1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kemi

Kemissä otetaan käyttöön ilmiantokanava ensimmäisten kaupunkien joukossa – väärinkäytöksestä voi ilmoittaa nimettömästi

Ilmoituskanava perustuu Euroopan Unionin Whistleblow-direktiiviin, jonka tarkoitus on suojata ilmoittajaa mahdollisilta kostotoimilta.

Ilmiantokanava avattiin perjantaina Kemin internet-sivulla. Kuva: Glenn Carstens-Peters / Unsplash

Kemin kaupunki ottaa käyttöön väärinkäytösten ilmoituskanavan ensimmäisten kaupunkien joukossa Suomessa. Kanava avattiin perjantaina Kemin kaupungin internet-sivulla.

Ilmoituskanava, tai suomennokseksi vakiintunut "ilmiantokanava" perustuu Euroopan Unionin Whistleblow-direktiiviin, joka velvoittaa työnantajat perustamaan kanavan, jossa voi nimettömästi ilmoittaa väärinkäytöksistä organisaatioissa. Ilmoituksen voi tehdä sekä organisaatiossa työskentelevä että ulkopuolinen henkilö.

Whistlebow-direktiivin tarkoitus on suojata ilmoittajaa mahdollisilta kostotoimilta, kuten esimerkiksi työpaikan menettämiseltä.

Kemin kaupunki kertoo tiedotteessaan, että väärinkäytösepäily voi kohdistua yksittäiseen viranhaltijaan, työntekijään tai luottamushenkilöön tai esimerkiksi kaupungin palveluiden tuottamiseen, hankintoihin, sopimuksiin tai päätöksentekoon.

– Kaupungin toimintaa ja palveluita tuotetaan julkisin verovaroin ja suhtaudumme vakavasti kaikkiin väärinkäytösepäilyihin.

Kyseessä voi olla väärinkäytös, joka johtuu huolimattomuudesta tai osaamattomuudesta. Väärinkäytös voi myös olla tahallista tai jopa rikokseksi katsottava teko tai laiminlyönti.

Nimettömänäkään ei voi keksiä perättömiä tarinoita

Kemissä väärinkäytösilmoituksia käsittelevät kaupunkitarkastaja ja kaupunginlakimies, jotka päättävät väärinkäytösepäilyjen tutkimisesta.

Väärinkäytösepäilyjä seuraavat toimenpiteet vaihtelevat epäilyn vakavuuden mukaan. Epäilyjä voidaan tutkia viranomaisten yhteistyönä tai ne voidaan siirtää poliisin tutkittavaksi, todetaan tiedotteessa.

Toisaalta nimettömän ilmoituksen tekijän on myös huomioitava, että tietoisen tahallisesti tehdyistä perättömistä ilmoituksista voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Ilmiantajien suojelua on pidetty EU:ssa tarpeellisena muun muassa laajojen korruptiopaljastusten tultua ilmi.

Komission selvityksessä on arvioitu, että suojelun puuttumisen takia julkisissa hankinnoissa menetetään vuosittain jopa lähes 10 miljardia euroa.

Suomessa ei ole vielä saatu kansallista lainsäädäntöä direktiivin mukaiseksi. Aikaa on kuluvan vuoden loppuun saakka.

Lue myös:

Ilmiantokanavat tulevat myös suomalaisille työpaikoille – poliisit ottivat jo varaslähdön: ensimmäisen vuoden saldo 211 ilmoitusta