1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työterveyshuolto

Yksityiset terveysyritykset jo tiiviisti mukana koronarokotuksissa – "Työntekijöiden rokotuksista voi tulla sekasotku", epäilee Elinkeinoelämän keskusliiton koronajohtaja

Sosiaali- ja terveysministeriö tyrmää elinkeinoelämän vaatimukset työterveyshuollon rokotusroolin selkeyttämisestä.

Elinkeinoelämä pelkää, että jos työterveys ei pääse koordinoidusti rokottamaan työntekijöitä, tuotanto kärsii sairaspoissaolojen takia. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Elinkeinoelämän neljä järjestöä vetosi perjantaina maan hallitukseen, (siirryt toiseen palveluun) että se velvoittaisi kuntia hyödyntämään työterveyshuoltoa koronarokotusten läpiviennissä.

Yrityksissä, joissa työterveyshuolto on usein annettu yksityisten terveysyritysten hoidettavaksi, vaaditaan myös yhtenäistä suunnitelmaa siitä miten työterveyshuolto aiotaan ottaa rokotuksiin mukaan.

Työterveyshuollon suurimmat yksityiset toimija ovat Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna.

Vastuu koronarokotuksista ja niiden järjestämisestä on kunnilla.

– Työterveystoimijoiden pitäisi saada tietää etukäteen ovatko he mukana kuntien suunnitelmissa vai ei. Nyt vastauksia on tullut heille kunnista lähes yhtä monta erilaista kuin on kuntia, sanoo koronakoordinaatiota vetävä johtaja Riikka Heikinheimo Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.

Työnantajayrityksissä ollaan huolissaan etenkin siitä miten käy yritysten tuotannon ja kriittisten toimintojen, jos vieläpä eri kunnista työpaikalle saapuvia työntekijöitä rokotetaan ilman, että yrityksissä ehditään varautua mahdollisiin poissaoloihin sivuoireiden takia.

– Tämä on siis täysin sillisalaatti yritysten ja niiden työterveyshuollon näkökulmasta. Vaarana on, että työntekijöiden rokotuksista tulee sekasotku. Kunnan terveysihminen ei voi tietää yritysten työntekemisten prosesseja eli ei voi tietää missä järjesteyksessä rokotetaan ketäkin, Heikinheimo tiivistää ongelman.

Koronarokotuksia on porrastettu esimerkiksi sairaaloissa, jotta hoitajia ei olisi mahdollisten sivuvaikutusten takia liikaa poissa kerralla.

– Nyt tätä prosessia ei ole keskusteltu. Olisi edes tieto yhdessä paikassa eikä hajallaan joka kunnassa, Heikinheimo sanoo.

Yrityksissä katsotaan, että oman työterveyshuollon kautta työntekijät voisi rokottaa hoitajien tapaan porrastetusti. Tuttu ympäristö kannustaisi myös epäilijöitä ottamaan rokotteen varmemmin. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan valtakunnallista suunnitelmaa ei kuitenkaan olla tekemässä.

– Tartuntatautilain mukaisesti rokottaminen on kunnan velvollisuus. He ovat myös suunnitellet miten rokottaminen kannattaa juuri sillä alueella parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa. En usko, että he kieltäytyvät ottamasta vastaan apua jos sitä on tarjolla ja jos sitä tarvitaan, sanoo työterveysasioista vastaava lääkintöneuvos Kristiina Mukala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Yritysten työterveystoimijoiden on siis tyydyttävä siihen mitä kussakin rokottavassa kunnassa on työikäisten massarokotusten läpiviennistä suunniteltu. Yritykset voivat kuitenkin tarjoutua hoitamaan rokotukset oman työterveyshuoltonsa kautta.

– Ymmärrän, että he tarkoittavat hyvää. Siitä kuitenkin on kunnissa selkeät suunnitelmat ja johtovastuu, Mukala sanoo.

Koronarokotetta työterveyshuoltoon "tukusta"

Lisäksi on vielä logistiikka eli mistä saadaan itse rokote. Tämäkin on nyt kuntien hoidossa ja vastuulla.

Elinkeinoelämä toivoisi että, sitten kun koronarokotetta on tarpeeksi tarjolla, sitä voisi noutaa suoraan "tukusta" työterveyshuollon käyttöön eli samaan tapaan kuin esimerkiksi influenssarokotetta.

– Rokotusaikataulua nopeuttaa se, että työterveyshuolto saa rokotteet valtiolta niiden hankkijana suoraan, eikä niitä kierrätetä kuntien kautta, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Mitä nopeammin rokotekattavuus puolestaan nousee sitä nopeammin taloutta voi avata.

Ministeriössä ei silti lämmetä tällekään ehdotukselle.

– Me jaamme, influenssarokotteista poiketen, koko ajan niukkuutta. Koronarokotetta on aina vain se X määrä. Ne on käytettävä viimeistä pisaraa myöten ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Edetään tässäkin tapauksessa suunnitelman mukaisesti ja otetaan ne tahot mukaan jotka haluaa ja joita tarvitaan rokotusten läpiviemiseksi, Mukala sanoo.

Terveysyrityksillä jo runsaasti sopimuksia kuntien kanssa

Työterveystoimijat eivät ole jääneet odottamaan ohjeita vaan hoitavat jo nyt monen kunnan apuna ja tukena rokotuksia.

Rokotushenkilöstöä on järjestetty kuntien rokotuspisteille, joissa rokotetaan tällä hetkellä kansallisen ohjelman mukaisesti riskiryhmiä ja terveydenhuollon henkilöstöä. Myös massarokotuksiin jo valmistaudutaan.

– Olemme tähän mennessä solmineet 16 kunnan kanssa yhteistyösopimukset rokotushenkilöstön välittämisestä. Useassa sopimuskunnassa on myös edetty konkreettisiin tilauksiin rokotushenkilöstön välittämiseksi. Uskomme tälle palvelulle olevan merkittävää kysyntää nyt kevään ja alkukesän aikana, sanoo henkilöstöpalveluista vastaava johtaja Markku Pikkarainen Mehiläisestä.

Työntekijöiden rokotuksista sopimuksia vielä vähän. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Sen sijaan työntekijöiden rokottamisesta sopimuksia on vielä vähän.

– Olemme keskustelleet sekä kuntien että viranomaisten kanssa aktiivisesti. Sopimusneuvotteluja rokottamiseen liittyen on käyty, mutta laajassa mittakaavassa päätöksiä työterveyshuollon ja yksityisten palveluntuottajien roolista ei ole vielä kunnissa tehty, kertoo Terveystalon julkisten palveluiden myynnistä ja kumppanuuksista vastaava johtaja Ville Salmi.

– Olemme valmiudessa rokottaa työterveyden asiakaskuntaamme, kun rokotteiden saatavuus kasvaa ja työikäisten rokotukset alkavat. Olemme sopineet ja sopimassa usean kunnan kanssa rokotteiden toimittamisesta työterveysasiakkaiden rokottamista varten, kun massarokotteet tulevat ajankohtaisiksi, sanoo Mehiläisen liiketoimintajohtaja Johanna Asklöf.

Korvaustaksa sovittu 10 euroksi

Elinkeinoelämän ehdotusten tyrmäyksestä syntynyttä harmia voi lievittää sairausvakuutuslain muutos (siirryt toiseen palveluun). Hallituksen esityksen mukaan hoitokorvauksiin lisätään koronarokottamisen korvaustaksa.

Korvauksen suuruus olisi kymmenen euroa.

Myös matkakustannukset rokotuksiin korvattaisiin antoipa piikin julkinen tai yksityinen toimija.

Hallituksen esityksen tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa.

Mutta myös lakiesityksessä todetaan, että valtio vastaa jatkossakin rokotteiden hankinnasta, kunnat rokottamisesta ja rokotussuunnitelmiensa mukaisesti muiden tahojen osallistumisesta rokottamiseen.

Laki olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.

Lue lisää:

EK: Työterveyshuolto on saatava mukaan koronarokotuksiin varmistamaan tavoite laajasta kattavuudesta keskikesään mennessä

A-Talk: Miten Suomi saadaan rokotettua?

Ylen tiedot: Työterveyshuolto laajasti mukaan koronan joukkorokotuksiin – poliittinen sopu on olemassa, ja korvaustapaa valmistellaan