keskustella jutusta 23.3. kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Mistä maailma puhuu -podcast: Mistä maailma puhuu Talous ja kuolema – Miten Venäjällä voidaan kertoa niin suuria valheita?

Venäjällä protestit tukahdutetaan mielivaltaisesti ja pelkästä jalkakäytävällä kävelemisestä joutuu vangituksi – mielenosoittaja: En pysy hiljaa!

Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjän turvallisuusviranomaisten mielivalta muistuttaa Stalinin terrorista