1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kiina

Kiinan suurlähettiläs kummastelee Kemijärven lentokenttähankkeen uutisointia, toivoo ehdotuksia yhteistyöhankkeista

Tutkijat ymmärtävät hyvin epäilyt hanketta kohtaan.

Pandadiplomatia on osa Kiinan kahdenvälistä yhteistyötä. Suomi vuokrasi Kiinalta kaksi isopandaa 15 vuodeksi. Lumi ja Pyry asuvat Ähtärin eläintarhassa. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Kiinan Suomen suurlähettiläs Chen Li kummastelee Kemijärven lentokenttähankkeeseen liittyvää uutisointia. Hän kirjoittaa Lapin Kansan yleisönosastolla (siirryt toiseen palveluun), että lukijat ovat saattaneet saada käsityksen, että lentokenttähankkeen taustalla olisi salainen motiivi.

Suurlähettiläs Li kirjoittaa olevansa valmis työskentelemään luottamuksen vahvistamiseksi ja toivoo suomalaisten ottavan yhteyttä lähetystöön, mikäli heillä on ehdotuksia kiinalaissuomalaisesta yhteistyöstä.

Taustalla on Ylen uutisoima hanke, jossa Kiinan polaaritutkimuslaitos halusi ostaa tai vuokrata Kemijärven tyhjilleen jääneen lentokentän. Hanke tyssäsi heti alkuunsa Puolustusvoimien vastustukseen. Kemijärven kenttä on lähellä Puolustusvoimien käyttämää Rovajärven harjoitusaluetta.

Ulkopoliittisen instituutin varajohtajan Samu Paukkusen mukaan lähettiläs toimii nyt, kuten maansa etuja edistävän suurlähettilään kuuluukin. Ongelmana tutkijan mukaan on, että Kiina ei ole toimissaan kovin läpinäkyvä.

– Jos kyse olisi norjalaisesta matkailuyrityksestä, niin tuskin siinä olisi ihmetystä. Kiinan osalta vaikeutena on se, että aina ei pystytä suoraan lukemaan, että ovatko ne julkilausutut tavoitteet niitä ensisijaisia tavoitteita.

Tarkkana pitää olla, kun tullaan "ostohousut jalassa"

Suurlähettiläs Chen kirjoittaa, että hankkeen pääasia oli ulkomaisten turistien houkuttelu. Idean isäksi ja organisaattoriksi on aiemmin Lapin Kansassa tunnustautunut (siirryt toiseen palveluun)matkailuyrittäjä Kari Tirkkonen, jonka asiakkaat tulevat pääosin Kiinasta.

Kiinan geopoliittisista pyrkimyksistä Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla perjantaina kirjoittava (siirryt toiseen palveluun)Paukkunen toteaa, että Kiinalla on arktisella alueella myös oikeutettuja tavoitteita, eikä kaikkea yhteistyötä pidä suinkaan kyseenalaistaa. Hereillä pitää kuitenkin pysyä, kuten Kemijärvellä hänen mukaansa pysyttiin.

– Jatkossa tarvitaan parempaa tilannekuvaa siitä, mitä erityisesti kunnissa ja yrityksissä on syytä pitää silmällä, kun ulkomailta tullaan Suomeen ostohousut jalassa kauppoja hieromaan.

Pohjoisella alueella jalansijaa tavoitteleva Kiina on aiemmin tarjoutunut esimerkiksi rakentamaan ja kunnostamaan lentokenttiä Grönlantiin.

– Vaikea omistajuuden käyttöä on rajata. On sinulla sitten satama Grönlannissa tai lentokenttä Islannissa tai Suomessa, niin mihin sitä sitten loppujen lopuksi käytetään, Paukkunen herättää kysymyksen.

Isot kiinalaisinvestoinnit vähissä

Suurlähettiläs Chen Li kirjoittaa, että monissa Suomen kunnissa edistetään voimakkaasti kiinalaissuomalaista talousyhteistyötä.

Kiina-asiantuntija, professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta toteaa, että näin epäilemättä on.

– Varmaan kiinalaisia investointeja toivotaan, koska muualta niitä ei tahdo tulla. Aika vähissä tosin ovat olleet todella merkittävät kiinalaisetkin investoinnit.

Esimerkiksi Kemijärvellä kiinalaisyhtiö vetäytyi sellutehdashankkeesta, koska ei päässyt enemmistöomistajaksi muiden osakkaiden vastustuksen vuoksi.

Nojonen toteaa, että strategista merkitystä ei toisaalta pidä nähdä siellä, missä sitä ei ole.

– Kyllä Kiina pärjää ilman sitä Kemijärveltä tulevaa selluakin.

Kolme vuotta sitten kariutunut lentokenttähanke on Nojosen silmissä eri asia.

– Puolustusvoimien näkemys on hyvin ymmärrettävä, kun ajattelee miten on pikkuhiljaa tultu tietoisiksi venäläisten investoinneista kriittisten maa-alueiden lähellä.