1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Jan Vapaavuori

Jan Vapaavuori ehdokkuudesta presidentinvaaleissa: "Tuntuu kovin etäiseltä, pidän sitä epätodennäköisenä"

Jan Vapaavuori vastasi kysymyksiin tulevaisuudensuunnitelmista Ylen Ykkösaamussa.

Jan Vapaavuori
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Ykkösaamun vieraana

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) pitää epätodennäköisenä, että asettuisi ehdokkaaksi tulevissa presidentinvaaleissa.

– Tuntuu kovin etäiseltä, pidän sitä epätodennäköisenä, mutta eihän tästä maailmasta koskaan tiedä, Vapaavuori vastasi kysymykseen, onko hän käytettävissä kokoomuksen tai jonkin muun kansanliikkeen ehdokkaana.

Vapaavuori sanoo, että ei halua suunnitella elämäänsä kovin pitkälle eteenpäin. Presidentinvaalit järjestetään vuonna 2024.

Vapaavuori oli vieraana Ylen Ykkösaamussa lauantaina. Haastattelun voi kuunnella klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Vapaavuori ei osaa sanoa, mitä aikoo tehdä sen jälkeen, kun jättää tehtävänsä Helsingin pormestarina. Hän on omien sanojensa mukaan toiminut yhteiskunnallisissa tehtävissä lähes koko elämänsä.

– Olen 55-vuotias. Kaikilla on vain yksi elämä. Jos elämän aikana voi tehdä erilaisia asioita, se on rikkaus.

Vapaavuorelta kysyttiin myös, aikooko hän tavoitella kokoomuksen puheenjohtajuutta.

– Olen sitä mieltä, että pääministerin tehtävässä voi eniten vaikuttaa kansakunnan asioihin. Pyrin käytännössä siihen tehtävään 2014, ja porukat päättivät toisin. Luulen, että tämä oli sillä erää käsitelty, hän vastasi.

Vapaavuori oli ehdolla puolueensa puheenjohtajaksi vuonna 2014.

Helsingin pormestari vaihtuu kevään kuntavaalien jälkeen, kun uusi kunnanvaltuusto valitsee pormestarin valtuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta.

Kokoomus valitsi pormestariehdokkaakseen Juhana Vartiaisen sen jälkeen, kun Kirsi Piha luopui yllättäen ehdokkuudesta.

Piha on perustellut luopumista sillä, että kokoomuksessa on sellainen arvojen kirjo, jota hän koki vaikeana edustaa.

Vapaavuori pitää luonnollisena, että isossa puolueessa on kirjoa. Hänen mielestään on välttämätöntä, että pormestari osin myös irtautuu poliittisesta taustastaan.

– Yhtä paljon olen riidellyt valtakunnan kokoomuksen kanssa kuin muidenkin puolueiden kanssa. Toivon, että seuraavatkin pormestarit ymmärtävät sen, että heidän tehtävänsä on olla koko kaupungin johtaja.

Vapaavuori on Helsingin ensimmäinen pormestari. Kaupunki siirtyi pormestarimalliin vuonna 2017 – aiemmin Helsingissä oli poliittistaustainen virkamieskaupunginjohtaja. Pormestari valitaan valtuustokauden eli neljän vuoden ajaksi.

Vapaavuoren mielestä pormestarimallissa piilee myös riski johtamisen kannalta. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupungin palkkalistoilla on tällä hetkellä noin 37 000 työntekijää.

– On riski, että pormestari politisoi liikaa sellaista kaupungin jokapäiväistä työtä ja toimintaa, joka ei ole koin poliittista. Pormestari on vaativa, operatiivisen tason johtaja eikä mikään viihdepersoona.

Maahanmuuttajat ylikorostuvat Helsingin koronatartunnoissa

Vapaavuori kommentoi haastattelussa myös Helsingin koronatilannetta. Koronatartunnoista 40–50 prosenttia todetaan tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä.

Vapaavuori kertoo, että ilmiöön törmättiin jo vuosi sitten heti, kun pandemia alkoi. Hän sanoo, että sen taustalla ovat muun muassa suuremmat perhekoot, ahtaampi asuminen ja joukkoliikenteen käyttö maahanmuuttajaväestön keskuudessa.

Hänen mukaansa yhteistyötä on matkan varrella tehty esimerkiksi Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa, jotka ovat Helsinkiä monikulttuurisempia.

– Yksi syy, miksi Suomi on pärjännyt koronapandemiassa niin hyvin on, että viranomaisiin luotetaan. Samanlaista luottamusta ei ole tiettyjen maahanmuutajaustaisen ryhmien piirissä, hän arvioi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin vetämä työryhmä pohtii Vapaavuoren mukaan jatkuvasti, miten viesti saadaan maahanmuuttajayhteisöihin paremmin ja viranomaiset voivat jalkautua niihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hahmottelee myös rokotusbusseja, joilla rokotukset voitaisiin viedä tiettyjen ryhmien saataville. Sen lisäksi pohditaan rokotusten keskittämistä niille alueille, joilla tartuntoja on enemmän. Suosituksen THL:lle teki Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR.

Vapaavuori korostaa, että kaupunki ei päätä rokotusjärjestyksestä vaan toimeenpanee hallituksen tekemän päätöksen.

– On hyviä perusteita ajatella, että siellä missä on tartuntoja enemmän, rokotettaisiin etupainotteisesti, hän kommentoi.

Hänen mielestään alueellisen keskittämisen ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa tiettyjä kaupunginosia vaan koko kaupunkia.

Virosta tulevia tartuntoja Vapaavuori pitää tällä hetkellä vähäisenä riskinä. Varustamot ovat siirtyneet noudattamaan aluehallintoviraston määräystä, että matkustajat testataan viimeistään perillä satamassa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt päätöksen maahanmuuttajien pakollisesta terveystarkastuksesta. Tarkastuksen yhteydessä voidaan tarkastaa todistus koronatestituloksesta tai tehdä testi.

Vapaavuori sanoo, että järjestelmä testitulosten edellyttämisestä rajan yli tultaessa olisi pitänyt luoda jo paljon aikaisemmin.

Hallitus valmisteli alkuvuodesta lakiesitystä rajoilla tehtävistä pakkotesteistä, mutta esitys jäi perustuslakivaliokuntaan, joka ei lopulta hyväksynyt sitä. Vastuu mahdollisesta pakkotestauksesta jäi kunnille.

– Me ja oikeuskansleri olimme sitä mieltä että se olisi ollut oikea malli. Muut Pohjoismaat ovat ottaneet sen käyttöön, Vapaavuori sanoo.

Helsingissä on parhaillaan huonompi koronavirustilanne kuin esimerkiksi Berliinissä ja Madridissa, joissa molemmissa on ollut aiemmin huomattavasti Helsinkiä enemmän tartuntoja suhteessa väkilukuun.

– Näissä kaupungeissa on ollut erittäin tiukkoja rajoitustoimenpiteitä kuukausitolkulla. Totta kai niitä lukuja saadaan silloin laskuun, Vapaavuori sanoo.

Ravintolat, kahvilat ja lasten harrastuspaikat suljettiin Berliinissä marraskuussa. Joulukuun alussa rajoituksia tiukennettiin rajoittamalla ihmisten tapaamisia.

Kunnat isossa vastuussa kriisin hoidosta

Kunnat vastaavat koronakriisin käytännön hoidosta. Kun rokotusaikaa varataan, puhelimeen vastaa kunnan työntekijä. Rokotuksen pistää kunnan työntekijä. Tartunnan jäljityspuhelun soittaa ja koronatestin tekee kunnan työntekijä.

Hallituksella taas on lainsäädäntövastuu.

Vapaavuori kertoo ehdottaneensa eri ministereille tiiviimpää ja käytännönläheisempää yhteistyötä. Hänen mukaansa tarjoukseen ei ole tartuttu, vaikka monia kriisinhoidon käytännön toimeenpanon haasteita olisi saatettu välttää paremmalla yhteisellä suunnittelulla ja yhteistyöllä.

– Koronakriisin hoito vaatii poikkeuksellisia toimia poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa ja tästä syystä yhteistyön kaikkien toimijoiden – hallituksen, ministeriöiden, kuntien ja viranomaisten – välillä tulisi kriisioloissa olla saumatonta, painottaa Vapaavuori.

Rajoitustoimet muodostavat kokonaisuuden. Osa niistä on alueellisten ja paikallisten viranomaisten päättämiä, osa kansallisia.

– Kansalaisten suuntaan niiden pitää kuitenkin näyttäytyä vain ja ainoastaan yhtenä kokonaisuutena. Siksi olisi erityisen tärkeää arvioida ja valmistella niitä yhdessä, Vapaavuori perustelee.

Koronakriisin jälkeen kaupunkien kansainvälinen kilpailu kiristyy

Koronakriisi on iskenyt erityisesti kaupunkeihin. Palveluvaltaiset alat kuten ravintolat ja tapahtumatuotanto ovat kärsineet ja työpaikkoja on menetetty.

Kun kriisi aikanaan hellittää, luvassa on muitakin haasteita.

– Koronakriisin jälkeen kaupunkien kansainvälinen kilpailu kiristyy entisestään. Samaan aikaan sote-uudistus uhkaa rikkoa kaupunkien kyvyn ratkaista isoimpia haasteita segregaatiosta liikkumattomuuden haasteeseen sekä heikentää olennaisesti kaupunkien elinvoiman kannalta olennaista investointikykyä, sanoo Jan Vapaavuori.

Lue lisää:

Koronarokotuksissa voitaisiin siirtyä alueelliseen painotukseen – asiantuntijaryhmän puheenjohtaja: "Nykyinenkin tilanne eriarvoistaa"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Katso tiedotustilaisuus koronarokotteista suorana klo 16.30, Suomessa ei tänään raportoitu koronakuolemia, uusia tartuntoja 770

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori koronatilanteesta: "Lähipäivät kertovat, ovatko sulkutoimenpiteet olleet riittävän tehokkaita"