1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. soidensuojelu

"Energiaturvetta ei tuoteta ensi kesänä ämpärillistäkään" – Nuori kaivinkoneyrittäjä siirtyi turvesuolta kansallispuistoon

Suojelualueiden ojitettuja soita ennallistetaan enemmän kuin koskaan. 20 kilometriä ojaa täytetään Valkmusan kansallispuistossa Pyhtäällä.

Arttu Hongisto täyttää työkseen ojia kansallispuistoissa. Kuva: Antro Valo / Yle

Pyhtääläisen Arttu Hongiston kaivinkone kauhaisee märkää maata ja pudottaa sen metsäojan pohjalle Valkmusan kansallispuiston Munasuolla Pyhtäällä. 24-vuotias kaivinkoneyrittäjä on tienannut leipänsä aiemmin pääasiassa turvesoilta.

Kansallispuistoon hän on päätynyt, koska energiaturpeen käytön vähenemisen jälkeen työt on etsittävä muualta.

– Energiaturvetta ei tuoteta ensi kesänä ämpärillistäkään, tokaisee Arttu Hongisto.

Lue lisää:

Energiaturpeen käyttö vähenee nopeammin kuin haluttiin – pulassa ovat yrittäjät ja maatalous: "Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa"

Metsähallituksen suoalueiden ennallistamistyöt tulivat Arttu Hongistolle eteen kuin sattumalta. Syksyllä hän täytti parikymmentä kilometriä ojia umpeen Nuuksiossa, Sipoonkorvessa ja Kirkkonummella. Myös Valkmusassa työt pääsivät alkuun.

Etelä-Suomen soilla Hongiston Konetyö Oy:lle riittää töitä muutamaksi vuodeksi. Työ etenee muutamia satoja metrejä päivässä.

– Kaivinkoneella kuljetaan ojan päällä. Kannot ja puut mätetään alle, jotta kone pysyy pinnalla. Sitten raavitaan maata reunoilta, jotta oja saadaan tukittua ja vesi nousemaan reunoille eikä virtaamaan ojaa myöten, kuvailee työtään kaivinkoneyrittäjä Arttu Hongisto.

Talvella on vältettävä lumen joutumista ojaan, jotta sulaessaan täytetty oja ei painu kuopalle. Kuva: Antro Valo / Yle

Työtä riittää joksikin aikaa, sillä suojelualueiden ojitettuja soita ennallistetaan nyt kovempaa tahtia kuin koskaan aikaisemmin. Metsähallituksen Luontopalvelujen kokonaistavoite on palauttaa noin 15 000 hehtaaria vuoden 2023 loppuun mennessä. Valkmusan kansallispuiston vajaa 100 hehtaaria on yksi näistä kohteista.

Metsittynyt avosuo tarvitsee mittavat hakkuut

Suurin osa Valkmusassa ennallistettavasta alueesta on ollut aikoinaan avosuota. Ojituksista valtaosa on tehty 70-luvulla. Tavoitteena on ollut kuivattaa suota metsätalouskäyttöön.

Kohde on muuttunut paljon. Entinen avosuo kasvaa nyt lähes 20-metristä puuta ja turvetta tuottavat rahkasammalet ovat hävinneet täysin.

– Rahkasammalet eivät kestä ojitusta lainkaan. Näin ollen suo ei tuota turvetta, eikä toimi kuten suon kuuluisi toimia, sanoo Metsähallituksen suunnittelija Helena Lundén.

Ennallistamalla saadaan palautettua suokasvillisuustyyppejä ja suolla eläviä lajistoja, joka ovat käyneet harvinaisemmiksi ja uhanalaisiksi ojitusten myötä.

Valkmusassa ennallistamistyöt aloitettiin viime vuonna. Kaikkiaan täytettävänä on noin 20 kilometriä ojaa. Toistaiseksi työtä on voinut tehdä noin 20 hehtaarin alueella, mutta isompi 75 hehtaarin alue odottaa vielä puiden poistamista.

Huonot talvet ovat hidastaneet töiden etenemistä, sillä korjuuta ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti. Tänäkään vuonna maahan ei ole tullut routaa. Lumi satoi sulan maan päälle, eikä maa päässyt jäätymään.

– Tässä näkyy se, miksi se soiden ojitus ei ehkä ole ollut kauhean kannattavaa. Sieltä on todella vaikeaa korjata sitä puustoa. Hakkuut edellyttävät kunnon talvea ja oikeanlaisia koneita, sanoo suunnittelija Helena Lundén Metsähallituksesta.

Ennallistamisessa riittää työtä vain kertaluonteisesti

Koneet ovat kiehtoneet Arttu Hongistoa jo pienestä pitäen. Työt hän on aloittanut jo 16-vuotiaana, kun opinnot maarakennuskoneenkuljettajaksi olivat vielä kesken. Kahdeksan kesää on vierähtänyt suolla.

Pari vuotta sitten hän ryhtyi yrittäjäksi ja osti koneet. Turvesoiden tilalle on täytynyt etsiä muita töitä. Metsähallituksen tarjoamat soiden ennallistamiset paikkaavat turvetuotannosta kadonneita töitä jonkin verran.

– Täytyy lisäksi touhuta kaikkea muutakin. Lisäksi on tienhoitoa, talvikunnossapitoa ja maanrakennustakin, luettelee Arttu Hongisto.

Arttu Hongisto (kuvassa oikealla) on työllistänyt itsensä lisäksi tänä vuonna viisi henkilöä. Heidän joukossa myös oma velipoika Jaakko Hongisto. Kuva: Antro Valo / Yle

Arttu Hongisto muistuttaa, etteivät soiden ennallistamistyöt riitä määrättömän pitkäksi ajaksi, eikä niissä riitä töitä kaikille yrittäjille.

Energiaturpeen tuotannossa työmäärä on vähentyntyt rajusti. Esimerkiksi Vapo solmi vielä muutamia vuosia sitten lähemmäs 200 urakointisopimusta. Viime vuonna turvetuotannossa tehtiin noin 140 sopimusta ja tänä vuonna enää alle 100.

Silti Arttu Hongisto ei aio luopua kaivinkoneyrittäjyydestään. Nyt Hongiston Konetyö Oy:llä on kaksi kaivinkonetta, neljä traktoria ja rinnekone. Rinnekoneen suhteen Hongistolla on suunnitelmia, joista hän pysyy vielä vaitonaisena.

– Tämä on muodostunut elämäntavaksi ja uusia hommia kehitetään koko ajan, myhäilee Hongisto.

Aluskasvillisuus peittää ennallistamisen jäljet nopeasti. Kuva: Antro Valo / Yle

Munasuolla kaivinkoneen jälkeensä jättämä myllätty maa näyttää kaikkea muuta kuin kansallispuiston maisemalta, mutta muutamassa vuodessa luonto korjaa itsensä ja suo palautuu lähelle luonnontilaa.

Lue myös: Suomessa luotiin valtava ongelma, jonka korjaamiseen menee vuosisatoja: soista tehtiin metsää vuosia, koska sen ilmastovaikutuksia ei tajuttu

Katso Yle Areenassa:

Savansuolla korjataan nyt ihmisen jäljet täyttämällä ojat – luonnontilassa suo monimuotoistuu

Luonto lähellä retkeilee suoluontoa suojelevassa Valkmusan kansallispuistossa Kymenlaaksossa