1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mielenosoitukset

Miksi satojen ihmisten annettiin kokoontua mielenosoitukseen Suomen pahimmalla korona-alueella? Poliisi: "Ensi kerralla ollaan etevämpiä"

Poliisi olisi voinut hajottaa mielenosoituksen, mutta piti sitä ylimitoitettuna toimena.

Tapahtuma sujui poliisin näkökulmasta pääosin rauhallisesti.

Poliisi on saanut osakseen arvostelua Helsingissä järjestetyn mielenosoituksen sallimisesta. Enimmillään 400–500 ihmistä kulki tiiviissä kulkueessa Senaatintorilta Kansalaistorille osoittamaan mieltään muun muassa koronarajoituksia vastaan.

Uudellamaalla on Suomen korkein koronaviruksen ilmaantuvuus. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt alueella yli kuuden hengen yleisötilaisuudet ja kieltoa valvoo poliisi.

Poliisi kertoi ennen lauantaista mielenosoitusta, että Kansalaistorille mahtuisi enintään 15 erillistä mielenosoitusta, joissa kussakin saisi olla enintään kuusi osallistujaa. Kun paikalle tuli moninkertaisesti enemmän ihmisiä, poliisi keskeytti mielenosoitukset yli tunniksi.

Lopulta poliisi kuitenkin antoi kaikkien jäädä ja tilaisuuden jatkua. Ehtona oli, että sadat mielenosoittajat ryhmittyisivät enintään kuuden hengen ryhmiin. Osa osallistujista yritti noudattaa poliisin ohjeistusta, osa ei.

– Järjestäjä onnistui kuitenkin hieman hajauttamaan porukkaa, jolloin tehtiin päätös, että on kokonaisharkinnan kannalta järkevämpää antaa mielenosoituksen käydä loppuun. Koetetaan sitten ensi kerralla olla etevämpiä, komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista sanoo Ylelle.

Yleisö ei pitänyt maskeja eikä noudattanut turvavälejä. Lisäksi osa oli tullut Helsinkiin yhteisellä bussikuljetuksella. Monet osallistujat kantoivat koronarajoitusten vastaisia kylttejä, pieni osa yritti myös provosoida poliisia huutelemalla.

Heinosen mukaan poliisi otti yhden osallistujan kiinni, kun tämä oli kieltäytynyt noudattamasta poliisin käskyjä. Pääosin tapahtuma meni kuitenkin poliisin näkökulmasta rauhallisesti.

– Tässä on kuitenkin rauhallisia ihmisiä, jotka eivät pyri aggressiivisesti asiaa ajamaan. Ainoa asia oli, että he eivät totelleet aluehallintoviraston antamia kokoontumisrajoituksia, Heinonen sanoo.

Osaa järjestäjistä epäillään kokoontumisrikkomuksesta

Helsingin poliisi on saanut esimerkiksi Twitter-tilinsä (siirryt toiseen palveluun) kautta runsaasti kritiikkiä toiminnastaan mielenosoituksessa.

Poliisin tehtävä on valvoa aluehallintoviraston asettamia liikkumisrajoituksia. Miksi poliisi ei nyt puuttunut rajoitusten rikkomiseen?

Heinosen mukaan poliisilla olisi ollut lain puolesta oikeus hajottaa kokoontuminen voimakeinoin. Sitä ei kuitenkaan nähty "missään tapauksessa järkevänä" koronamielenosoituksen aikana.

– Poliisilla on oman järjen käyttö sallittua ja voimme miettiä, milloin jostakin toimenpiteestä luovutaan, jos sen loppuun saattaminen olisi kokonaisharkinnan kannalta kohtuutonta. Jälkikäteen tullaan kuitenkin selvittämään, kuinka tässä näin kävi.

Poliisi epäilee osaa mielenosoituksen järjestäjistä kokoontumisrikkomuksesta. Rikosepäily liittyy yleisen kokouksen järjestäjälle kokoontumislaissa kuuluvien velvoitteiden rikkomiseen.

– Saimme alun perin 46 mielenosoitusilmoitusta. Ainoastaan kaksi järjestäjää tuli ilmoittautumaan Senaatintorilla sovitulla tavalla. Osaa emme ole tavoittaneet ollenkaan, Heinonen sanoo.

Vapauden puolesta -mielenosoitukseen ja sitä edeltäneeseen kulkueeseen oli saapunut ihmisiä Helsingin ja Uudenmaan lisäksi ainakin Varsinais-Suomesta, Hämeestä, Etelä-Karjalasta, Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta.

Mielenosoituksen kansainvälisistä taustoista voit lukea enemmän tästä jutusta.