1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ammatilliset oppilaitokset

Vaikeuksia lukemisessa, vuorovaikutuksessa ja kellonajoissa – ammatillisista opinnoista putoaa yli 10 000 nuorta vuosittain ja osa siksi, etteivät taidot yksinkertaisesti riitä

Ylen haastattelemat ammattikoulujen opettajat sanovat, että nuorilta vaaditaan liian paljon ja liian varhain.

ammatilliset oppilaitokset
Ammattikoululaisia töissään.
Ylen keräämien tietojen mukaan puutteet perustaidoissa ovat yleisiä, mutta eivät koskea kaikkia opiskelijoita tai kaikkia aloja.Petri Aaltonen / Yle
Kauneudenhoitoalan opiskelija ja ammatinopettaja kertovat, miten etäopiskelu vaikuttaa kädentaitoihin.

Ammattikoulun opetustunteja on vähennetty, eikä opiskelijoille muodostu enää yhteistä ryhmää. Se on tuonut paljon paineita nuorille.

Osa kaveeraa pienen porukan kanssa, osa taas jää aivan yksin.

Näin arvioi 11 vuotta kone- ja tuotantotekniikkaa Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa opettanut Matti Hellsten.

Sääliksi käy nykynuoria.

Matti Hellsten, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

16-vuotiaiden pitäisi osata johtaa opintojaan ja nähdä tulevaisuuteen.

Samaan aikaan valmiudet ammatillisiin opintoihin ovat heikentyneet.

Ylen haastattelemat yli 30 ammattikoulun opettajaa ja asiantuntijaa eri puolilta maata kertovat, että opiskelijoilla on suuria puutteita perustaidoissa.

Oppilas roikottaa hanskoja kädessään.
Ammattikoulun opetustuntien väheneminen on tuonut opiskelijoille paljon paineita. Opetustunteja on vähän, ja 16-vuotiaiden pitäisi osata johtaa omia opintojaan. Kuvituskuva. Petri Aaltonen / Yle

Ensi syksynä laki pakottaa noin 1 500 peruskoulun päättänyttä nuorta toiselle asteelle, kun oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen asti.

Vielä vuotta aikaisemmin he olisivat jääneet kotiin.

Ammattikoulujen opettajat ja kuraattorit odottavat oppivelvollisuuden laajentamista pelonsekaisin tuntein, sillä jo nyt osalla opiskelijoista on suuria hankaluuksia selvitä opinnoistaan.

Opettaja Veikko Ahavan mielestä oppivelvollisuuden laajentamiseen tarvittavat rahat olisi kannattanut käyttää peruskouluun ja pienryhmien palauttamiseen.

Peruskoulussa pitäisi olla rohkeutta jättää myös luokalle. Nyt meille tulee opiskelijoita, joiden taidot ovat jo alakoulussa jääneet puutteellisiksi.

Veikko Ahava, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Juuri näillä opiskelijoilla on suurempi riski myös pudota ammattikouluopinnoista.

Opiskelija ei tunnista edes vasaraa

Opetushallituksen mukaan joka vuosi yli 10 000 alle 24-vuotiasta keskeyttää ammattikoulun. Luku on peräisin oppilaitosten pitämästä rekisteristä ja siinä ovat mukana opiskelijat, jotka eivät ole kuukauden sisällä opintojen keskeyttämisestä jatkaneet opintojaan.

Syitä opintojen keskeyttämiseen on niin paljon, ettei niitä edes tilastoida.

Se tiedetään, että yleisiä syitä ovat yksinäisyys, sosiaalisten tilanteiden pelko, mielenterveysongelmat, sekoittunut päivärytmi, motivaatio-ongelmat ja väärä alavalinta.

On myös niitä, jotka eivät yksinkertaisesti selviä opinnoista - tai arjesta.

Oppilas pitää käsissään peräkärryn liitintä.
Luonto- ja matkailualaa Lapin koulutuskeskus REDUssa opettava Kimmo Siuruainen kertoo, että opiskelijat eivät enää osaa käyttää perustyökaluja tai hallitse edes ruoanlaiton alkeita. Kuvituskuva. Petri Aaltonen / Yle

Opettajat kertovat, että esimerkiksi aikatauluissa pysyminen, pettymysten sietäminen ja perinteisten kädentaitojen osaaminen ovat monelle liikaa.

Opettaja Veikko Ahavan mukaan edes tavallisia työkaluja ei tunnisteta. Tunnit työsalissa joudutaan aloittamaan ruuvimeisselin ja vasaran nimeämisestä.

Kädentaidot ovat mielestäni perusasioita, kuten lukeminen tai laskeminen. Kai jokaisen pitäisi pystyä omassa asunnossaan vaihtamaan palanut polttimo lamppuun ja asentamaan taulut seinille.

Veikko Ahava, Tredu

Rupattelu ei enää onnistu

Myös sosiaaliset tilanteet aiheuttavat vaikeuksia.

Ongelmat tulevat esille, kun opiskelijat siirtyvät työelämään: moni on viettänyt aikaa vain tutun kaveriporukan kanssa, jolloin tuntemattomien kanssa rupattelu on vaikeaa.

Matti Hellsten, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Koulussa tavallinen ihmisten välinen kanssakäyminen, kuten tervehtiminen ja juttelu, jäävät Hellstenin mukaan todella vähälle.

Opiskeluun kuuluvat esiintymis- ja asiakaspalvelutilanteet jännittävät niin paljon, että niitä vältellään niin pitkälle kuin mahdollista.

Esimerkiksi opiskelijoiden edessä puheen tai esitelmän pitäminen on monelle mahdotonta. Osa pitää puheensa vain opettajalle tai videoivat sen.

Mari Ahopelto, äidinkielen ja muiden perustutkintoihin kuuluvien yleisaineiden opettaja, Lapin koulutuskeskus REDU

Ammattikoulu vaatii yhä enemmän itseohjautuvuutta opiskelijalta. Monen nuoren kohdalla se tarkoittaa, että yhden kesän aikana pitäisi itsenäistyä rutkasti. Kuraattori Anne Konttisen mukaan ongelmia tulee, jos jo peruskoulussa on ollut ongelmia selviytyä muun luokan tahdissa tai motivaatio opiskeluun on heikko.

Jos yläkoulun käy vain pienessä ryhmässä erityisopettajan johdolla, on aika mahdoton ajatus, että sellainen nuori pystyisi syksyllä kantaa vastuun omista opinnoistaan tuhansien opiskelijoiden ammattikoulukampuksella.

Anne Konttinen, Jyväskylän kaupungin opiskeluhuoltopalveluista Gradia

Yksinäisyydestä vaikea puhua

Yksinäisyys ja sosiaalisten tilanteiden pelko nousevat yleisiksi syiksi opiskelun lopettamiselle. Erityisopettaja Niina Ojanperä on tästä eniten huolissaan.

Nuorella ei ole yhtä tuttua porukkaa, jonka kanssa opiskella. Henkilökohtainen opintopolku on hieno asia, mutta sen toinen puoli on yksinäisyys. Ahdistuksestakin on helpompi puhua kuin yksinäisyydestä.

Niina Ojanperä, Jyväskylän koulutusyhtymä Gradia

Kun hän kysyy nuorelta, miten tilannetta voisi parantaa, kaikkien toive on aina sama: olisipa kavereita.

Ryhmä oppilaita katselee tukkirekkaa koulun pihassa.
Opettajat kertovat, että koulun käytävät ja ruokalat ovat täynnä opiskelijoita, mutta pahimmillaan opiskelija ei puhu päivän aikana kenenkään opiskelukaverinsa kanssa. Kuvituskuva. Petri Aaltonen / Yle

Lähiopetuksen väheneminen ja itsenäinen opiskelu ovat opettaja Matti Hellstenin mielestä suurimpia ongelmia. Kun opiskelijat eivät pääse ryhmäytymään, he eivät myöskään kommunikoi keskenään. Vertaistuki puuttuu.

Nuorisopsykiatri Klaus Rannan mukaan yhteisöllisyyden puute lisää pudokkuuden riskiä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koulussa viihtyvyyteen vaikuttaa, miten turvalliseksi (siirryt toiseen palveluun) ympäristön kokee.

Tuttuun ryhmään liittymisellä ja kavereiden kanssa asioiden jakamisella on nuorelle iso merkitys. Nuorten opetuksen järjestämisen tapa harvoin tukee tätä.

Klaus Ranta, nuorisopsykiatri

Tutkimusten mukaan yksinäisyys koettelee monia nuoria erityisesti korona-aikana (siirryt toiseen palveluun), mutta tiedetään, että yksinäisyys itsessään voi altistaa mielenterveyden häiriöille (siirryt toiseen palveluun)myös “tavallisena aikana”.

Mielenterveysongelmiin apu liian hitaasti

Kymmenen vuotta sitten opettaja Mari Ahopelto olisi hätkähtänyt tilanteita, joihin hän on nyt turtunut.

On melko tavallista, että luokassa on esimerkiksi opiskelija, jonka on istuttava lähellä ovea, että hän pääsee ahdistuksen voimistuessa nopeasti ulos.

Mari Ahopelto, Lapin koulutuskeskus REDU

Opettajien havaintojen mukaan masennus, ahdistus sekä paniikki- ja keskittymishäiriöt ovat lisääntyneet.

Moni opettaja uskoo, että mielenterveyden ongelmiin ei ole saatu apua peruskoulun puolella, jotta nuorilla olisi voimia oppia uutta ja selvitä ammattikoulun vaatimuksista.

Iso ongelma on tällä hetkellä, että mielenterveyspalveluita ei ole riittävästi tai riittävän nopeasti tarjolla.

Tarja Mäenpää, opinto-ohjaaja, Koulutuskeskus Salpaus

Nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö on lisääntynyt.

Yksi mittari on, että psykiatrian tarve erikoissairaanhoidossa on ollut selvässä kasvussa. Palveluiden käyttö on kasvanut kymmeniä prosentteja kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nuorista noin yhdeksän prosenttia on erikoissairaanhoidon piirissä mielenterveysongelmien vuoksi.

Psykiatrisen sairaanhoidon potilasmäärät
Erikoissairaanhoito on vain osa palveluverkkoa. Suomessa ei ole kattavaa tietoa siitä, kuinka paljon nuoret käyttävät perusterveydenhuollon palveluita mielenterveyden ongelmiin - tai kuinka paljon apua saadaan esimerkiksi koulupsykologeilta tai järjestöistä. 

Kaikki eivät osaa kirjoittaa kokonaista lausetta

Peruskoulun päättötodistuksen äidinkielen vitoseen vaaditaan, että osaa muun muassa (siirryt toiseen palveluun)tehdä yksinkertaisen tiivistyksen lukemansa pohjalta ja tuottaa yksinkertaisen viestin, jonka sisällöstä saa selvää.

Luetun ymmärtämisen pitäisi olla peruskoulun yksi keskeisiä tavoitteita, mutta se ei näytä toteutuvan.

Oppilas kirjoittaa vihkoon.
Tuoreimmassa Kouluterveyskyselyssä runsas viidennes ammattikoululaisista kertoi kokevansa vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä. Kuvituskuva. Petri Aaltonen / Yle

Monilla aloilla vaaditaan lakisääteisiä koulutuksia esimerkiksi työturvaan liittyen. Näitä joudutaan tenttimään suullisesti, sillä opiskelijat eivät muuten pääsisi niistä läpi.

Myös muita kokeita joudutaan välillä täydentämään suullisesti, että asiaa saadaan hyväksyttyyn suoritukseen riittävästi kasaan.

Mari Ahopelto, Lapin koulutuskeskus REDU

Oppitunneilla Mari Ahopelto yrittää helpottaa esimerkiksi äidinkielen tehtäviä. Silti osa ei pääse lainkaan alkuun, koska he eivät ymmärrä tehtävänantoa tai osaa muodostaa kokonaisia lauseita.

Ahopelto sanoo, että konstit alkavat loppua.

Perustaitojen heikkous on Ylen selvityksen mukaan laajasti opetusalan tiedossa.

Puhelin taskusta, kun pitää laskea

Monessa ammatissa tarvitaan myös matematiikan perustaitoja. Niissä opiskelijoilla on opettajien mukaan runsaasti puutteita.

Kun vaaditaan pientä päässälaskua, osa opiskelijoista kaivaa heti puhelimen taskusta.

Veikko Ahava, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Myös alakoulussa opetettavien yksikönmuunnosten kanssa on vaikeuksia: levystä pitäisi leikata piirustusten millimetrimittojen mukainen pala, mutta rullamitta näyttääkin senttejä.

Oppilas pyyhkii likaisia käsiään rättiin.
Opettaja Veikko Ahavan mielestä yleinen, mutta väärä käsitys on, että ammattikoulussa pärjäävät kaikki, koska “siellähän tehdään käsillä.” Kuvituskuva. Petri Aaltonen / Yle

Tekniikan aloilla tarvitaan myös avaruudellista hahmottamista, mutta osalle opiskelijoista on todella vaikeaa hahmottaa paperilta tai tietokoneen näytöltä, miltä kappaleet oikeasti näyttävät, miten laite toimii tai löytää kappaleen valmistamisessa tarvittavia mittoja.

Laskemisen vaikeuksien vuoksi Ahava laittaa opiskelijat kertaamaan asioita käytännön töiden lomassa. Porakonetta ei käynnistetä ennen kuin pyörimisnopeus on laskettu.

Heikko matematiikan osaaminen näkyy myös muilla aloilla.

Esimerkiksi matkalaskuissa peruslaskutaitojen hyödyntäminen on monelle täyttä hepreaa.

Kimmo Siuruainen, matkailu- ja luontoalojen opettaja, Lapin koulutuskeskus REDU

Arviointineuvos Jani Goman Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta sanoo, että jos pohja on jäänyt perusopetuksessa heikoksi, sitä on ammattikoulussa vaikea paikata.

Oppilas kampaa harjoituspäätä.
Luokkahuoneessa tapahtuvaa opetusta vähennettiin vuoden 2018 alussa ja samalla työssäoppimista lisättiin. Esimerkiksi äidinkielen opetustunnit putosivat alle puoleen: nyt sitä opiskellaan koko ammattikoulun aikana vain 60 tuntia. Kuvituskuva. Petri Aaltonen / Yle

Säälivitosten avulla pois peruskoulusta

Suomessa vain harva ysiluokkalainen jää keväällä ilman päättötodistusta.

Alin hyväksytty arvosana on 5. Joskus opettajien mukaan peruskoulunsa päättävät oppilas ei ansaitsisi sitäkään. Sille on oma nimi: säälivitonen.

Ongelman toivotaan helpottuvan keväästä 2022 lähtien. Silloin otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön kriteeri arvosanalle 5 eli määritellään, mitä taitoja on vähintään osattava, että saa oppiaineen hyväksytysti suoritettua.

Ammattikoulujen opiskelijoista osa pärjää hyvin, mutta apua ja tukea tarvitsevien määrä on kasvanut.

Suuri osa opettajien työpanoksesta kuluu heikosti pärjäävien auttamiseen - ja samalla opettajien pitää keksiä mielekästä tekemistä myös niille, jotka menestyvät opinnoissaan.

Välillä mietin, miten pystyn edes opettamaan kaikkia.

Mari Ahopelto, Lapin koulutuskeskus REDU

Osa opiskelijoista tarvitsee erityistä tukea ja apua opintoihinsa. Esimerkiksi Omnian ravintola- ja cateringalan vastuuopettaja Toivo Heikkilän opiskelijoista yli puolet on erityisen tuen tarvitsijoita. Osa etenee tavallista hitaammin, mutta toisessa ääripäässä on kolme etuajassa valmistuvaa opiskelijaa.

Heistäkin kaksi saa erityistä tukea, mutta he ovat silti pystyneet urakoimaan verkossa teoriaopintoja tehokkaasti. 

Toivo Heikkilä, ravintola- ja cateringalan vastuuopettaja, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

Ammattikoulussa voi saada esimerkiksi oppimisvaikeuksien, vamman tai sairauden takia erityistä tukea, joka vaatii virallisen päätöksen. Silloin oppilaalle suunnitellaan yksilölliset tukitoimet.

Erityisopetuksen opiskelijat
Tässä kuvattuna ammattikoulujen erityisopetuksen opiskelijoiden määrä 2010-luvulla. Erityistä tukea saavien määrä on kasvanut. Perustutkintokoulutuksessa erityistä tukea saaneissa nuorten osuus on ollut noin 15 % eli selvästi suurempi kuin aikuisten, joista erityistä tukea sai vain reilu prosentti.

“Kannettu opiskelija ei koulussa pysy”

Tämä vuosi on ensimmäinen, jolloin opintoja on lain mukaan pakko jatkaa 18-vuotiaaksi asti.

Ammattikoulun henkilökunnassa oppivelvollisuuden laajentaminen herättää vielä rutkasti kysymyksiä: miten koulunpenkille pakotetut opiskelijat saadaan motivoitua opintoihin?

Toivon, että tämä osaa auttaisi, mutta kannettu opiskelija ei koulussa pysy.

Tarja Mäenpää, Koulutuskeskus Salpaus

Nuorten kokemat vaikeudet eivät ole heidän syytään - tästä Ylen haastattelemat opettajat ja asiantuntijat olivat yksimielisiä.

He toivoisivat, että nuorilla olisi enemmän aikaa kasvaa ja edetä opinnoissa rauhassa, tutun porukan kanssa.

Pienryhmiä on moitittu paljon, mutta ne ovat auttaneet monia. Niiden pitäisi voida jatkua myös ammattikoulussa.

Niina Ojanperä, erityisopettaja, Jyväskylän koulutusyhtymä Gradia

Opettaja Matti Hellsten toivoo, että opetushallituksessa otettaisiin askel taaksepäin: nuorille tulisi antaa aikaa opiskella, kun nykyinen malli tähtää enemmänkin urapolkuun. Koulu on paljon muutakin kuin opiskelua, esimerkiksi sosiaalisten taitojen kehittämistä.

Annettaisiin heidän käyttää se kolme vuotta toisen asteen tutkintoon, ei turhaa hoputettaisi työelämään. Kyllä he kerkeävät siellä olemaan, 70-vuotiaiksi asti.

Matti Hellsten, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on saada pudokkaat pysymään yhteiskunnan rattaissa. Esimerkiksi toimeentulon ja mielenterveyden ongelmat kasautuvat erityisesti niille, jotka eivät jatka opintojaan peruskoulun jälkeen. (THL)

Tilastojen valossa tavoite on kova: noin 16 prosentilla 25-vuotiaista (siirryt toiseen palveluun)opinnot ovat jääneet peruskouluun (vuonna 2015).

Se tarkoittaa lähes 100 000 nuorta.

Täydennetty 24.3.2021 klo 16.46 tieto Opetushallituksen tilastoinnista.

Mitä sinä ajattelet aiheesta? Miten nuoret saisi motivoitua opintoihin? Voit keskustella aiheesta 25.3. klo 23:een asti.

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast:

Koronarajoituksilla yritetään suojata terveyttä, mutta nuoret alkavat oireilla muun muassa mielenterveyspalveluiden riittämättömyyden takia. Opiskelijoita katoaa kursseilta, mutta kukaan ei yritä tavoittaa heitä. Kysyimme yliopisto-opiskelijoiden ja ammatillisten opiskelijoiden edustajilta sekä jalkautuvasta nuorisotyöstä, miten nuoret voivat ja mitä toimia nyt kaivataan tilanteen helpottamiseksi.

Lue myös:

Amiksen rahat palaavat pätkissä, hankehumppa hämmästyttää – ministeri lataa toiveita jatkosta seuraavalle hallitukselle

Lue seuraavaksi