1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Analyysi: Miksi naisten kokemus työelämästä huononee koko ajan? Tuore työolobarometri kertoo kuormituksen kasvusta

Naisten työelämän huonontumisen lyhyttä historiaa kirjoitetaan nyt. Ehkä siihen pitäisi kiinnittää huomiota, kirjoittaa taloustoimittaja Heikki Valkama.

Työelämä
Sairaanhoitaja Saara Korhonen auttaa toista hoitajaa laittamaan suojamaskin päälle.
Vuosi 2020 oli sairaanhoitajille rankka. Kuvituskuva koronatestauksesta.Sami Takkinen / Yle

Naisten kokemus työelämästä huononee.

Viimeisimpänä tästä kertovat tänään julkaistut Työolobarometrin 2020 ennakkotulokset.

Otetaan vaikkapa usko työpaikkojen säilymisestä. Kun vielä vuonna 2019 miehet olivat työllisyysarvioissaan pessimistisempiä, nyt naiset kokevat selvästi tulevaisuuden epävarmemmaksi.

Myös oman työpaikan taloustilanteen arvioissa sukupuolten välillä oli selvä ero: miehet olivat kirkkaasti optimistisempia kuin naiset.

Epävarmuus oman työpaikan taloudellisesta tilanteesta on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Kasvua oli kaikilla sektoreilla, mutta pessimistisimmin oman työpaikan taloudelliseen tilanteeseen suhtauduttiin julkisella sektorilla, erityisesti kunta-alalla, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Marianne Keyriläinen sanoo.

Kunta-alalla naisten työtaakka on työolobarometrin mukaan kasvanut enemmän kuin miesten.

– Naisvaltainen kuntasektori on ollut kovilla, kun julkiset palvelut on pyritty koronasta huolimatta turvaamaan, työministeri Tuula Haatainen (sd.) arvioi tänään maanantaina Työolobarometrin julkistamistilaisuudessa.

Esimerkiksi sairaanhoitajat ovat pandemian aikana joutuneet koville. Myös opettajat joutuivat vuosi sitten siirtymään vauhdilla etäopetukseen. Ja toisaalta pandemia-aikana läsnätyökin kuormittaa: kouluissa kun on altistumisia ja tartuntoja.

Haataisen mukaan seuraava kysymys on, miten pandemia näkyy sosiaalityössä ja sen kuormituksessa. Sekin on naisvaltainen ala.

Naisten kuormittumisen lisääntyminen työssä ei ole uusi asia. Siitä on kirjoittanut paljon esimerkiksi tilastokeskuksen Hanna Sutela.

Esimerkiksi suomalaisnaisten kiire työssä on EU-tasolla poikkeuksellista. (siirryt toiseen palveluun)

Muissa EU-maissa naisten ja miesten välillä ei ole juuri eroa siinä, kuinka usein työskennellään aikapaineen alla. Eroa on pikemminkin niin, että miehillä kiire on hieman yleisempää (37 %) kuin naisilla (35 %).

Suomessa sukupuolten välinen ero kiireen kokemuksessa on kuitenkin selvä ja päinvastainen EU-keskiarvoon verrattuna: naisilla osuus on 46 ja miehillä 34 prosenttia. Toisin sanoen naisilla kiireessä aina tai useimmiten työskentelevien osuus nousee Suomessa reilusti yli EU-keskiarvon, kun miehillä se jää hieman keskiarvoa pienemmäksi.

Kiirettä podetaan naisvaltaisilla aloilla. Ja Suomessa alat ovat jakautuneet eurooppalaisittain paljon. Raksoilla on vähemmän kiire kuin sairaaloissa, kertovat tilastot.

Suomessa kiire myös korostuu julkisella sektorilla, kuten juuri vaikkapa terveydenhuollossa.

“Tämä näkyy myös Eurostatin luvuissa. Suomessa kiirettä koetaan eniten toimialaluokassa, johon on yhdistetty julkishallinto, maanpuolustus, opetus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. EU-tasolla kyseinen luokka ei sen sijaan juurikaan poikkea keskiarvosta”, Hanna Sutela kirjoittaa Tilastokeskuksen blogissaan.

Myös pandemia on iskenyt enemmän naisvaltaisille aloille ja vaikuttanut naisiin enemmän kuin miehiin.

Siinä missä talouskriisit iskevät yleensä enemmän suhdanneherkille aloille – jotka ovat miesvaltaisia – nyt pandemian tuomassa talouskriisissä naiset saivat ottaa iskun vastaan ensimmäisenä. (siirryt toiseen palveluun)

“Poikkeuksellisesti koronakriisi on vaikuttanut naisten ja miesten työllisyyteen verrattuna aiempiin talouskriiseihin. Tällä kertaa naisten työllisyys on kärsinyt nopeammin ja ainakin toistaiseksi myös enemmän kuin miesten työllisyys”, Sutela kirjoittaa.

Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi päätellä? Naisten työelämän huonontumisen lyhyttä historiaa kirjoitetaan nyt. Poliittinenkin keskustelu aiheesta voisi olla paikallaan.

Rakennustyömaa, turvaliivejä ja kypäriä naulakossa
Rakennusalalla ei koeta vastaavaa kiirettä kuin sosiaali- ja terveysalalla, kertovat tilastot.Jyrki Lyytikkä / Yle

Lue myös:

Kuntien työntekijät tyytymättömiä työelämän kehityksen suuntaan – korona lisäsi töitä ja epävarmuutta tulevaisuudesta

Juttua muokattu 22.3. 16.47, korjattu Keyriläisen sitaattia.