1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. synnytys

Jemina Virrantalo on pelännyt kuolemaa synnyttäessään – nyt hän odottaa neljättä lastaan ja tietää, millainen on hyvä synnytys

Joka kymmenes nainen kokee synnytyksen traumaattisena. Ongelma tunnistetaan huonosti neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa.

Jemina Virrantalon neljännen lapsen laskettu aika on toukokuussa. Kerttu ja Väinö Virrantalon ja heidän isosiskonsa syntymät ovat nousseet mieleen uuden raskauden myötä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Joka kymmenes nainen kokee synnytyksen traumaattisena. Se tarkoittaa, että joka vuosi vähintään 4500 äitiä Suomessa kärsii hankalan synnytyskokemuksen seurauksista.

Oireilu traumaattisen synnytyksen jälkeen tunnistetaan kuitenkin huonosti neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. (siirryt toiseen palveluun) (Duodecim)

Asia ei ole vähäpätöinen, sillä synnytyskokemus vaikuttaa laajasti äidin, vauvan ja koko perheen hyvinvointiin.

Huonon synnytyskokemuksen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi on kuitenkin tehtävissä paljon raskauden aikana, synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen.

Tässä jutussa jäljitetään parempaa synnytyskokemusta.

Neljättä lastaan odottava joensuulainen Jemina Virrantalo kertoo, mitä hän on oppinut kolmesta erilaisesta synnytyksestään.

Väinö oli isokokoinen vauva, ja synnytys ei meinannut edetä. Synnytyskokemuksen Jemina-äiti on käynyt perinpohjaisesti läpi vasta tänä keväänä. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

1. synnytys: “Nuorena ja kokemattomana ensisynnyttäjänä ylitseni käveltiin”

  • Haaste: Odottajat tarvitsevat laadukkaampaa synnytysvalmennusta. Riskitekijät huonoon synnytyskokemukseen pitäisi tunnistaa paremmin jo raskausaikana.

Kun Jemina Virrantalo odotti esikoistaan reilut 11 vuotta sitten, hänen elämäntilanteensa ei ollut tavanomainen perheen perustamiseen: Virrantalo oli 21-vuotias eli kohtalaisen nuori ensisynnyttäjä ja hän odotti lasta yksin.

Virrantalo muistelee osallistuneensa sairaalassa järjestettyyn synnytysvalmennukseen.

– Se oli kalvosulkeiset isolle porukalle sairaalan auditoriossa. Myöskään neuvolassa synnytykseen valmistautumista ei käsitelty oikeastaan ollenkaan.

Virrantalolle jäi tunne, että synnytyssairaalassa henkilökunta teki päätökset hänen puolestaan. Ikävänä on jäänyt mieleen lääkärin tekemä toimenpide synnytyksen käynnistämiseksi sisätutkimuksen yhteydessä. Virrantalolle ei kerrottu etukäteen, mitä tapahtuu, ja toimenpide oli kivulias.

– Jälkikäteen koen, että ylitseni käveltiin, koska olin nuori ja kokematon.

Synnytys oli pitkä ja Virrantalo sai kivunlievitykseksi epiduraalipuudutuksen. Synnytyksen jälkeen ristiriitaiset ohjeet vauvan imettämisestä hämmensivät.

– Ajat ovat muuttuneet. Nykyisin imetyksen ensipäivistä puhutaan onneksi paljon enemmän, sanoo Virrantalo, joka on myöhemmin itse kouluttautunut vapaaehtoiseksi imetystukiäidiksi.

Tilastojen valossa Jemina Virrantalo oli esikoista saadessaan riskiryhmässä traumaattisen synnytyskokemuksen suhteen: hän oli nuori yksinodottaja.

Tutkimusten mukaan myös esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireilu, synnytyspelko, aiemmat traumaattiset kokemukset ja niukka tukiverkosto lisäävät huonon synnytyskokemuksen riskiä.

Riskiryhmät pitäisi tunnistaa nykyistä herkemmin äitiysneuvolassa jo raskausaikana. Silloin odottajia voitaisiin tukea paremmin.

– Mutta aivan kaikki odottajat hyötyvät laadukkaasta synnytysvalmennuksesta, huomauttaa synnytystraumojen hoitoon erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Riikka Airo.

Airon mukaan synnyttäjät kaipaavat selkeää ja realistista tietoa siitä, mitä synnytyksessä ylipäätään tapahtuu ja mistä esimerkiksi kipu johtuu. Läpi pitäisi käydä niin normaali synnytys kuin poikkeustilanteet.

Viime vuosina monet synnytyssairaalat ovat vaihtaneet valmennukset verkkokursseiksi tai virtuaalisiksi tutustumiskäynneiksi, vaikka valmennusten tehosta on olemassa tutkittua tietoa (siirryt toiseen palveluun). (Tampereen yliopisto)

– Valitettavasti valmennusten taso vaihtelee. Parhaimmillaan valmennus lisää odottajan luottamusta sekä omaa synnytystä että synnytyssairaalaa kohtaan, Airo sanoo.

Traumaattinen synnytys saattaa aiheuttaa äidille ylivireyttä tai lamaantumista. Käsittelemätön trauma vie paljon voimia arjesta. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

2. synnytys: “Kipu oli hallitsematonta”

  • Haaste: Hallinnan tunteen säilyminen synnytyksessä on erityisen tärkeää. Synnyttäjän turvallinen olo suojelee traumatisoitumiselta.

Jemina Virrantalon toinen synnytys vuonna 2016 kesti pitkään, toista vuorokautta. Virrantalo olisi halunnut pysyä pystyasennossa ja liikkeessä, koska tiesi sen helpottavan supistuskipua. Vauva ei kuitenkaan ollut vielä kiinnittynyt kohdunsuulle.

Kalvot puhkaistiin, ja Virrantalo joutui olemaan useamman tunnin kylkimakuulla, ettei napanuora luiskahtaisi kohdunsuulle.

Virrantalolla oli ollut toiveena synnyttää ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta kun voimat loppuivat, hän toivoi epiduraalipuudutusta.

Anestesialääkärit olivat kuitenkin kiinni muualla, ja Virrantalo joutui odottamaan puudutusta poikkeuksellisen kauan, neljä tuntia. Hallinnan tunne katosi, koska kipu oli kova ja liikkua ei voinut.

– Ajantaju hävisi. Muistan vain sellaisen haikean olon ja ajatuksen, että onpa surullista kuolla synnytykseen.

Kun lääkäri lopulta pääsi paikalle, synnytys oli jo lähes ponnistusvaiheessa. Lapsi syntyi hyväkuntoisena, mutta joutui vuorokauden iässä viikoksi teho-osastolle hankalan infektion vuoksi.

Virrantalon synnytyksessä tapahtui siis useita asioita, jotka tekivät kokemuksesta traumaattisen.

– Ne eivät olleet kenenkään vika. Myöhemmin kuulin, että on hyvin poikkeuksellista, että jouduin odottamaan puudutusta niin pitkään. Voi olla, että sairaalan molemmat anestesialääkärit olivat kiinni jonkun toisen potilaan henkeä uhkaavassa tilanteessa, Virrantalo toteaa.

Hän muistaa, että kätilöt olivat kiireisiä, mutta kätilöopiskelijalla oli perheelle aikaa.

Synnytyksessä voi tapahtua yllättäviä asioita. Hyvä tai huono synnytyskokemus ei kuitenkaan ole sama asia kuin synnytyksen tapahtumat. Lääketieteellisesti ongelmaton synnytys voi olla äidille traumaattinen kokemus, ja toisaalta yllättäviä käänteitä sisältänyt riskisynnytys voi jättää positiivisen muiston.

Yksi olennainen tekijä on hallinnan tunne. Sen menettäminen on tyypillistä huonoille synnytyskokemuksille.

Synnytyksen aikaiset toimenpiteet, esimerkiksi imukuppisynnytys tai sektio, lisäävät traumatisoitumisen riskiä. Tärkeintä on kuitenkin äidin kokemus tuen saamisesta, tapahtuipa synnytyksessä mitä tahansa.

– Synnyttäjällä täytyy olla olo, että hän on turvassa ja että hän voi vaikuttaa oman synnytyksensä päätöksentekoon. Meidän tehtävämme on auttaa äitiä synnyttämään niin kuin hän haluaa, sanoo kätilö Helena Liuski.

Liuskin mielestä luottamus luodaan ajan antamisella, kuuntelemisella ja keskustelulla. Ne voivat toteutua vain, jos kätilöillä ei ole liian kiire.

Kätilö voi tukea synnyttäjän hallinnan tunnetta monilla pienillä, mutta tärkeillä teoilla.

– Kysytään lupa ennen kuin kosketaan, kerrotaan mitä tehdään ja puhutellaan synnyttäjää samalta tasolta eikä ylhäältä päin. Näissä perusasioissa meillä kätilöillä ja lääkäreillä on vielä petrattavaa, Liuski sanoo.

Kertun syntymä oli raju, mutta jätti hyvät muistot. Ikäeroa kahdella keskimmäisellä lapsella on alle puolitoista vuotta. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

3. synnytys: “Kokemus oli korjaava, vaikka synnytys oli raju”

  • Haaste: Synnytyskokemuksen läpikäynti on tärkeää jokaiselle synnyttäjälle. Jos erityisen tuen tarvetta on, sen pitäisi onnistua helposti neuvolan kautta.

Jemina Virrantalon toinen, hankala synnytyskokemus jäi käsittelemättä tuoreeltaan. Virrantalo tunnisti tarpeen puhua kokemastaan, mutta varsinaista synnytyskeskustelua sairaalassa ei käyty.

– Ehkä kätilö oli yrittänyt käydä tapaamassa minua, kun olin vauvan luona lastenosastolla, Virrantalo pohtii.

Neuvolassa terveydenhoitaja ei tiennyt niin tarkasti sairaalan käytännöistä, että synnytyksen läpikäynti olisi onnistunut.

Vauva-arki vei mukanaan. Alle puoli vuotta synnytyksen jälkeen Virrantalo tuli uudelleen raskaaksi.

Kolmas synnytys vuonna 2017 jännitti Virrantaloa, mutta siitä tuli korjaava kokemus. Virrantalo pystyi olemaan toiveidensa mukaisesti pystyasennossa ja suihku helpotti oloa. Silloinen aviomies oli synnytyksessä paras tuki. Tiukimpina hetkinä ilokaasu toi kivunlievitystä.

Hallinnan tunne säilyi, vaikka tämäkään synnytys ei mennyt oppikirjan mukaan: ponnistusvaihe oli raju, ja lapsi syntyi hankalassa asennossa kasvot edellä. Lapsivesi oli ruskeanvihreää, mikä on poikkeavaa.

Nyt Virrantalo odottaa neljättä lastaan. Laskettu aika on toukokuun puolivälissä. Hän vastaa perheensä arjesta ainoana aikuisena ja valmistautuu vauvan tuloon yksin, kuten ensimmäisessä synnytyksessään.

Tässä raskaudessa pelot nostivat päätään. Tuli voimakas tarve käydä läpi aiemmat synnytyskokemukset, erityisesti toisen lapsen hankala synnytys.

Virrantalo sai puhelinajan sairaalan synnytyspelkovastaanotolle. Vasta nyt Virrantalolle selvisi, miten tapahtumat toisessa synnytyksessä etenivät. Keskustelun jälkeen hänen tietoihinsa kirjattiin erityiset toiveet: on kerrottava tarkasti mitä tapahtuu ja kysyttävä lupa mahdollisiin toimenpiteisiin.

– Nämähän ovat oikeastaan perusasioita, joiden pitäisi toteutua kaikkien synnyttäjien kohdalla, Virrantalo huomauttaa.

Synnytyskokemuksen läpikäyminen on tärkeää jokaiselle synnyttäjälle. Monissa synnytyssairaaloissa synnyttäjältä kysytään synnytyskokemuksesta ennen kotiutumista.

– Synnytyskokemuksesta pitäisi kysyä uudelleen neuvolassa pari kuukautta myöhemmin. Negatiiviset kokemukset saattavat nousta esiin jälkikäteen, psykoterapeutti Riikka Airo sanoo.

Jos psyykkinen sietokyky ylittyy synnytyksessä, traumaoireet voivat ilmetä esimerkiksi levottomuutena, lamaantumisena tai kyvyttömyytenä antautua vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Osalla traumatisoituneista äideistä on voimakas tarve käydä läpi kokemaansa, osa taas kieltäytyy edes ajattelemasta koettua.

– Monille voisi riittää käynti tai pari asian osaavan ammattilaisen luona. Hankalammissa traumoissa terapia on tehokas hoito, Airo sanoo.

Hän itse hoitaa kaikentasoisia synnytystraumoja. Terapiassa opetellaan kehon rauhoittamista ja itsesäätelyä. Synnytyksen traumaattisia tapahtumia käydään läpi niin, että ne lopulta asettuvat osaksi omaa elämäntarinaa.

Synnytyskokemuksen läpikäynti on tärkeä osa synnytyksen hyvää hoitoa. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

4. synnytys: “Synnytys vyöryy eteenpäin. Se on ainutlaatuinen, alkukantainen kokemus”

  • Haaste: Avun löytäminen traumaattisen synnytyskokemuksen käsittelyyn voi olla hankalaa ja riippuu paikkakunnasta

Jemina Virrantalo odottaa neljättä synnytystään rauhallisin mielin. Tukihenkilöksi synnytykseen on lähdössä hyvä ystävä.

– Oikeastaan pidän synnyttämisestä. Synnytys on ainutlaatuinen, alkukantainen kokemus, Virrantalo sanoo.

Lapsiperhevuosinaan hän on huomannut, että monissa tilanteissa tukea on helpompi saada järjestöiltä kuin virallisilta tahoilta: Aktiivinen synnytys, Imetyksen tuki ja Pohjois-Karjalan yhden vanhemman perheet -yhdistys, ovat olleet Virrantalolle tärkeitä tuen paikkoja.

– Vaarana tässä on, että tukea löytävät ne, jotka osaavat sitä aktiivisesti etsiä. Julkinen puoli on pahasti kuormittunut. Sieltä saa vain välttämättömän, Virrantalo sanoo.

Psykoterapeutti Riikka Airo muistuttaa, että synnytys on useimmille naisille järisyttävä kokemus.

– On luonnollista, että se pyörii mielessä lähes tauotta ensimmäisinä viikkoina synnytyksen jälkeen.

Tutkimus osoittaa, että tiivis ihokontakti vauvan kanssa saattaa suojata traumaperäiseltä stressihäiriöltä huonon synnytyskokemuksen jälkeen.

Airo vinkkaa, että ammattilaisten ohella synnytyskokemuksesta on hyvä keskustella sellaisen ihmisen kanssa, joka ei arvota kokemusta suuntaan tai toiseen.

Hankala synnytyskokemus on tärkeää käsitellä. Silloin se ei vie voimavaroja muusta elämästä.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on avoinna 21.3. klo 23:een asti.

Lue myös:

Synnytyksessä ja seksissä jylläävät samat hormonit ja siksi se, mikä herättelee halua, edistää myös synnytystä – kätilön ja doulan vinkit parempaan synnytyskokemukseen

"Isä voi tulla impotentiksi jos osallistuu synnytykseen" – Sairaalasynnytysten historia on taistelua naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta

Yli sata naista avautui karmeista synnytyskokemuksista – #metoo-tyylinen kampanja leviää kuin kulovalkea, sairaaloissa pelätään vaikutuksia